Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Nicole Ojala kuvasi edustavansa sukupolvea, joka elää aikaa, jolloin sekä oppimistulokset että koulutuksen resurssit ovat pudonneet. Hän tenttasi panelisteilta, miksi näin on käynyt ja mitä he aikovat tehdä tilanteen korjaamiseksi.

– Kysymys on epäonnistuneesta talouspolitiikasta. Suomessa ei ole nähty, että tutkimus- ja kehityspanokset tai koulutuspanokset on talouspolitiikkamme ydintä, SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kiteytti.

Hän huomautti, että niin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (tki) kuin koulutukseen on jätetty investoimatta jo pitkään. Mäkynen arvioi, että 2000-luvun alussa Suomessa tuudittauduttiin tyytyväisyyden tunteeseen, joka saatiin hyvistä Pisa-tuloksista. Koulutuksen kärkimaa oltiin, mutta ei olla oltu sen jälkeen, Mäkynen summasi.

Mäkynen nosti esiin kolme konstia tilanteen korjaamiseksi. Paneelissa oli tuotu jo aiemmin monella suulla, myös Mäkysen, esiin peruskouluun satsaamisen tärkeyttä.

– SDP:n mielestä tarvitaan perusopetuslain uudistus, joka tehdään parlamentaarisesti, mutta myös läheisessä yhteistyössä alan työntekijöiden kanssa. Toinen asia on, että koulutusastetta pitää nostaa – 60 prosenttia nuorista pitää olla korkeakoulutettuja 2030-luvulla. Kolmantena meillä pitää olla erityinen tuki lähtien varhaiskasvatuksesta aina korkea-asteelle kunnossa, jotta kaikki nuoret pysyvät koulupolulla mukana ja kaikkien potentiaali saadaan käyttöön.

KOULUTUKSEN kunnianpalautusta pitää ehdottomasti jatkaa, linjasi myös vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo. Hän epäili, että oikeistopuolueiden esittämiä leikkauslistoja ei ole mahdollista toteuttaa ilman koulutukseen kajoamista.

Vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Maria Ohisalo kehotti olemaan tarkka vaaleissa.

– Muistatteko joitain vuosia sitten, kun poliitikot poseerasivat kylttien kanssa, että koulutuksesta ei leikata? Lienee hyvä laittaa taas kiertoon ne kuvat, koska ne lupauksethan petettiin ihan täysin. Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella koulutuksesta leikattiin valtava määrä rahaa. Sitä työtä me olemme nyt paikanneet, yli 800 miljoonaa euroa laitettu lisää koulutukseen – tällä tiellä pitää jatkaa.

Ohisalon mukaan koulutukseen laitettavalla lisärahalla pitää laittaa perusasiat kuntoon. Kouluissa pitäisi olla aikaa lasten ja nuorten kohtaamiselle, pienempiä ryhmäkokoja ja erityistä tukea sitä tarvitseville. Ohisalo nosti esiin myös tasa-arvorahan, jolla pystytään estämään koulujen välistä eriarvoistumista.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo huomautti, että oppimistulosten ja resurssien heikentyminen on ollut pitempi kehitys, eikä vain Sipilän hallituksen peruja. Tulevalla hallituskaudella koulutuksen pitää olla hänen mukaansa keskiössä.

– Olen käyttänyt sellaista termiä, että vaikka tulee vaikeat ja tiukat ajat, koulutuksen pitää olla erityissuojelussa, koska meidän pitää saada pidettyä kaikki mukana, Suomen korkea koulutustaso yllä.

Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi taas sanoi, että tässä julkisen talouden tilanteessa kaikille sektoreille ei voi luvata lisää resursseja. Valintoja on hänen mukaansa tehtävä ja hänen mukaansa nyt pitää pelastaa peruskoulu. Oppimistulosten suhteen hän nosti esiin inkluusion kriittisen tarkastelun.

– Ajatus, että kaikki ovat samassa ryhmässä, on hirveän hyvä ja kannatettava, mutta jos meillä ole riittävästi resursseja sinne, niin siitä kärsivät sekä tukea tarvitsevat oppilaat että kaikki muutkin oppilaat mahdollisesta häiriötilanteesta.

KESKUSTELUSSA kysyttiin myös, ovatko panelistit valmiita sopimaan pidemmän aikavälin resurssoinnista koulutukseen samalla tavalla kuin esimerkiksi puolustukseen.

Käsiäänestyksessä Markus Lohi jätti käden nostamatta. Hän sanoi, ettei ole toiveikas, että parlamentaarinen yhteisymmärrys löytyisi ennen vaaleja. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri nosti kätensä puoliksi.

– Varmasti päästään rahoitustasosta yhteisymmärrykseen, ei perussuomalaisetkaan varsinkaan leikata halua. Mutta sisältöhän on se, mistä me emme välttämättä pääse yhteisymmärrykseen. Me haluamme panostaa peruskouluun, koska jos taidot sieltä puuttuvat, niin miten se polku etenee. Ammatilliseen koulutukseen pitää ruveta panostaan enmmän, kaikkien ei tarvitse saada sitä tohtorinhattua, Meri perusteli viitaten tavoitteeseen nostaa korkeakoulutettujen määrää.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja Liike nytin Harry Harkimo viittasivat kumpikin onnistuneeseen parlamentaariseen tki-työhön.

– Uskomme, että pystymme sen tekemään, koska esimerkiksi tki-rahoituksessa teimme vastaavalla tavalla yli hallituskausien menevät sitoumukset neljään prosenttiin BKT:sta ja myös siitä, että saimme yhdessä eduskunnassa aikaan siihen liittyvän verovähennysmallin, Essayah kiteytti.

– Jotta pääsemme siihen neljän prosentin tavoitteeseen, tarvitaan vastaava sitoumus myös koulutuspuolelle. Mitään tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointeja ei voida tehdä ilman, että meillä on osaavaa työvoimaa. Tämä on aivan ydinkysymys, kun puhutaan tulevasta talouskasvusta, kestävästä julkisesta taloudesta ja Suomen tulevaisuudesta, parlamentaarista tki-rahoitustyötä johtanut Matias Mäkynen summasi.