Ministeri Mykkänen torppaa presidentti Halosen aseviennin kritiikin – ”En ole itse nähnyt mitään mittaria”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) ei ole törmännyt kansainväliseen kritiikkiin Suomen aseviennin linjaa koskien. Presidentti Tarja Halonen on Porin Suomi-areenalla kahteen kertaan nostanut esiin asekaupan löyhentyneen linjan vaikutuksen Suomen maineeseen.

– Suomi oli aikoinaan asekaupassa hyvin tiukoilla linjoilla. Me emme vieneet aseita sotaa käyville alueille tai sen riskissä oleville alueille. Meitä pidettiin hyvän Pohjoismaana ja kansainvälisen rauhan rakentajana. Nyt meillä on tässä kohtaa miinus kansainvälisessä vertailussa, koska aseita on viety, Halonen sanoi torstaina Porissa.

Keskiviikkona Halonen mainitsi Suomen ”miinuksen” liittyvän tarkemmin kestävän kehityksen tulostaulukoihin, joissa on tapahtunut heikentymistä monista hyvistä aloitteista huolimatta. Selittäjäksi hän nosti tuolloinkin aseviennin.

Kestävän kehityksen tulostaulukoilla Halonen viittaa tarkemmin G20-kokouksen yhteydessä viime viikolla julkaistuun SDG-indeksiin, jonka kokonaisvertailussa Suomi sijoittuu Ruotsin ja Tanskan jälkeen kolmanneksi. Alakohta 16 (SDG 16), joka sisältää myös erillisen asevientiä koskevan indikaattorin, on Suomen osalta huonontunut aikaisemmasta.

Ei tässä mitään merkittävää erottautumista ole.

Viimeisin asevientiin liittyvä, kiistanalainen hallituksen päätös tehtiin alkuviikosta. Päätöksellään valtioneuvosto antoi tamperelaiselle sotilaskäyttöön tarkoitettujen lennokkien laukaisualustoja valmistavalle yritykselle vientiluvan Arabiemiraatteihin, joka on muun muassa siviilien surmista tunnetun Jemenin sisällissodan osapuoli.

Ministeri Mykkäsen mukaan Suomen asevienti on pohjoismaisella linjalla.

– En ole törmännyt moiseen kritiikkiin. Tietysti tämä on tuore tapaus. Sinänsä esimerkiksi Ruotsikin on vienyt samaan kategoriaan liittyviä laitteita alueelle viimeisen vuoden sisällä. Ei tässä mitään merkittävää erottautumista ole.

Mykkänen myöntää, että vientiluvan antaminen edellytti vaikeaa pohdintaa.

– Tällaisilla laitteilla, joilla voidaan yhtäältä myönteisessä mielessä tarkkailla ilmatilaa ja auttaa sitä kriisiä mikä siellä on ja toisessa tilanteessa niillä voidaan tehdä vääriäkin asioita. Tässä tapauksessa kokonaisharkinta päätyi hallituksella siihen, että olisi suurempi riski estää tämmöisen teknologian kehitystä ja kansainvälistymistä ja työpaikkoja Suomessa kuin niiden skenaarioiden toteutuminen, jossa sitä voidaan käyttää myös väärin. Nämä ovat joka kerta vaikeita tapauskohtaisia harkintoja, jossa katsotaan myös mikä on viiteryhmän linja näissä asioissa.

Suomen on laajentaneen asevientiään epävakaille alueille samalla, kun Ruotsi on tiukentanut omaa linjaansa. Mykkänen ei pidä tulkintaa oikeana.

En usko, että arvostamani Tarja Halonen puhuisi vasten parempaa tietoaan.

– Ei ole kyllä tämmöisessä tilanteessa oltu, koska kyllä juuri tuolle alueelle ainakin tuolle alueelle ruotsalaiset ovat olleet aktiivisia viimeisen vuoden aikanakin ja tehneet kauppoja siellä. Eroa ei ole ollut näkyvissä ihan päätösten tasolla.

Onko presidentti Halonen repäissyt hatustaan tämän ajatuksen, kun hän puhuu kansainvälisistä mittareista, jossa Suomi olisi tämän takia mennyt miinukselle?

– En usko, että arvostamani Tarja Halonen puhuisi vasten parempaa tietoaan. En ole itse nähnyt mitään mittaria. En osaa sanoa minkälaisia erilaisia indeksejä tästä on rakennettu, mutta suhteessa erityisesti muihin Pohjoismaihin on kyllä jokaisen päätöksen kohdalla arvioitu tarkkaan, että onko tässä tilannetta, jossa olisi lähdetty eri linjoille. Tämmöisestä ei ole systemaattisesti ollut havaintoa.

Esimerkiksi Erkki Tuomiojan (sd.) ulkoministerikaudella ulkoministeriön ja puolustusministeriön välillä on sanottu vallinneen erilainen linjaus asevientiä koskien. Onko Suomen asevientilinjassa tapahtunut muutoksia?

– Luulen, että tietynlaista painotuseroa valmistelussa, joka siis aina tapahtuu toisaalta puolustusministeriön ja ulkoministeriön lausuntojen kautta, on aina, koska tilannetta katsotaan eri näkökulmista. Roolit ovat erilaisia. Toinen katsoo ulkopoliittisten tavoitteiden näkökulmasta, jossa toivomme tietysti, että aseita ei tarvitsisi myydä yleensäkään eikä varsinkaan syntyisi kriisejä. Toisaalta puolustusministeriö katsoo sitä suomalaisen puolustusteollisuuden ja sen kyvykkyyksien ylläpidon kannalta, jossa kansainvälinen kauppa on oikeastaan välttämättömyys.

Siitä millaisia lennokkeja katapulteilla ammutaan taivaalle, ei sen jälkeen ole varmuutta, kun kaupat on toteutettu.

– Se, että onko harkinnassa, jossa usein joudutaan näissä tapauksissa tavallista vaikeampiin yhteensovitustilanteisiin, tapahtunut muutoksia, sitä en osaa kauhesti arvioida, kun en ole itse ole ollut aikaisemmissa hallituksissa ja tässäkin vasta vuoden. Varmasti jokainen pyrkii katsomaan kokonaisuutta sen mukaan miten pystyy. Joka kerta on pyritty katsomaan tarkkaan ja tässäkin tapauksessa harkitsemaan pitkään, että tapahtuuko tässä joku väärä liike, jos mahdollistetaan tällainen varsin pieni kauppa koskien täysin aseistamattomia ilmaanlennättämisvälineistöjä. Mitään tietoista poikkeamaa linjasta ei ole tehty.

Suomi ei ole toimittamassa Arabiemiraatteihin lennokkeja vain niiden laukaisualustoja. Mitää takeita siitä millaisiin tehtäviin niiltä lennokkeja lähetetään ei Mykkäsen mukaan ole.

– Siitä millaisia lennokkeja katapulteilla ammutaan taivaalle, ei sen jälkeen ole varmuutta, kun kaupat on toteutettu. Olisi naivia väittää, että siitä on 100 prosenttinen varmuus.

Päivitetty SDG-indeksin osalta klo 16.41.

AVAINSANAT

Ärähdys eduskunnasta: ”Lasku tästä vihreiden alkuunpanemasta hulluudesta lankeaa tavallisten kansalaisten maksettavaksi”

Kuva: Thinkstock
Keskustan kansanedustaja ja innokas erämies Mikko Kärnä on huolissaan viime viikkoina tapahtuneista susien ja metsästyskoirien kohtaamisista, jotka päättyvät usein koiran kuolemaan.
– Ei tällaisia ongelmia ollut tässä mittakaavassa vielä 10 vuotta sitten. Nyt näyttää siltä, että joka päivä päätyy ainakin yksi metsästyskoira suden suuhun, pahimpina useampia.
Kärnä kiittelee hallituksen toimia susien kaatolupien lisäämisessä, mutta pitää tätä yksinomaan riittämättömänä.
– Suomen susikanta tulisi puolittaa nykyisestä, koska nyt lasku tästä vihreiden alkuunpanemasta hulluudesta lankeaa tavallisten kansalaisten maksettavaksi rakkaiden koti- ja tuotantoeläinten muodossa. EU on lopultakin laitettava tässä selkä seinää vasten ja vaadittava, että Suomi saa itsenäisesti päättää oman susikantansa koosta.
Kärnä korostaa, että myös susi kuuluu Suomen luontoon, mutta liika on liikaa.  Kärnä vaatii myös, että susien tappamien metsästyskoirien korvaussummia lisätään.
– Jos tämä meno jatkuu, ei meiltä pian enää löydy metsästäjiä pitämään hirvikantaa kurissa tai vaikkapa jäljittämään kolarieläimiä.

Eero Heliövaara ei aio hakea jatkokautta valtion omistajaohjausosaston päällikkönä

Kuva: Lehtikuva

Valtion omistajaohjausosaston päällikkö Eero Heliövaara ei aio hakea jatkokautta. Heliövaara kertoo STT:lle haluavansa siirtyä kohti uusia haasteita. Hän sanoo, että kesällä ollut kohu Finnairin lisäeläkkeistä ei vaikuttanut yksittäisenä asiana hänen päätökseensä.

Heliövaara sanoo jo aiemmin valmistautuneensa henkisesti luopumaan pestistä, sillä hänen edeltäjällään olisi ollut oikeus palata tehtävään. Nyt paikka on avoimessa haussa.

Keskustelua aiheesta

Näin perussuomalaiset hajosivat: Simon Elo ja Juho Eerola kohtaavat lavalla

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Sinisen tulevaisuuden eduskuntaryhmän puheejnjohtaja Simon Elo ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja, pitkäaikainen vaikuttaja Juho Eerola astuvat Helsingin kirjamessutorstaina 26.10. lavalle ensi kertaa perussuomalaisten hajoamisen jälkeen.

Tilaisuus on samalla Lauri Nurmen kirjoittaman kirjan Perussuomalaisten hajoamisen historia -kirjan yleisöjulkistus.

Politiikan toimittaja Nurmi lupaa kertoa kirjassaan uutta tietoa perussuomalaisten sisäisistä jännitteistä, Jussi Halla-ahon noususta puolueen johtoon, etukäteen laaditusta soinilaisten varasuunnitelmasta ja muiden hallituspuolueiden osuudesta perussuomalaisten hajoamisessa.

Kirjassa esiintyvät omilla nimillä muun muassa Timo Soini, Halla-aho, Jussi Niinistö, Matti Putkonen, Sampo Terho ja EerolaLisäksi lukuisat kokoomuslaiset ja keskustalaiset ovat antaneet nimettöminä haastatteluja.

Jutta Urpilainen antaa sijoitusvinkin: Tällä toimella rahat 7-kertaisesti takaisin

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / JOHANNES JANSSON

SDP:n kansanedustaja, entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) jatkaa tänään maanantaina päiväkotivierailujaan Lapualla.

”Päiväkodit ovat olleet hyvin erilaisia, sillä osa toimii vuoropäiväkotina, osa oli kaksikielisiä, osassa taas maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on yli 80 prosenttia kaikista lapsista. Osassa kiinteistöt olivat aivan uusia, kun taas osassa päiväkoti toimi hyvinkin vanhoissa tiloissa. Vaikka vierailemani päiväkodit olivat erilaisia, on niillä myös ollut yhtäläisyyksiä. Kaikkia päiväkoteja on yhdistänyt osaava ja omistautunut henkilökunta, joka on saanut laadukkaan koulutuksen vastuullista tehtävää varten.”

Urpilainen kirjoittaa asiasta Pohjalaisessa.

”Monessa kunnassa päiväkodeissa näkyvät myös Sipilän hallituksen säästötoimet, joiden myötä varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat kasvaneet. Hallitus nimittäin päätti säästää varhaiskasvatuksesta rajaamalla subjektiivista oikeutta päivähoitoon ja kasvattamalla ryhmäkokoja. Onneksi hallitus kuitenkin päätti vetää alkuperäisen esityksensä varhaiskasvatuksen maksujen korottamisesta pois ja päätyi keventämään pienituloisten varhaiskasvatusmaksuja. Tämä oli askel oikeaan suuntaan.”

Urpilaisen mukaan varhaiskasvatukseen kannattaa panostaa.

”Euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa myöhemmin jopa seitsemän euroa takaisin. Tämä johtuu muun muassa siitä, että se tasoittaa lasten erilaisia kotoa saatuja lähtökohtia ja edistää lapsen mahdollisuuksia tasapainoiseen kasvuun.”

Suomessa yli 4-vuotiaista 75 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen, kun Ruotsissa vastaava luku on 96 prosenttia.

”Varhaiskasvatus on tehokas keino parantaa oppimisen edellytyksiä, vähentää työttömyyttä ja kaventaa tuloeroja sekä vähentää huono-osaisuuden periytymistä. Varhaiskasvatukselle kuuluu vahva asema yhteiskunnassamme ja siellä työtä tekevät ansaitsevat meidän kaikkien kiitoksen”, Urpilainen kirjoittaa.

Malmin lentokenttä taas tapetilla: Perustuslakivaliokunta lausuu asiasta

Kuva: Ella Kaverma

Perustuslakivaliokunta pyrkii antamaan lausunnon Malmin lentokenttää koskevasta kansalaisaloitteesta huomisessa kokouksessaan, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.).

Perustuslakivaliokunta antaa lausunnon Lex Malmi -aloitetta käsittelevälle liikenne- ja viestintävaliokunnalle.

Aloitteen tarkoituksena on säilyttää Helsinki-Malmin lentopaikka ilmailukäytössä, kehittää lentopaikan oheistoimintaa ja säilyttää sen kulttuuriympäristöarvot.

AVAINSANAT