Turva – Hymy

Ministeri Mykkänen torppaa presidentti Halosen aseviennin kritiikin – ”En ole itse nähnyt mitään mittaria”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) ei ole törmännyt kansainväliseen kritiikkiin Suomen aseviennin linjaa koskien. Presidentti Tarja Halonen on Porin Suomi-areenalla kahteen kertaan nostanut esiin asekaupan löyhentyneen linjan vaikutuksen Suomen maineeseen.

– Suomi oli aikoinaan asekaupassa hyvin tiukoilla linjoilla. Me emme vieneet aseita sotaa käyville alueille tai sen riskissä oleville alueille. Meitä pidettiin hyvän Pohjoismaana ja kansainvälisen rauhan rakentajana. Nyt meillä on tässä kohtaa miinus kansainvälisessä vertailussa, koska aseita on viety, Halonen sanoi torstaina Porissa.

Keskiviikkona Halonen mainitsi Suomen ”miinuksen” liittyvän tarkemmin kestävän kehityksen tulostaulukoihin, joissa on tapahtunut heikentymistä monista hyvistä aloitteista huolimatta. Selittäjäksi hän nosti tuolloinkin aseviennin.

Kestävän kehityksen tulostaulukoilla Halonen viittaa tarkemmin G20-kokouksen yhteydessä viime viikolla julkaistuun SDG-indeksiin, jonka kokonaisvertailussa Suomi sijoittuu Ruotsin ja Tanskan jälkeen kolmanneksi. Alakohta 16 (SDG 16), joka sisältää myös erillisen asevientiä koskevan indikaattorin, on Suomen osalta huonontunut aikaisemmasta.

Ei tässä mitään merkittävää erottautumista ole.

Viimeisin asevientiin liittyvä, kiistanalainen hallituksen päätös tehtiin alkuviikosta. Päätöksellään valtioneuvosto antoi tamperelaiselle sotilaskäyttöön tarkoitettujen lennokkien laukaisualustoja valmistavalle yritykselle vientiluvan Arabiemiraatteihin, joka on muun muassa siviilien surmista tunnetun Jemenin sisällissodan osapuoli.

Ministeri Mykkäsen mukaan Suomen asevienti on pohjoismaisella linjalla.

– En ole törmännyt moiseen kritiikkiin. Tietysti tämä on tuore tapaus. Sinänsä esimerkiksi Ruotsikin on vienyt samaan kategoriaan liittyviä laitteita alueelle viimeisen vuoden sisällä. Ei tässä mitään merkittävää erottautumista ole.

Mykkänen myöntää, että vientiluvan antaminen edellytti vaikeaa pohdintaa.

– Tällaisilla laitteilla, joilla voidaan yhtäältä myönteisessä mielessä tarkkailla ilmatilaa ja auttaa sitä kriisiä mikä siellä on ja toisessa tilanteessa niillä voidaan tehdä vääriäkin asioita. Tässä tapauksessa kokonaisharkinta päätyi hallituksella siihen, että olisi suurempi riski estää tämmöisen teknologian kehitystä ja kansainvälistymistä ja työpaikkoja Suomessa kuin niiden skenaarioiden toteutuminen, jossa sitä voidaan käyttää myös väärin. Nämä ovat joka kerta vaikeita tapauskohtaisia harkintoja, jossa katsotaan myös mikä on viiteryhmän linja näissä asioissa.

Suomen on laajentaneen asevientiään epävakaille alueille samalla, kun Ruotsi on tiukentanut omaa linjaansa. Mykkänen ei pidä tulkintaa oikeana.

En usko, että arvostamani Tarja Halonen puhuisi vasten parempaa tietoaan.

– Ei ole kyllä tämmöisessä tilanteessa oltu, koska kyllä juuri tuolle alueelle ainakin tuolle alueelle ruotsalaiset ovat olleet aktiivisia viimeisen vuoden aikanakin ja tehneet kauppoja siellä. Eroa ei ole ollut näkyvissä ihan päätösten tasolla.

Onko presidentti Halonen repäissyt hatustaan tämän ajatuksen, kun hän puhuu kansainvälisistä mittareista, jossa Suomi olisi tämän takia mennyt miinukselle?

– En usko, että arvostamani Tarja Halonen puhuisi vasten parempaa tietoaan. En ole itse nähnyt mitään mittaria. En osaa sanoa minkälaisia erilaisia indeksejä tästä on rakennettu, mutta suhteessa erityisesti muihin Pohjoismaihin on kyllä jokaisen päätöksen kohdalla arvioitu tarkkaan, että onko tässä tilannetta, jossa olisi lähdetty eri linjoille. Tämmöisestä ei ole systemaattisesti ollut havaintoa.

Esimerkiksi Erkki Tuomiojan (sd.) ulkoministerikaudella ulkoministeriön ja puolustusministeriön välillä on sanottu vallinneen erilainen linjaus asevientiä koskien. Onko Suomen asevientilinjassa tapahtunut muutoksia?

– Luulen, että tietynlaista painotuseroa valmistelussa, joka siis aina tapahtuu toisaalta puolustusministeriön ja ulkoministeriön lausuntojen kautta, on aina, koska tilannetta katsotaan eri näkökulmista. Roolit ovat erilaisia. Toinen katsoo ulkopoliittisten tavoitteiden näkökulmasta, jossa toivomme tietysti, että aseita ei tarvitsisi myydä yleensäkään eikä varsinkaan syntyisi kriisejä. Toisaalta puolustusministeriö katsoo sitä suomalaisen puolustusteollisuuden ja sen kyvykkyyksien ylläpidon kannalta, jossa kansainvälinen kauppa on oikeastaan välttämättömyys.

Siitä millaisia lennokkeja katapulteilla ammutaan taivaalle, ei sen jälkeen ole varmuutta, kun kaupat on toteutettu.

– Se, että onko harkinnassa, jossa usein joudutaan näissä tapauksissa tavallista vaikeampiin yhteensovitustilanteisiin, tapahtunut muutoksia, sitä en osaa kauhesti arvioida, kun en ole itse ole ollut aikaisemmissa hallituksissa ja tässäkin vasta vuoden. Varmasti jokainen pyrkii katsomaan kokonaisuutta sen mukaan miten pystyy. Joka kerta on pyritty katsomaan tarkkaan ja tässäkin tapauksessa harkitsemaan pitkään, että tapahtuuko tässä joku väärä liike, jos mahdollistetaan tällainen varsin pieni kauppa koskien täysin aseistamattomia ilmaanlennättämisvälineistöjä. Mitään tietoista poikkeamaa linjasta ei ole tehty.

Suomi ei ole toimittamassa Arabiemiraatteihin lennokkeja vain niiden laukaisualustoja. Mitää takeita siitä millaisiin tehtäviin niiltä lennokkeja lähetetään ei Mykkäsen mukaan ole.

– Siitä millaisia lennokkeja katapulteilla ammutaan taivaalle, ei sen jälkeen ole varmuutta, kun kaupat on toteutettu. Olisi naivia väittää, että siitä on 100 prosenttinen varmuus.

Päivitetty SDG-indeksin osalta klo 16.41.

AVAINSANAT

Raju väite: Yksikään maa, edes pohjoismaat, ei saavuta sukupuolten tasa-arvoa vielä aikoihin

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson
Suomessa valtaosa naisista hoitaa yhä kotityöt.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa sovittu sukupuolten tasa-arvo ei toteudu yhdessäkään maailman valtiossa vuoteen 2030 mennessä, Plan International varoittaa Maailman talousfoorumin alla. Plan esittää Davosiin kerääntyville talousvaikuttajille kuutta toimea, joilla tasa-arvokuilua voidaan kaventaa.

Haitalliset sukupuolinormit estävät tyttöjä ja naisia saavuttamasta tasa-arvoa kaikkialla maailmassa.

Lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin Maailman talousfoorumin (23.–26.2.) alla tekemä analyysi osoittaa, etteivät edes tasa-arvon kärkimaina pidetyt maat saavuta sukupuolten välistä tasa-arvoa vuoteen 2030 mennessä.

– Pohjoismaiden kaltaiset maat ovat sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijöitä niiden erinomaisten syrjintää koskevien lakien ja ohjelmien sekä naisten korkean työssäkäynnin vuoksi, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen sanoo.

Nämä toimet eivät kuitenkaan riitä, Heinänen korostaa.

– Yksikään maa ei pääse lähellekään todellista sukupuolten tasa-arvoa, elleivät ne puutu lakien lisäksi sosiaalisiin normeihin.

Sukupuolinormit rajoittavat tyttöjen elämää syntymästä asti

Käyttäytymistä, arvoja ja esimerkiksi ammatinvalintaa koskevat odotukset ja sukupuolinormit määrittelevät tyttöjen ja poikien käyttäytymistä syntymästä asti. Näin tapahtuu kaikkialla maailmassa. Ahtaat sosiaaliset normit rajoittavat valinnan mahdollisuuksia sekä ylläpitävät naisiin kohdistuvan väkivallan kulttuuria. Ne ovat haitallisia kaikille, mutta erityisesti niistä kärsivät tytöt ja naiset.

Suomessa 46,7 prosenttia yli 15-vuotiaista naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Australiassa 57 prosenttia, Yhdysvalloissa 55 prosenttia ja Tanskassa 50 prosenttia naisista on kokenut fyysistä tai henkistä väkivaltaa.

Suomessa 86 prosenttia naisista laittaa ruokaa tai tekee muita kotitöitä joka päivä, kun taas miehistä niitä tekee 57 prosenttia. Saksassa vastaava luku on 72-29.

Myös koulutusalat ja ammatit ovat jakautuneita. Suomessa peruskoulun jälkeisen tekniikan alan tutkinnon suorittaneista naisia on vain 16,1 %, terveys- ja sosiaalialan tutkinnon suorittaneista puolestaan vain 11,5 % on miehiä. Ruotsissa IT-alalla, televiestinnässä, matemaattisilla aloilla tai teknologian parissa työskentelevistä vain 22 prosenttia on naisia.

– Kaikkialla maailmassa naiset kohtaavat edelleen pelottavan paljon syrjintää ja väkivaltaa, hoitavat pääosan kotitöistä ja jäävät jälkeen digitaalisessa lukutaidossa, Heinänen sanoo.

Kuilu sukupuolten välillä kasvoi ensimmäistä kertaa

Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, joista maailman johtajat sopivat vuonna 2015.

Erityisen huonosti sukupuolten tasa-arvo toteutuu niissä 56 kehitysmaassa, joissa Plan International työskentelee.

Viime vuonna sukupuolten välinen tasa-arvokuilu kasvoi ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun tilastoja alettiin kerätä. Kuilun umpeen kuromiseen menisi nykytahdilla sata vuotta aiemman 83 vuoden sijaan.

Jotta kuilun umpeutumista voidaan nopeuttaa, Plan International kehottaa Sveitsin Davosiin kerääntyviä liike-elämän johtajia tukemaan aloitteita, joilla puututaan tyttöjen ja naisten kohtaamiin haitallisiin sosiaalisiin normeihin.

– Edistämään nollatoleranssia häirinnän ja sukupuoleen perustuvan väkivallan suhteen sekä luomaan työpaikoille ympäristön, jossa naiset voivat ilmoittaa haitallisista sukupuoleen liittyvistä normeista ilman pelkoa kielteisistä seuraamuksista.

– Lopettamaan haitallisia sukupuolistereotypioita hyödyntävän markkinoinnin ja mainokset sekä sitoutumaan kampanjoihin, jotka muuttavat käsityksiä tyttöjen ja naisten roolista työelämässä ja yhteiskunnassa.
luomaan turvallisia ja perheystävällisiä työpaikkoja, joissa tuetaan joustavia työjärjestelyjä ja kannustetaan miehiä osallistumaan lastenhoitoon.

– Varmistamaan, etteivät sukupuoleen liittyvät asenteet estä palkkaamista tai etenemistä uralla.
luomaan tytöille ja naisille mentorointiohjelmia, erityisesti miesvaltaisilla aloilla, kuten tieto- ja viestintäteknologiassa (ICT), luonnontieteissä sekä teknologiassa. Yksityissektorilla on avainrooli haitallisten sukupuolinormien purkamisessa, Heinänen korostaa.

– Todellinen muutos syntyy vain jos yksityissektori tekee yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan, hallitusten ja median kanssa puuttuakseen haitallisiin sukupuolinormeihin.

Apulaispormestari Razmyar haastaa helsinkiläiset: Loppu syrjinnälle

Nasima Razmyar.

Apulaispormestari Nasima Razmyar esittää blogissaan uuden vuoden 2018 haasteen Helsingin kaupungille ja kaupunkilaisille. Razmyar toivoo konkreettisia esimerkkejä, ideoita ja tekoja, joilla kaupunki ja sen asukkaat voisivat ehkäistä ja torjua syrjintää.

– Hiljattain julkaistun EU-raportin mukaan Suomi on yksi Euroopan syrjivimmistä maista. Meillä ei ole varaa siihen, etteivät kaikki helsinkiläiset pysty syrjinnän takia olemaan täyspainoisesti osa yhteiskuntaa, mukana siinä missä muutkin. Tuoreen selvityksen mukaan suvaitsematon ilmapiiri haittaa myös Helsingin kansainvälistä kilpailukykyä, Razmyar toteaa blogikirjoituksessaan.

– Meillä on siis vielä tehtävää, jotta jokainen helsinkiläinen voi tuntea kaupungin kodikseen ja olla tasavertaisesti helsinkiläinen ja suomalainen. Rasismiin ja syrjintään on puututtava konkreettisesti, ei vain juhlapuheissa.

Razmyar jatkaa, että Helsingin väestönkasvusta merkittävä osa tulee Suomen ulkopuolelta muuttavista. Kaupungin strategiassa painotetaankin työtä ja koulutusta maahanmuuttajien kotoutumisen edellytyksenä.

– Kaupunki tekee parhaansa kotouttamistyön onnistumiseksi, mutta ei se riitä: asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia. Siksi haluan haastaa jokaisen ja kaikki yhdessä miettimään, miten voimme vähentää ja poistaa syrjintää.

”Asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia.”

Razmyar pitää joukkoliikennevälineissä toteutettua HSL:n, HKL:n ja Ihmisoikeusliiton Päätepysäkki syrjinnälle -kampanjaa hyvänä esimerkkinä konkreettisesta teosta yhdenvertaisuuden puolesta. Tätä työtä on hänen mielestään jatkettava. Viime syksynä Helsinki perusti yhdenvertaisuustoimikunnan, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa kaupungin toiminnassa ja palveluissa.

– Minkä konkreettisen teon jokainen meistä voi tehdä tai miten Helsinki kaupunkina pystyisi parempaan? Kerro ideasi tai tekosi sosiaalisessa mediassa hastagilla #yhteinenhelsinki. Tehdään Helsingistä kaupunki ilman syrjintää, Razmyar vetoaa.

SAK:n liittopäättäjät kokoontuvat tiistaina keskustelemaan ”järeistä toimista” – Insinööriliitto osallistuu mielenilmaisuun aktiivimallia vastaan

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Mies työvoimatoimistossa.

Tiistaina selviää, miten paljon SAK:n liitoissa on halukkuutta järjestää työnseisauksia SAK:n mielenilmauspäivänä 2. helmikuuta, arvelee SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Tiistaina satoja liittojen päättäjiä kokoontuu Helsingin Messukeskukseen keskustelemaan aiheesta.

– Liittopäättäjien tapaaminen ei ole päättävä elin, mutta käymme siellä tilannetta läpi ja kuulemme kentän terveisiä. Monet liitot haluavat nähdä, mikä viesti siellä tulee. Varmasti siellä kuullaan paljon puheenvuoroja siitä, että tässä pitäisi järeisiin toimiin ryhtyä. Osa jäsenistöstä on sitä mieltä, Eloranta sanoi STT:lle sunnuntaina.

Esimerkiksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitus kokoontuu iltapäivällä heti liittopäättäjien tapaamisen jälkeen pohtimaan omia toimiaan mielenilmauspäivänä. Puheenjohtaja Marko Piiraisen mukaan yksityiskohdista tiedotetaan keskiviikkoon aamupäivään mennessä.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin hallitus on jo päätynyt siihen, ettei se liiton tasolla ryhdy nyt työtaistelua järjestämään. PAMin keskolaisten ammattiosasto päätti kuitenkin perjantaina kokouksessaan vaatia sekä PAMia että SAK:ta julistamaan poliittisen mielenilmauksen poliittiseksi lakoksi.

Monilla liitoilla on hallintoja koolla kuun lopulla.

Tammikuun lopulla, helmikuun alussa juuri ennen mielenilmausta on ilmassa monenlaistakin latausta. Vaikeat työehtosopimusneuvottelut ovat monilla palvelualoilla ja julkisilla aloilla kriittisessä vaiheessa. Lisäksi AKT ja Merimies-Unioni ovat uhanneet viittä satamaa lakolla 29. tammikuuta, jos satamavalvojat ja nosturinkuljettajat eivät saa omaa työehtosopimusta.

– Luulen, että torilla kuullaan monenlaista viestiä, eikä kaikki liity aktiivimalliin. Mutta ihmiset saavat tulla ilmaisemaan, minkä mielipiteen haluavat, kun kerran mielenosoitus on kutsuttu koolle, Eloranta sanoo.

Insinööriliitto mukaan mielenilmaukseen.

Insinööriliitto ilmoitti puolestaan maanantaina liiton osallistuvan mielenilmaukseen. Liitto on akavalainen ammattijärjestö

– Painotan, että puoluepoliittisesti sitoutumattomana liitto vastustaa tätä yksittäistä lakihanketta, ei maan hallitusta, puheenjohtaja Samu Salo kuitenkin toteaa liiton julkaisemassa tiedotteessa. Insinööriliiton hallitus päätti mielenosoitukseen osallistumisesta kokouksessaan perjantaina.

Insinööriliitto tähdentää, että menestyäkseen Suomi tarvitsee hyvää lainsäädäntöä. Liiton hallituksen mielestä eduskunnan joulukuussa hyväksymä laki aktiivimallista ei sitä ole. Eduskunnan enemmistö muun muassa jätti sivuun perustuslakivaliokunnan esiin nostamat lakiesityksen puutteet.

– Insinööriliiton mielestä ei ole oikeudenmukaista, että ihminen voi joutua työttömyysturvan leikkausten kohteeksi ilman, että hänellä on mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan, Salo sanoo.

”Koin viestit niiden kohteliaasta sävystä huolimatta painostaviksi” – Presidentin kanslian oikaisuvaade ihmetyttää puoluejohtajaa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Puheenjohtaja Katju Aro feministisen puolueen ensimmäisessä puoluekokouksessa Espoossa syyskuussa.

Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro kertoo tiedotteessaan saaneensa syyskuussa henkilökohtaisen sähköpostikirjeen tasavallan presidentin kansliasta.

Seuranneessa viestivaihdossa Aroa pyydettiin muuttamaan hänen antamansa suoran haastattelusitaatin sisältöä.

Yhteydenotto koski Hufvudstadsbladetissa 24.9. julkaistua juttua, jossa puheenjohtaja Katju Aro vastasi kysymyksiin puolueen presidentinvaaleja koskevasta kannanotosta. Kannanotossa puolue vaati presidenttiehdokkaita puolustamaan ihmisoikeuksia ja tekemään niin myös vaativissa yhteiskunnallisissa tilanteissa.

Aron mielestä presidentti Niinistö ei ollut ymmärtänyt tätä riittävästi. Esimerkiksi Aro nosti Niinistön puheen maahanmuuttokeskustelun ääripäistä.

Presidentin erityisavustaja pyysi Katju Aroa ottamaan yhteyttä jutun julkaisijaan ja oikaisemaan ääripäihin viitanneen sitaatin. Tasavallan presidentin kanslian mukaan Sauli Niinistö ei ole käyttänyt sanaa ääripää.

Ei oikaisua, valmis jatkamaan keskustelua.

Aro viittasi kuitenkin sitaatissaan laajasti jaettuun tulkintaan Niinistön tolkun ihmistä koskevien puheiden merkityksistä ja kieltäytyi tekemästä oikaisua. Hän kertoi olevansa valmis jatkamaan keskustelua aiheesta julkisesti.

Feministinen puolue on suhtautunut erittäin kriittisesti nykyisen hallituksen harjoittamaan turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaan, jonka puolue on tulkinnut rikkovan ihmisoikeussopimusten henkeä.

Sen mielestä presidentin maltillisuutta peräänkuuluttavat ja pakolaissopimuksia kyseenalaistavat kannanotot ovat tukeneet hallituksen kireää politiikkaa.

– Tolkun ihmisen kultaisen keskitien käsitteellä presidentti on luonut keskusteluun jakolinjat, jotka erottavat presidentin kanssa eri mieltä olevat ei-tolkullisiin ääripäihin.

– Yhteydenotto hätkähdytti ja koin viestit niiden kohteliaasta sävystä huolimatta painostaviksi. Olin juuri tulossa puoluekokouksesta, jossa kanta oli yhdessä päätetty. Olimme tehneet poliittisen päätöksen osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ja nyt presidentin kanslia pyysi meitä muuttamaan jo julkaistussa haastattelussa sanomiani asioita, sanoo Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro.

”Tätä keskustelua tulee avoimessa demokratiassa kuunnella, ei vaientaa.”

Feministinen puolue pitää erikoisena sitä, että vahvasta gallupsuosiosta ja laajasta medianäkyvyydestä nauttivan presidentin kanslia katsoo aiheelliseksi tarttua pienen poliittisen toimijan kannanottoihin yksityisillä viesteillä.

Puolueen tiedotteen mukaan tällainen toimintatapa herättää kysymyksen siitä, onko vastaavia yhteydenottoja lähetetty myös muille.

– Suomi on valitsemassa arvojohtajaa. Toivomme tehtävään valitulta kykyä käydä avointa keskustelua ja kuunnella erityisesti vallan marginaaleissa olevia ryhmiä. Yhteiskunnan kannalta merkittäviin arvokeskusteluihin on aina liittynyt epämukavien ajatusten sietämistä. Ihmiset hakevat oikeudenmukaisuutta ja haastavat valta-asemassa olevia. Tätä keskustelua tulee avoimessa demokratiassa kuunnella, ei vaientaa, Aro toteaa.

Sauli Niinistö itse on kiistänyt puhuneensa maahanmuuttokeskustelussa ääripäistä.

Niinistön monitulkintaiset maahanmuuttopoliittisen kommentit hämmensivät myös viime viikolla.

Puolustusministeri Niinistö: Soluttautuminen kriittisten kohteiden lähelle estettävä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) pitää tärkeänä, että turvallisuusviranomaisilla on riittävästi keinoja puuttua tilanteisiin, joissa kiinteistöjä, huoneistoja tai vastaavaa omaisuutta voitaisiin käyttää valtakunnan turvallisuutta vaarantavalla tavalla.

– Keinovalikoiman tulee olla sellainen, että se antaa tosiasiallisen ja riittävän ketterän mahdollisuuden puuttua tilanteeseen, Niinistö sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.

Niinistön mukaan soluttautuminen yhteiskunnan kriittisten kohteiden lähelle on yksi hybridivaikuttamisen keino. Tällaisia kohteita ovat sotilasalueet ja sähkön-, lämmön- tai vedentuotanto sekä niiden toimittaminen kansalaisille.

Niinistö arvioi, että asian hallitsemiseksi tarvittaisiin yhden lain lisäksi useampia muita keinoja.

– Pelkästään omistajan kansallisuus ei voi olla asiassa keskiössä, vaan tarkastelun kohteena olevan kiinteistön ominaisuudet ja kiinteistön hallinta, Niinistö sanoo.

Hän kertoo, että mahdollisia keinoja ovat puolustuslunastuslain kehittäminen, valtion etuosto-oikeudesta säätäminen sekä EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien ostajien ennakkovalvonta.

Valtioneuvoston kanslian johtama työryhmä on antamassa asiassa mietintönsä toukokuun loppuun mennessä.