Raportissa ei anneta työllisyysvaikutuksista tarkkaa lukua. Malli koski lähes kaikkia työttömiä ja se otettiin käyttöön aikana, jolloin työllisyys oli vahvassa kasvussa, raportin tiedotteessa sanotaan.

Raportin tekijöiden mukaan myös eräät muut uudistukset ovat saattaneet vaikuttaa työttömiin samoihin aikoihin. Sopivan verrokkiryhmän puuttuessa aktiivimallin vaikutusta on vaikeaa eristää muiden tekijöiden vaikutuksesta, minkä vuoksi mallin työllisyysvaikutukset jäävät osin epäselviksi.

”Tutkijat ovat tehneet perusteellista työtä, mutta verrokkiryhmän puuttuessa tutkimuksessa ei pystytty luotettavasti arvioimaan aktiivimallin työllisyysvaikutuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että erillisiä aktiivimallin vaikutusta kompensoivia toimia ei tarvita vaan hallitus jatkaa työllisyystoimien valmistelua suhteessa 75 prosentin työllisyysastetavoitteeseen”, Pekonen kommentoi.

”Raportin mukaan TE-toimistojen henkilökunta ei pidä aktiivimallia tarkoituksenmukaisena keinona edistää työllisyyttä. Kyselyn ja haastattelujen mukaan aktiivimallin avulla ei pystytä vastaamaan erilaisten työnhakija-asiakkaiden motivaatioon, tarpeisiin ja edellytyksiin aktivoitua, minkä takia sitä pidettiin eriarvioistavana, epäoikeudenmukaisena ja vääriin asiakasryhmiin kohdentuvana. Aktiivimallin nähtiin kannustavan vääränlaiseen aktiivisuuteen, joka ei perustu asiakkaiden tarpeisiin, motivaatioon tai työvoimapoliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen.”