Politiikka

Ministeri Saarikko ja puheenjohtaja Antti Rinne vaihtelevat kirjeitä ”synnytystalkoista” – ”Sopisi hallituksen ja opposition keskusteluihin”

Lehtikuva / Martti Kainulainen
Annika Saarikko.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Annika Saarikko.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Annika Saarikko.

Peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) tarttuu Facebookissa avoimessa kirjeessään  SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle tämän eilen esille nostamaan puheeseen ”synnytystalkoista”. Puhe nosti melkoisen somemyrskyn, jonka silmässä lähinnä harjattiin Antti Rinteen persoonaa.

Saarikko pyrkii näkemään some-myrskyn läpi ja ehdottaa opposition ja hallituksen toimia maamme alhaisen syntyvyyden kohottamiseksi.

Rinne vastasi kirjeeseen  omalla Facebook-sivullaan välittömästi. Demokraatti.fi julkaisee Saarikon kirjeen ja Rinteen vastauksen siihen lyhentämättöminä.

Näin Annikka Saarikko:

”Hyvä SDP:n puheenjohtaja, kansanedustajakollega Antti Rinne,
Eilisessä puheessasi SDP:n kesäkokouksessa nostit esiin syntyvyyden alenemisen ja huolesi siitä. Raivokkaan some-myrskyämisen sijaan haluaisin yrittää ymmärtää, mitä tavoittelit puheenvuorollasi.
On selvää, että valitsit puheessasi käsittämättömän kököt sanakäänteet. Rohkeaa – ja tärkeää oli pyytää sitä anteeksi ja pahoitella.

On kuitenkin hyvä, että olet voimallisesti havahtunut alenevaan syntyvyyteen Suomessa. Niin moni muukin. Samaa aihetta sivuutaan usein myös Sipilän hallituksen piirissä. Kaikki näkevät, että tämän päivän syntyvyyden taso on tiettyjä tosiasioita huomisen hyväksi tai siltä pois. Arvostan suuresti, jos tämä voisi olla yhteinen ja tärkeä teemamme hallituksen ja opposition välisessä keskutelussa.

Syntyvyystilastojen takaa paljastuu 20-40-vuotiaiden suomalaisten arki. Se on itselleni ja ystäväpiirilleni täyttä elämää juuri nyt. Tyhmää kai edes ääneen sanoa moista itsestäänselvyyttä, mutta perhearki on toisenlaista kuin sotien jälkeisessä Suomessa. Monin tavoin myös tosi paljon parempaa.

Käsityksemme äitiydestä ja isyydestä sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksesta on muuttunut upeaan suuntaan.

Ensinnäkin hirveän moni haluaa pienemmän perheen kuin pariskunnat joskus aikaisemmin. Monelle oikea kohta ensimmäisen lapsen hankkimiselle on yhä useammin yhä myöhemmin. Neljänsiä lapsia itselle tai isänmaalle hankkii yhä harvempi. Yhä harvempi edes sitä toista lasta. Se tarkoittaa muuten myös sitä, että yhä harvemmalla lapsella on sisaruksia. Yhteiskunnan rakennemuutos sekin, sen pienimmässä yksikössä.

Toisekseen moni kokee elämässä olevan liian paljon epävarmuustekijöitä, jotta lapselle – ainakin sille toiselle tai kolmannelle – voisi antaa luvan tulla. Semmoisia juttuja vaikkapa kuin vakituinen työpaikka, asema työelämässä, rahojen riittävyys, keskeneräiset opinnot, kallis asumisen hinta, vaikeus löytää sopivaa kumppania. Osa kokee myös liian suurta riittämättömyyden tunnetta – vanhemmuudelta vaaditaan tänä päivänä vertaistodellisuudessa paljon, liikaakin.

Voi myös olla, että päivästä toiseen surullisia, pelkoa herättäviä ja maapallon tulevaisuutta vaarantavia uutisia netistä selaileva sukupolvi ei aina jaksa uskoa huomiseen niin paljon, että haluaisi synnyttää sille tyttäriä ja poikia.

Kolmannekseen aika moni tuntuu ajattelevan syntyvyys-pohdinnat yhä naiskysymyksenä. Kyllä siihen lapsen tekoon aina mieskin tavalla tai toisella tarvitaan. Siksi tarvitaan perhevapaauudistus rakenteilla ja lailla ohjaamaan lapselle oikeus yhteiseen aikaan molempien vanhempiensa kanssa. Siksi myös tarvitaan joustavaa työelämää ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja.

Tarvitaan yhteiskunta, jossa lapset ovat näkyvillä, heidän mielipiteitään kuullaan, heidän kaltoinkohteluunsa puututaan ja jossa jokaisen lapsen vanhemman hyvää ja aikuista läsnäoloa lapsen elämässä tuetaan.

Mutta tarvitaan myös Suomi, jossa muistetaan, että joka tapauksessa syntyvyyden nousu on vain yksi vastaus kansantalouden kestävyysvajeeseen. Sillä ei voi väistää pohdintaa työperäisen maahanmuuton tarpeellisuudesta tai sivuuttaa sitä, että yhä useampi haluaa olla lapseton tai on tahattomasti lapseton.

Vuonna 2017 parasta perhepolitiikkaa on se, että saa valita, millaisen ja minkäkokoisen perheen ympärilleen rakentaa.”

Antti Rinne vastaa.

Sana synnytystalkoot oli huono

Ja näin vastaa Antti rinne:
”Hyvä Annika.
Kiitos kirjeestäsi. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että sana synnytystalkoot oli huono. Pahoittelen sitä ja haluan korostaa, etten halunnut loukata sillä ketään. Kiitos siitä, että olet oikealla tavalla ymmärtänyt viestini todellisen sisällön. Rakennetaan yhdessä tähän maahan strategia, jolla kaikenlaiset perheet ja lapset, nuoret, äidit, isät ja isovanhemmat kokevat turvallisuutta ja saavat tarvitsemansa palvelut sekä tuen. Myös yksin asuvat ihmiset.

Tehdään kaikissa poliittisissa päätöksissä vaikuttavuusarviot myös perheiden näkökulmasta.”

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat