Ministeri Saarikko ja puheenjohtaja Antti Rinne vaihtelevat kirjeitä ”synnytystalkoista” – ”Sopisi hallituksen ja opposition keskusteluihin”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Annika Saarikko.

Peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) tarttuu Facebookissa avoimessa kirjeessään  SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle tämän eilen esille nostamaan puheeseen ”synnytystalkoista”. Puhe nosti melkoisen somemyrskyn, jonka silmässä lähinnä harjattiin Antti Rinteen persoonaa.

Saarikko pyrkii näkemään some-myrskyn läpi ja ehdottaa opposition ja hallituksen toimia maamme alhaisen syntyvyyden kohottamiseksi.

Rinne vastasi kirjeeseen  omalla Facebook-sivullaan välittömästi. Demokraatti.fi julkaisee Saarikon kirjeen ja Rinteen vastauksen siihen lyhentämättöminä.

Näin Annikka Saarikko:

”Hyvä SDP:n puheenjohtaja, kansanedustajakollega Antti Rinne,
Eilisessä puheessasi SDP:n kesäkokouksessa nostit esiin syntyvyyden alenemisen ja huolesi siitä. Raivokkaan some-myrskyämisen sijaan haluaisin yrittää ymmärtää, mitä tavoittelit puheenvuorollasi.
On selvää, että valitsit puheessasi käsittämättömän kököt sanakäänteet. Rohkeaa – ja tärkeää oli pyytää sitä anteeksi ja pahoitella.

On kuitenkin hyvä, että olet voimallisesti havahtunut alenevaan syntyvyyteen Suomessa. Niin moni muukin. Samaa aihetta sivuutaan usein myös Sipilän hallituksen piirissä. Kaikki näkevät, että tämän päivän syntyvyyden taso on tiettyjä tosiasioita huomisen hyväksi tai siltä pois. Arvostan suuresti, jos tämä voisi olla yhteinen ja tärkeä teemamme hallituksen ja opposition välisessä keskutelussa.

Syntyvyystilastojen takaa paljastuu 20-40-vuotiaiden suomalaisten arki. Se on itselleni ja ystäväpiirilleni täyttä elämää juuri nyt. Tyhmää kai edes ääneen sanoa moista itsestäänselvyyttä, mutta perhearki on toisenlaista kuin sotien jälkeisessä Suomessa. Monin tavoin myös tosi paljon parempaa.

Käsityksemme äitiydestä ja isyydestä sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksesta on muuttunut upeaan suuntaan.

Ensinnäkin hirveän moni haluaa pienemmän perheen kuin pariskunnat joskus aikaisemmin. Monelle oikea kohta ensimmäisen lapsen hankkimiselle on yhä useammin yhä myöhemmin. Neljänsiä lapsia itselle tai isänmaalle hankkii yhä harvempi. Yhä harvempi edes sitä toista lasta. Se tarkoittaa muuten myös sitä, että yhä harvemmalla lapsella on sisaruksia. Yhteiskunnan rakennemuutos sekin, sen pienimmässä yksikössä.

Toisekseen moni kokee elämässä olevan liian paljon epävarmuustekijöitä, jotta lapselle – ainakin sille toiselle tai kolmannelle – voisi antaa luvan tulla. Semmoisia juttuja vaikkapa kuin vakituinen työpaikka, asema työelämässä, rahojen riittävyys, keskeneräiset opinnot, kallis asumisen hinta, vaikeus löytää sopivaa kumppania. Osa kokee myös liian suurta riittämättömyyden tunnetta – vanhemmuudelta vaaditaan tänä päivänä vertaistodellisuudessa paljon, liikaakin.

Voi myös olla, että päivästä toiseen surullisia, pelkoa herättäviä ja maapallon tulevaisuutta vaarantavia uutisia netistä selaileva sukupolvi ei aina jaksa uskoa huomiseen niin paljon, että haluaisi synnyttää sille tyttäriä ja poikia.

Kolmannekseen aika moni tuntuu ajattelevan syntyvyys-pohdinnat yhä naiskysymyksenä. Kyllä siihen lapsen tekoon aina mieskin tavalla tai toisella tarvitaan. Siksi tarvitaan perhevapaauudistus rakenteilla ja lailla ohjaamaan lapselle oikeus yhteiseen aikaan molempien vanhempiensa kanssa. Siksi myös tarvitaan joustavaa työelämää ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja.

Tarvitaan yhteiskunta, jossa lapset ovat näkyvillä, heidän mielipiteitään kuullaan, heidän kaltoinkohteluunsa puututaan ja jossa jokaisen lapsen vanhemman hyvää ja aikuista läsnäoloa lapsen elämässä tuetaan.

Mutta tarvitaan myös Suomi, jossa muistetaan, että joka tapauksessa syntyvyyden nousu on vain yksi vastaus kansantalouden kestävyysvajeeseen. Sillä ei voi väistää pohdintaa työperäisen maahanmuuton tarpeellisuudesta tai sivuuttaa sitä, että yhä useampi haluaa olla lapseton tai on tahattomasti lapseton.

Vuonna 2017 parasta perhepolitiikkaa on se, että saa valita, millaisen ja minkäkokoisen perheen ympärilleen rakentaa.”

Antti Rinne vastaa.

Sana synnytystalkoot oli huono

Ja näin vastaa Antti rinne:
”Hyvä Annika.
Kiitos kirjeestäsi. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että sana synnytystalkoot oli huono. Pahoittelen sitä ja haluan korostaa, etten halunnut loukata sillä ketään. Kiitos siitä, että olet oikealla tavalla ymmärtänyt viestini todellisen sisällön. Rakennetaan yhdessä tähän maahan strategia, jolla kaikenlaiset perheet ja lapset, nuoret, äidit, isät ja isovanhemmat kokevat turvallisuutta ja saavat tarvitsemansa palvelut sekä tuen. Myös yksin asuvat ihmiset.

Tehdään kaikissa poliittisissa päätöksissä vaikuttavuusarviot myös perheiden näkökulmasta.”

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Kuva: Lehtikuva

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA

Nyt lyödään Mikko Kärnälle luuta kurkkuun: ”Ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi lauantaina salaa kuvattua materiaalia eläintiloilta. Videolla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin häkkikanaloissa.

Kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta – kanaloista, sikaloista ja navetasta.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on Twitterissä pohtinut videomateriaalin aitoutta.

”Miten mediat ovat varmistuneet, että materiaali todella on kuvattu Suomessa vuosien 16-18 aikana? Kuvissa näyttäisi olevan häkkikanala. Ne on kielletty 2012.”

Oikeutta eläimille järjestön kampanjapäällikkö Linda Nyholm vastaa järjestön tiedotteessa.

”EU-direktiivi on kieltänyt varustelemattomien häkkikanaloiden käytön alkaen vuodesta 2012. Salaa kuvatuissa materiaaleissa näytetään varusteltuja häkkikanaloita. Myös näiden varusteltujen häkkikanaloiden käyttö tulisi kieltää Suomessa.”

Videoiden sisältö osoittaa järjestön mukaan, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydestä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

”On huolestuttavaa, että istuva kansanedustaja tekee virheellisiä väitteitä. Huolestuttavaa on myös se, että kansanedustaja Kärnä ei tunnista laillisia häkkikanaloita, jotka ovat lain sallimia. Tämä kertoo siitä, että Kärnä ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”, Nyholm sanoo.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA

Li Andersson murskaa Timo Soinin: ”Kuinka pihalla voi olla?”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin kirjoituksessaan verkkosivuillaan.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

Soini kyseli kirjoituksessaan, mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Andersson arvostelee Soinin töräytystä siekailematta omalla Twitter-tilillään. Hän sanoo kritisoineensa kokoomuksen kaatunutta perhevapaamallia paljon, koska uudistuksesta ei tule mitään ilman rahaa.

”Nyt Timo Soini kirjoittaa perhevapaista: ”mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus”. Kuinka pihalla voi olla?”

Timo Soini sanoo sen nyt lähes siekailematta: Mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta?

Kuva: Lehtikuva

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

”Sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää punavihervasemmistoa ja liberaalia kokoomuslaisia. Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä.”

 

Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta, Soini kysyy tuoreessa verkkokirjoituksessaan.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on , sillä Jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Soini ennustaa, että perhevapaista tulee eduskuntavaalien suuri kysymys.

”Jos minä vielä vaaleihin lähden, kampanjoin rajusti kotiäitivihaa vastaan ja kotihoidontuen puolesta tavalla jonka jokainen ymmärtää. Ja tulen valituksi.”

Keskustelua aiheesta