Turva – Hymy

Ministeriö puolustautuu ruoka-apukritiikkiä vastaan: ”Ruoka-apu ei ole osa suomalaista sosiaaliturvaa”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

– Tänään eduskunnan talousarvioesityksessä hallituspuolueet äänestivät nurin esityksen ruoka-apua jakavien yhdistyksien tuesta. Vuosina 2016 ja 2017 eduskunta oli päättänyt osoittaa 1.0 miljoonaa euroa vähävaraisia auttaville järjestöille, jotka järjestävät ruoka-apua, tiedotti KD:n kansanedustaja Antero Laukkanen tiedotti eilen.

Ruoka-avusta ja sen määrästä on virinnyt tämän jälkeen vilkas juupas–eipäs-väittely.

Nyt myös sosiaali- ja terveysministeriö ottaa kantaa asiaan tiedotteellaan.

Sen mukaan ihmisten osallisuutta edistetään ja syrjäytymistä ehkäistään parhaiten varmistamalla, että yhteiskuntamme rakenteet ovat kunnossa. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) toivoo, että tämä kokonaisvaltainen näkemys ihmisten hyvinvointiin otettaisiin huomioon parhaillaan julkisuudessa käydyssä keskustelussa ruoka-avusta.

– Ruoka-apu ei ole osa suomalaista sosiaaliturvaa vaan se perustuu kansalaistoimintaan. Suomalaisen ruoka-avun toteuttamisessa on mukana yli 400 kolmannen sektorin toimijaa, jotka jakavat pääasiassa vähittäis- ja tukkukauppojen ylijäämäruokaa, ministeriö tiedottaa.

STM korostaa, että vähävaraisten ja köyhien ihmisten elämäntilanteen parantamiseen tarvitaan muutakin kuin ruoka-apua tai jonkin sosiaaliturvaetuuden korotusta. Monet ruoka-avun varassa olevat ihmiset tarvitsevat apua sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiinsa, kuten masentuneisuuteen, päihdeongelmiin tai heikkoon fyysiseen terveydentilaan, ylivelkaantumiseen tai yksinäisyyteen.

Rahaa käytössä vielä ensi vuonna.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) hallinnoimilla avustuksilla rahoitetaan yleishyödyllisten yhteisöjen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävää työtä. Vuonna 2018 järjestöille jaetaan rahaa 342 miljoonaa euroa. Tämä rahoitus auttaa järjestöjä, jotka tukevat viranomaisten tekemää työtä osallisuuden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

EU:n elintarvikeapua Suomi on vastaanottanut vuodesta 1995 lähtien. Vähävaraisten avun toimenpideohjelmaa hallinnoi ja toimeenpanee maa- ja metsätalousministeriön alainen Maaseutuvirasto, koska EU:n ruoka-avun taustalla ovat olleet alkujaan maatalouspoliittiset syyt.

Vähävaraisten avun toimenpideohjelman (2014–2020) kautta on jaettu ruoka-apuun vuonna 2016 noin 3,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 noin 3,6 miljoonaa euroa.

Eduskunta on antanut vuoden 2015 ja 2016 lopussa seuraavan vuoden talousarviosta päättämisen yhteydessä ylimääräistä hankemäärärahaa eli ns. ”joululahjarahaa” ruoka-avun tukemiseen. Tätä rahaa myönnettiin miljoona euroa vuoden 2016 ja 2017 talousarvioesityksiin.

– STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018, joten järjestöt voivat käyttää rahaa vielä ensi vuonna, ministeriö painottaa.

– Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä ”joululahjarahaa” vuoden 2018 talousarvioon.

Lue ministeriön tiedote tästä.

”Nyt on selityksen paikka” – Rinne vaatii Sipilältä selitystä Lindströmin puheille yleissitovuudesta: Onko tämä hallituksen virallinen kanta?

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kuvattuna eduskunnassa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaatii pääministeri Juha Sipilää kertomaan hallituksen kannan yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Työministeri Jari Lindström (sin.) antoi MustReadin haastattelussa ymmärtää, että edessä on keskustelu työehtosopimusten yleissitovuudesta ja irtisanomissuojasta.

– Kuinka paljon työministeri haluaa leikata suomalaisten palkkoja? Onko tämä hallituksen virallinen kanta? Pääministeri Sipilä piileksi työttömiä rankaisevan aktiivimallin kohdalla liian pitkään. Sama peli ei vetele enää. Sipilän on kerrottava suoraan, aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Nyt on turha leikkiä kuurupiiloa. Nyt on selityksen paikka, Rinne vaatii tiedotteessa.

Rinne sanoo, että Sipilän hallituksen aikana palkansaajia ja työttömiä on kuritettu kohtuuttomasti.

– Pakkolaeista tunnettu Sipilän hallitus on heikentänyt ihmisten toimeentuloa. Lomarahoja on leikattu. Taloustilanteen aiheuttama lasku on maksatettu pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla ja työttömillä ihmisillä. Työttömien rankaisumalli ei olekaan viimeinen asia, vaan lisää on tulossa. Nyt työministeri puhuu yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan koskemisesta. Sipilän on vihellettävä peli poikki, Rinne vaatii.

Rinne huomauttaa, että SDP on useaan otteeseen esittänyt vaihtoehtoja hallituksen talouspolitiikalle ja tarjonnut keinoja parantaa työllisyyttä.

– SDP:n yksi tärkeimmistä tehtävistä on palauttaa suomalainen luottamusyhteiskunta takaisin. Yksi konkreettinen esimerkki on se, että työllisyyttä voidaan parantaa ilman, että työttömiä rangaistaan. Siksi SDP on luvannut, että perumme työttömiä rankaisevan aktiivimallin ja uudistamme työllisyyspolitiikkaa niin, että työttömiä tuetaan ja autetaan. Se on pohjoismainen tapa hoitaa työllisyyttä.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Pitäisikö olla huolissaan? – Mihin katosi Petteri Orpo?

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Mihin katosi Petteri Orpo?

Mieltäni on kaihertanut jo pidempään kysymys, mihin on kadonnut kokoomuksen johtotähti, varapääministeri ja puheenjohtaja Petteri Orpo? Hän on ollut jo pitempää hiljaa kuin…niin no hienommin ilmaistuna…kuin pissi housuissa.

Ensin ajattelin syyksi vuodenaikaa, olihan joulu ja mielelläni sallin poliitikoillekin joululoman. Mutta nyt on kohta jo helmikuu ja hiljaisuus jatkuu. Tähän huopatossutehtaan haalausporukkaan ovat yhtyneet muutkin kokoomuslaiset valtuutetusta kansanedustajiin ja ministereihin.

Ihmetykseni vain lisääntyi, kun huomasin presidentinvaalien olevan ihan ovella. Kokoomukselta ei ole tullut viime aikoina yhtään kannanottoa, jossa olisi pohdittu näihin vaaleihin liittyviä teemoja. Ei ulkopolitiikkaa, ei nato-kannanottoja. Ei siis mitään.

Orpolle riittää, että kansanliikkeen sitoutumaton ehdokas vetelee omia linjojansa.

Toisaalta luulisi, että gallupeissa maan suurimmalla puolueella olisi ollut edes jotain sanottavaa vaikkapa presidentin tehtävistä. Vaalithan ovat kuitenkin vain joka kuudes vuosi.

Vai haluaako kokoomus, että presidentin tehtävistä keskustellaan vasta sitten, kun sen entinen puheenjohtaja ei ole ehdolla?

Kysymykseen ei vastaa kukaan. Kokoomus näyttelee kuollutta.

 

Heinäluoma – Maailma minuutissa: Nämä neljä tekijää ovat Suomen Nato-kannan takana

Kuva: Pekko Korvuo

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) tarttuu tällä viikolla Ruotsin Sälenissä pidetyn turvallisuuskonferenssin käynnistämään Nato-keskusteluun. Tviitin murtajassa puolestaan pohditaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin terveyttä.

Videon kuvaajana sekä editoijana toimii Pekko Korvuo.

Tarja Halonen: Äänestäminen on erinomainen tapa kunnioittaa sadan vuoden itsenäisyyttä

Kuva: Kari Hulkko
Viime eduskuntavaaleissa Tarja Halonen äänesti ennakkoon Helsingin kaupungintalolla.

Presidentti Tarja Halonen kehottaa Twitterissä kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan.

Äänestäminen on tietysti aina tärkeää, ja nyt se on samalla erinomainen tapa kunnioittaa käytännössä Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys jatkuu 23.1. saakka.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta.

Ministeri äimän käkenä: ”Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) painottaa, että perhevapaaneuvottelut ovat vielä kesken. HS uutisoi tänään, että ”sinisten leirissä hanketta pidetään jo lähes kuopattuna”.

– Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut. Neuvotteluthan ovat vielä kesken ja toteuttamiskelpoista mallia etsitään.

Mattilan mukaan siniset haluaa saada perhevapaauudistuksen maaliin siinä missä muutkin hallituspuolueet.

– Joitain uudistuksia on tarpeen tehdä. Sovitut reunaehdot ovat toki tiukat.

Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä.

Hän pitää työnantajien roolia merkittävänä, kun keskustellaan miesten jäämisestä perhevapaille.

– Meillähän on jo joustoja perhevapaiden käytössä. Kotihoidontuella lasta voi hoitaa kumpi tahansa vanhemmista kolmevuotiaaksi asti.

Mattila toivoo työelämään enemmän joustoa ja myönteisempää suhtautumista osa-aikatyöhön ja lyhyempään työviikkoon.

– Ja tietenkin myönteisempää ja kannustavampaa otetta isien mahdollisuuteen perhevapaiden käyttöön. Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä. Meille ensisijaista on, että perheiden vapaus päättää vapaiden käytöstä säilyy.

Siniset tekee ministerin mukaan parhaansa, että hallitus pääsee perhevapaauudistuksesta soputulokseen.