Ministeriö: Varhaiskasvatuksen ei pidä kysellä vanhempien sairauslomatodistuksia

Kuva: Kari Hulkko

Opetusministeriössä selvitellään, rajaako sairausloma lasten päivähoito-oikeutta.

– Asia on juristilla valmistelussa. Ministeriön kanta tässä vaiheessa on se, että sairausloma ei ole syy rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta. Sairauslomalla ollaan kuitenkin työsuhteessa, opetusneuvos Kirsi Alila sanoo Demokraatille.

– Esimerkiksi pitkät lomautukset ovat sellaisia, jolloin voidaan mahdollisesti rajata, hän jatkaa.

Kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) kertoi ilmi tulleista tapauksista, joissa lapsen päivähoito-oikeutta on rajattu tilanteessa, jossa perheessä on kaksi kokoaikatyössä käyvää huoltajaa ja joista toinen on joutunut sairauslomalle.

– On pyydetty toimittamaan päiväkotiin lääkärinlausunto, jossa käy ilmi, jos ei ole kykenevä hoitamaan lastaan, vaan tarvitsee yhä kokopäivähoidon lapselleen sairauslomansa aikana. Näin, vaikka huoltajan työelämästatus on ”kokoaikatyössä”, Taavitsainen hämmästelee.

Hän jätti eduskunnassa tänään asiaa käsittelevän kirjallisen kysymykseen. Näin ollen asia tulee myös tätä kautta ministeriön pöydälle.

– Varhaiskasvatuksen tehtävä ei ole kysellä vanhempien sairauslomatodistuksia. Päivähoidon pitää perustua luottamukseen ja siihen, että vanhemmat kertovat asioista ja sairauslomallakin voi olla monesta eri syystä. Sairausloma on aikaa, jolloin vanhemman pitäisi kuntoutua työkykyiseksi, esimerkiksi käydä fysioterapiassa tai levätä, Kirsi Alila toteaa.

– Sairauslomatodistus toimitetaan työnantajalle. Varhaiskasvatuksessa ei ole osaamista eikä pätevyyttä arvioida sairauslomien sisältöä eikä tehdä niiden pohjalta johtopäätöksiä rajauksen perusteeksi. Kyseessä on myös vanhempien yksityisyyden suoja, hän sanoo.

Varhaiskasvatuslain muutokset astuivat voimaan 1.8.2016. Laki rajasi varhaiskasvatuksen kaikille lapsille 20 tuntiin viikossa kunnallisessa tai yksityisessä varhaiskasvatuksessa.

Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on, jos huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat päätoimisesti tai toimivat yrittäjinä.

”Ryskäävä” puolustusministeri tänään valiokuntien kuultavaksi – ”Esitetään kutsu, vaikka sitä ei ole valmisteltu”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Puolustusministeri Jussi Niinistön suursotaharjoituskaavailuihin on otettu kriittisesti kantaa niin oikealta kuin vasemmalta.

Eduskunnan puolustusvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta kuulevat tänään puolustusministeri Jussi Niinistöä (sin.) liittyen viime viikkoina julkisuudessa olleisiin kaavailuihin suuresta sotaharjoituksesta.

Valiokunnat haluvat kuulla suoraan ministeriltä tämän ajatuksia esiin nousseesta harjoituksesta. Niinistö on aiemmin sanonut, että harjoitus voitaisiin pitää aikaisintaan vuonna 2020.

Harjoituksesta ja sen suunnittelun askelmerkeistä on keskusteltu paljon julkisuudessa.

Niinistö on toistanut ehdotuksensa Suomessa pidettävästä kansainvälisestä harjoituksesta useaan otteeseen syksyn aikana viitaten Ruotsin syyskuussa järjestämän Aurora-harjoitukseen.

Pari viikkoa sitten Yhdysvaltojen puolustusministerin vierailun yhteydessä hän kertoi tunnustelleensa Yhdysvaltojen kiinnostusta osallistua harjoitukseen.

Puolustusministerin kotiteatteri?

Oppositiosta on moitittu puolustusministerin sooloilleen asiassa. Kritiikki on ollut kovasanaista.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan ministeri näyttää ryskäävän toimessaan kuin elefantti posliinikaupassa.

SDP:n kansanedustaja, entinen pitkäaikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja on kutsunut puolustusministerin toimintaa soooloiluksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tuomiojan mukaan Jussi Niinistö haluaa nostaa omaa profiiliaan.

Presidenttiehokkaiden keskustelussa 13. marraskuuta SDP:n Tuula Haatainen rinnasti puolustusministeri Niinistön toiminnan ennenaikaiseen hääkutsuun.

– Esitetään kutsu, vaikka sitä ei ole valmisteltu on sama kuin appivanhemmat olisivat lähettäneet hääkutsun, vaikka vielä ei ole edes kosittu.

– Nyt on hypätty aisan yli ja puolustusministeri on itse vetänyt hihastaan nämä harjoitukset, Haatainen sanoi.

Samassa vaalitentissä vihreiden Pekka Haavisto totesi pitäneensä puolustusministerin itsensä mukaan Jussi-nimisiksi nimettyjä harjoituksia ensin vitsinä.

– Jussi-nimiset suursotaharjoitukset vuodeksi 2020. Ei tämä voi mennä tällä tavalla, Haavisto sanoi.

Myös tasavallan presidentti ja pääministeri ovat ottaneet kantaa niin sanotun perinteisen marssijärjestyksen puolesta.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan asiassa on edettävä rauhallisesti eduskunnan protokollan mukaan.

Kritiikkiä on tullut myös hallituksen sisältä. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) on painottanut että harjoituksista päättäminen ei voi olla pelkästään puolustusministerin asia.

– Ei tämä mikään Jussi Niinistön kotiteatteri voi olla, Kanerva näpäytti.

Helsinki ulos heti kättelyssä, ministeri kaivoi sinistä optimismia: ”Eipä jääty ihan viimeisimmäksi”

Kuva: LEHTIKUVA / ANNIINA LUOTONEN
Eurooppaministeri Sampo Terho (sin.) vahvistaa, että hän antoi kolme Suomen saamasta viidestä pisteestä lääkevirastokisassa.

Eurooppaministeri Sampo Terho (sin.) kertoo, että hän antoi Suomen saamista viidestä pisteestä kolme, kun EU-maat äänestivät lääkeviraston uudesta kotipaikasta.

EU-maat päättivät maanantaina, että lääkevirasto sijoitetaan Amsterdamiin. Helsinki jäi heikoin pistein rannalle jo ensimmäisellä kierroksella.

Suomi sai kahdelta maalta yhden pisteen tai yhdeltä maalta kaksi pistettä. Terho ei halunnut paljastaa, mistä arvelee äänten tulleen tai kenelle Suomi itse antoi pisteitä. Hän vetosi puheenjohtajamaa Viron toiveeseen, ettei valintoja paljastettaisi.

– Suomen oma äänisaalis ei ollut niin korkea kuin toivottiin, mutta toisaalta tämä kampanja oli Helsingille hyväksi ja selvästi tarpeellinen.

– Eipä jääty ihan viimeisimmäksikään, Terho sanoi kokouksen jälkeen.

Heikoimmin suoriutuneista Bryssel sai Helsingin tapaan 5 pistettä, Wien 4 pistettä sekä Bonn, Lille ja Sofia 3 pistettä. Brysselin, Wienin, Bonnin ja Lillen mahdollisuuksia vähensi tosin se, että joko ne tai joku muu kaupunki samasta maasta tavoitteli myös Euroopan pankkiviranomaista.

Niin lääkeviraston sijoittaminen Amsterdamiin kuin pankkiviranomaisen päätyminen Pariisiin olivat Terhon mielestä ”ihan osuvia sijoituspaikkoja”.

”Helsinki tunnetaan huonosti” – tyly tulos: sai vain 5 pistettä, niistä kolme omalta ministeriltä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Jan Vapaavuori häviöstä: Suomi ja Helsinki tunnetaan huonosti.

EU-maiden äänestys lääkeviraston uudesta kotikaupungista oli Helsingin kannalta armoton.

Hauskat kampanjavideot ja hiotut argumentit eivät vedonneet, vaan Suomi sai haalittua ensimmäisellä kierroksella vain viisi pistettä. Niistäkin kolme tuli Suomen eurooppaministeriltä Sampo Terholta (sin.) itseltään.

Helsinki putosi näin kisasta ensimmäisellä kierroksella.

Muiden Pohjoismaiden ehdokkaista Tukholma sai ensimmäisellä kierroksella 12 pistettä ja Kööpenhamina 20.

Kolmen äänestyskierroksen jälkeen voittajaksi selviytyi Hollannin Amsterdam.

Voittaja ratkesi tiukimmalla mahdollisella tavalla, sillä vastakkain olleet Milano ja Amsterdam saivat molemmat 13 pistettä ja voittaja selvisi arvalla.

Suomi kuten kaikki muutkin maat yrittivät viime hetkeen saakka sopia äänistä puolin ja toisin.

Pohjoismaat Suomi, Ruotsi ja Tanska olivat jo hyvissä ajoin tunnustelleet tukea toisiltaan. Pohjoismaat ovat yleensä tukeneet toisiaan vastaavissa kisoissa, mutta nyt tilanteen teki tukalaksi se, että kaikki kolme pohjoista EU-maata olivat ehdolla.

Puheenjohtajamaa Viro teki kaikkensa, jotta EU-maat selviytyisivät päätöksestä kuivin jaloin, ilman mittavaa riitelyä.

Vapaavuori: Huonot pisteemme tässä suhteessa ovat kuitenkin jossain määrin hämmentäviä.

Maanantain äänestys pyrittiin pitämään niin teknisenä kuin mahdollista, vaikka kulisseissa diilejä hierottiinkin.

Äänestys oli salainen ja äänestystapa varsin tekninen ja tarkkaan harkittu. Viro oli esittänyt kaikille maille toiveen, että ne eivät kertoisi, ketä äänestävät.

Selityksiä Suomen heikolle menestykselle löytyi heti muutamia.

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) mielestä lopputuloksen suurin oppi oli ehkä se, kuinka huonosti Suomi ja Helsinki Euroopassa tunnetaan.

Helsinki pärjäsi todella huonosti, kun viraston nykyisiltä työntekijöiltä kysyttiin, minne he olisivat valmiit muuttamaan.

– Voipi olla, että tällaisissa kyselyissä emme voikaan pärjätä keskisen Euroopan kaikkien tuntemille metropoleille. Huonot pisteemme tässä suhteessa ovat kuitenkin jossain määrin hämmentäviä, kun muistetaan, miten hyvin Helsinki erilaisissa elämänlaatuvertailuissa menestyy, Vapaavuori pohti blogissaan.

Demareiden Sistonen ja Guzenina tyytyväisiä Espoon budjettineuvotteluiden tuloksiin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kansanedustaja Maria Guzenina.

Espoon demarit lukeva budjettineuvottelujen vahvoiksi onnistumisikseen iltapäivähoitotakuun kaikille ykkös- ja kakkosluokkalaisille, palvelumaksujen korotusten torppaamisen, toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamisen ja opiskelun keskeytysten vähentämisen sekä vähävaraisten lasten harrastusten tukemisen.

Espoon kolmipäiväiset budjettineuvottelut on saatu päätökseen.

– Demareiden neuvottelutavoitteisiin kuuluivat opiskelijaterveydenhuollon, lasten terapiapalveluiden ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen. Nykytilanne vaatii näiden palveluiden vahvistamista. Tämä tavoitteemme näkyy hienosti saavutetuissa neuvottelutuloksessa, demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja ja budjettineuvottelija Markku Sistonen toteaa tiedotteessa.

– Budjettitulos sisältää todella ilahduttavasti panostuksia lapsiin ja nuoriin. Erityisopetukseen ja avustajaresursseihin saadut lisäsatsaukset tulivat suureen tarpeeseen. Opettajien työympäristö on muuttunut paikoin hyvinkin haastavaksi, demareiden toinen budjettineuvottelija, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maria Guzenina jatkaa.

Myös muun muassa vähävaraisten perheiden lasten harrastusten tukemiseen saatiin lisää rahaa.

Demareille oli neuvotteluissa kynnyskysymyksenä se, että asiakasmaksuihin ei tule korotuksia.

– Maan hallituksen toimet ovat jo itsessään heikentäneet kansalaisten ostovoimaa ja selviytymistä arjessa, Guzenina ja Sistonen toteavat.

Demarit eivät olleet myöskään valmiita vähentämään lasten iltapäivätoiminnasta tai korottamaan iltapäivätoiminnan maksuja.

– Halusimme myös vahvistaa iäkkäiden yhteisöllisyyttä ja liikuntamahdollisuuksia. Espoolainen Seela-malli, jossa iäkkäille järjestetään ohjattua liikuntaa koulujen liikuntatiloissa mahdollistaa heille myös ruokailun koulun yhteydessä. Seelaa on pilotoitu hyvin tuloksin. Yksi Seelan ilahduttavista sivuvaikutuksista on ollut yksinäisyyden väheneminen. Lisämääräraha mahdollistaa Seela-toiminnan laajentamisen ja +68 ryhmien lisäämisen, Guzenina toteaa.

Neuvottelujen tuloksena kaupunginjohtajan tekemään budjetin pohjaesityksen lisättiin 4,69 miljoonaa euroa.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja näpäyttää Juhana Vartiaista: ”Ongelma vain pahenee, jos työmarkkinoillemme tulee suuri määrä heikosti koulutettuja, jopa luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä”

Kuva: Lehtikuva
Juhana Vartiainen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio kritisoi voimakkaasti kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaisen lauantaina Helsingin Sanomissa esittämää näkemystä, jonka mukaan suomalaisista työttömistä vain noin 40 000 voisi työllistyä. Samassa haastattelussa Vartiainen totesi Suomen kärsivän työvoimapulasta.

– Vaikka työllisyys on lähtenyt laskuun vasta äskettäin, jo useat kymmenet tuhannet työttömät ovat työllistyneet lyhyen ajan sisällä. Vartiaisen hihastaan ravistama luku ja hänen harjoittamansa työttömien syyllistäminen eivät perustu tilastoihin, vaan ainoastaan palvelevat kokoomuksen taustapiirien poliittista agendaa, toteaa Savio.

Vartiaisen mukaan työllistymisvaikeuksien syitä ovat muun muassa työttömien osaamisen puute ja kannustinongelmat. Mahdollisena ratkaisuna esittämäänsä ongelmaan Vartiainen tarjoaa työvoiman saatavuusharkinnan poistamista EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta henkilöiltä.

– Tohtori Vartiaisen tarjoama lääke on täysin väärä. Jo nyt muun muassa johtotehtävissä työskentelevät, tutkijat ja erityisasiantuntijat on vapautettu saatavuusharkinnan piiristä. Jos suomalaisten työttömien osaamistaso on puutteellinen, on heille tarjottava lisäkoulutusta aloille, joille työpaikkoja syntyy, vastaa Savio Vartiaisen väitteisiin tiedotteessaan.

Vartiaisen tutun teesin mukaan työvoiman tarjonnan lisääminen kasvattaisi työpaikkojen määrää.

– Vartiaisen analyysi voisi sinänsä olla perusteltavissa, jos uusien työntekijöiden osaamistaso olisi erityisen korkea tai jos he suostuisivat työskentelemään työehtosopimusta alemmalla palkalla. Päinvastoin kuin kokoomus, perussuomalaiset eivät kuitenkaan halua Suomeen halpatyömarkkinoita, linjaa Savio.

– Lisäksi suomalaisten koulutustaso on maailman mittakaavassa varsin korkea, eivätkä läheskään kaikki kansalaisemme työllisty tästä huolimatta. Ongelma vain pahenee, jos työmarkkinoillemme tulee suuri määrä heikosti koulutettuja, jopa luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Suomalaiset veronmaksajat joutuisivat jälleen kerran maksamaan lyhytnäköisen kokoomuspolitiikan loppulaskun, toteaa Savio.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta