Minkä viestin tuo Trumpilta puolustusministeri? – Nato-liittolaisilla jännät paikat

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis (kuvassa) osallistuu tänään maan uuden hallinnon ensimmäiseen Nato-kokoukseen. Naton puolustusministerit ovat koolla Brysselissä tänään ja huomenna.

Eniten keskustelua tullaan näillä näkymin käymään Nato-maiden puolustusbudjeteista, jotka ovat kutistuneet kylmän sodan jälkeisinä vuosina. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vaatinut liittolaisia kasvattamaan puolustusmenojaan, jotta Yhdysvallat ei kantaisi niin isoa vastuuta turvallisuudesta.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vakuutti jo eilen ennakkotilaisuudessaan, että Nato-maat suhtautuvat vaatimukseen vakavasti. Tavoitteena on nostaa puolustusmenot kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä, ja siinä on hänen mukaansa edetty odotettua paremmin.

Nato ei hyödytä pelkästään Eurooppaa vaan myös Yhdysvaltoja.

Euroopan Nato-maat ja Kanada kasvattivat puolustusmenojaan viime vuonna 3,8 prosenttia, mikä on Stoltenbergin mukaan odotettua enemmän. Rahassa summa on vajaa 10 miljardia euroa.

Natoa arvostelleen Trumpin viimeisimmät kommentit sotilasliitosta ovat olleet liittolaisten korviin rauhoittelevia. Reilu viikko sitten Trump arvioi Yhdysvaltojen olevan sitoutunut Natoon.

Stoltenberg huomautti eilen, että Nato ei hyödytä pelkästään Eurooppaa vaan myös Yhdysvaltoja.

– Olen varma, että puolustusministerit jälleen kerran vahvistavat transatlanttisen siteen merkityksen, Stoltenberg sanoi.

Macron puhui EU:n tulevaisuudesta toista tuntia – ”Liian heikko, hidas, tehoton”

Kuva: Lehtikuva

Ranskan presidentti Emmanuel Macron parjasi odotetussa linjapuheessaan EU:ta heikoksi ja tehottomaksi.

– Tuntemamme Eurooppa on liian heikko, liian hidas ja liian tehoton. Toisaalta vain Eurooppa antaa meille riittävän kapasiteetin toimia maailmassa kohdataksemme sen nykyiset, suuret haasteet, Macron sanoi puhuessaan Sorbonnessa opiskelijoille.

Presidentti ehdotti myös EU:n omien nopean toiminnan joukkojen perustamista vuoteen 2020 mennessä. Macronin mukaan joukot voisivat toimia kansallisten armeijoiden kumppaneina niissä maissa, jotka haluavat osallistua toimintaan.

Toista tuntia kestäneessä puheessaan Macron ehdotti myös Britanniassa ja Ranskassa jo käytössä olevan rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa koko Euroopassa. Macronin mukaan veron tuotot voitaisiin käyttää kehitysapuun. Myös unionin maatalouspolitiikka kaipaisi Ranskan presidentin mukaan uudistusta.

Presidentinkanslian mukaan presidentti oli jo ennen puhettaan keskustellut visioistaan muun muassa EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin sekä Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa. Ainakaan Merkel ei heti kättelyssä ollut niille lämmennyt.

Lontoon metroräjähdys säikäytti – viranomaisten mukaan palo johtui laturin ylikuumenemisesta

Kuva: Lehtikuva

Lontoon metrossa on tapahtunut räjähdys Tower Hillin asemalla. Ihmiset ovat paenneet asemalta paniikissa räjähdyksen jälkeen, kertoo Express-lehti.

Brittipoliisin mukaan räjähdyksen uskotaan johtuneen kännykän laturin ylikuumenemisesta.

Juttua on täydennetty poliisin kommenteilla ja otsikkoa on muutettu.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Erdogan ärähti kurdeille: ”Itsenäinen valtio luo etnisen sodan riskin”

Kuva: Lehtikuva

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan varoittaa Irakin kurdien johtoa havittelemasta itsenäistä valtiota maanantaina pidetyn kansanäänestyksen jälkeen. Erdogan sanoo, että yritys perustaa itsenäinen kurdivaltio luo ”etnisen sodan” riskin.

Turkin presidentti kohdisti viestinsä Irakin kurdien johtajalle Massud Barzanille (kuvassa) ja Irakin kurdien aluehallinnolle. Erdoganin mukaan nämä ovat vaarassa jäädä historiaan tahoina, jotka suistivat alueen lahkosotaan ja etniseen sotaan.

Turkissa kurdit ovat kapinoineet pitkään saavuttaakseen autonomiaa tai itsenäisen valtion. Myös Iranissa ja Syyriassa on kurdivähemmistö.

Irakin kansanäänestyksessä kysyttiin kurdien mielipidettä itsenäisen valtion muodostamiseen. Äänestykseen otti osaa noin 3,3 miljoonaa ihmistä. Kyllä-äänten odotetaan voittavan tuloksissa hyvin selvästi.

Kansanäänestys ei ollut sitova vaan neuvoa-antava.

Kiina: Korean niemimaan sodassa ei olisi voittajia, sanasota lisää yhteenoton riskiä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Kiina varoitti tänään, että Korean niemimaan sotilaallisessa yhteenotossa ei olisi voittajia. Kiinan ulkoministeriö otti asiaan kantaa sen jälkeen, kun Pohjois-Korea oli syyttänyt Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia sodanjulistuksesta.

Kiinan mukaan Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean on syytä tajuta, että niiden sanasota tulee ainoastaan lisäämään yhteenoton riskiä ja kaventamaan poliittisten toimien tilaa. Kiinan kannan julkisti ulkoministeriön tiedottaja Lu Kang.

Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis puolestaan painotti, että Yhdysvallat haluaa neuvotteluratkaisun kärjistyneeseen kriisiin.

– Tavoitteemme on ratkaista tämä asia diplomatian kautta. Uskoakseni presidentti Trump on tuonut tämän esiin hyvin selvästi. Säilytämme valmiuden estää Pohjois-Korean vaarallisimmat uhat, mutta tuemme myös diplomaattejamme tavalla, joka pitää tilanteen niin pitkään kuin mahdollista diplomatian alueella, Mattis muotoili.

Konfliktia ovat kärjistäneet Pohjois-Korean pyrkimykset kehittää toimiva ydinase. Maa viittasi viime viikolla mahdollisuuteen, että se saattaisi testata vetypommia Tyynellämerellä.

Japani hyödyntää lain porsaanreikää: Surmasi 177 valasta vuotuisessa metsästyksessä

Kuva: HANDOUT LEHTIKUVA

Japani on surmannut 177 valasta pohjoisrannikkonsa edustalla. Kyse oli saarivaltion vuotuisesta metsästyksestä, joka on suututtanut muiden muassa eläinsuojelijoita.

Kolme kalastusalusta toi saaliinaan 43 lahtivalasta ja 134 seitivalasta, Japani ilmoitti tiistaina. Pyynti alkoi kesäkuussa.

Kaupallinen valaanpyynti kiellettiin vuonna 1986, mutta Japani hyödyntää porsaanreikää, joka sallii tappamisen tutkimustarkoituksiin.

Japanissa pyynnin on perusteltu olevan osa maan perinteitä.

Norja ja Islanti ovat sanoutuneet irti valaanpyyntikiellosta. Myös Japani on ilmoittanut aikovansa käynnistää uudelleen kaupallisen valaanpyynnin. Maa pyrkii todistamaan, että valaiden määrä on noussut siinä määrin, että kannat kestävät jälleen pyynnin.