Kolumni

NINA CASTÉN

Kirjoittaja on Drom ry:n toiminnanjohtaja ja kansanedustajaehdokas.

Minna Canthin talo pelastui – voitto kulttuurille

Luovan kulttuurin yhdistyksen Drom ry:n toiminnanjohtajana olen erityisen ilahtunut Minna Canthin talon pelastumisesta. Drom ry:n perustaja ja puheenjohtaja on kulttuurineuvos Veijo Baltzar, joka allekirjoitti hiljattain rakennusyhtiö NCC:n kanssa Minna Canthin taloa eli Kanttilaa koskevan esikauppakirjan. Baltzar aikoo remontoida Kuopion keskustassa sijaitsevan huonokuntoisen talon ja muuttaa sen elinvoimaiseksi kulttuurikeskukseksi.

Baltzarin näkemyksellinen ja ripeä toiminta Minna Canthin talon suhteen on mahdollistanut tämän kulttuuriteon. Voimme kiittää myös rakennusliike NCC:tä hienosta vastaantulosta kaupassa ja kulttuuritahdosta. Drom ry:llä tulee olemaan merkittävä rooli kulttuuri- ja kongressikeskus Baltzar-Kanttilan rakentamisessa toimivaksi, koko maata palvelevaksi kulttuurikeskukseksi.

Talossa tullaan järjestämään eri tapahtumia sekä luovien alojen kulttuuri- ja koulutustoimintaa. Kuopion kaupungin kanssa on käynnissä neuvottelut tilojen vuokraamisesta kaupungin tarpeisiin, kuten matkailupalveluiden käyttöön. Keskukseen kaavaillaan tiloja myös ylioppilasteatterille ja monikulttuuriselle teatterille. Suunnitelmissa on myös kulttuuriravintola, taidegalleria sekä vuokrattavia juhla- ja harjoitustiloja. Kanttilan korjaustyöt on tarkoitus aloittaa loppukesällä.

Elävän ja kehittyvän kulttuurin ja taiteen arvoa ei riittävästi ymmärretä yhteiskunnassa. Kuitenkin koko olemassaolomme perustuu kulttuuriin. Mitä sitten on kulttuuri, amerikkalaista viihdettäkö, josta kaikki ”idolit” poimitaan? Vai onko se omaperäistä suomalaista, omista juurista, luonnosta ja henkisistä lähtökohdista kumpuavaa kulttuuria?

Kulttuuri elää vain yhteydessä muihin kulttuureihin. Kehittyäkseen sen on päästävä vuorovaikutukseen niin muiden kulttuurien kuin vallitsevan hetken yhteiskunnan kanssa, muuten se museoituu. Muista kulttuureista tulevat vaikutteet sulautuvat omaan suomalaiseen näkemykseemme, siitä syntyy uutta kulttuuria. Myös tunnettu suomalainen design saa jatkuvasti vaikutteita nykytaiteesta, ilman nykytaidetta ei olisi huippudesigniakaan.

Minna Canth on ainoa suomalainen nainen, jonka kunniaksi liputetaan. Hän oli vahva kulttuuri- ja yhteiskunnallinen vaikuttaja ja voimakastahtoinen nainen. Missä ovat tämän päivän Minna Canthit? Heitä todella tarvittaisiin.

Kolumni

työ-sak

”Puhelinsoitto ei riitä” – SAK:n mallissa jokainen työtön on tavattava kasvotusten

Palkansaajajärjestö SAK esittää jokaisen työttömän henkilökohtaista tapaamista heti työttömyyden alussa.

– Puhelinsoitto ei riitä, vaan työtön on tavattava kasvotusten. Oikeus henkilökohtaiseen palveluun pitää olla kaikilla työttömillä. Työttömät ovat erilaisia ja tarvitsevat yksilöllisiä palveluja, SAK:n johtaja Sinikka Näätsaari korostaa.

SAK:n kannustavassa työllistymismallissa työtön tapaa työvoimahallinnon asiantuntijan ensimmäisen kerran heti työttömyyden alussa. Tapaamisessa käydään läpi avoimet työpaikat sekä työttömän mahdollisuudet koulutukseen ja palveluihin.

SAK:n malliin sisältyvissä henkilökohtaisissa tapaamisissa arvioidaan myös työttömän työ- ja toimintakyky.

– Tarvittaessa työtön ohjataan työkykyä tukeviin moniammatillisiin palveluihin, joissa työttömällä on mahdollista saada tukea niin terveydenhoidon, sosiaalitoimen kuin koulutuksen asiantuntijoilta, SAK:n ekonomisti Tytti Naukkarinen toteaa.

Kyseessä on valtava määrä ihmisiä, joiden osaamisen ja osaamispotentiaalin me nyt hukkaamme.

Moniammatillisten palvelujen avulla tuettaisiin myös osatyökykyisten työllistymistä. Noin 1,9 miljoonalla työikäisellä suomalaisella on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma, ja heistä noin 600 000 arvioi tämän vaikuttavan työhönsä tai työnsaantimahdollisuuksiinsa.

– Osatyökykyisten työllisyys on selvästi alhaisemmalla tasolla kuin työikäisten keskimäärin. Kyseessä on valtava määrä ihmisiä, joiden osaamisen ja osaamispotentiaalin me nyt hukkaamme, Naukkarinen korostaa.

Usein osatyökykyiset ovat löytäneet työpaikan yhdistyksistä ja säätiöistä palkkatuen siivittämänä. Hallitus on kuitenkin rajoittanut nimenomaan yhdistyksille ja säätiöille myönnettävän palkkatuen määrää kiintiöillä.

– Yhdistysten ja säätiöiden palkkatukirahat loppuvat usein jo kevään aikana, mikä vaikeuttaa osatyökykyisten työnsaantimahdollisuuksia. Palkkatukikiintiöstä onkin päästävä eroon, Tytti Naukkarinen vaatii.

Vastuu työttömille suunnattujen palvelujen järjestämisestä on vuonna 2020 siirtymässä maakuntien kasvupalveluille. Sinikka Näätsaari on huolissaan palvelujen kohtalosta uudistuksessa.

– Valtio rahoittaa maakuntien kasvupalveluja määrärahalla, joka ei ole kuitenkaan korvamerkittyä. On iso vaara, että maakunnat eivät kohdenna niitä tarpeeksi työttömien palveluihin vaan antavat niiden näivettyä.

työ-sak

Kolumni

kurttila_1

”Sekavaa, lyhytnäköistä” – lapsiasiavaltuutettu rusikoi perhepolitiikan ja vaatii kansallista strategiaa

Perhevapaauudistuksen kariutuminen kuvastaa Suomen kyvyttömyyttä pitkäjänteiseen perhepolitiikkaan, arvioi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

Lapsi- ja perhepolitiikka on Kurttilan mukaan sekavaa, sirpaleista ja lyhytnäköistä. Ongelmat kyllä nähdään, mutta ratkaisuyritykset jäävät sirpaleisiksi ja lyhytjänteisiksi. Kokonaiskuva puuttuu ja isot rakenneuudistukset jäävät tekemättä.

Perhevapaauudistus karahti Kurttilan arvion mukaan lopulta siihen, mihin päätöksenteko on kompastunut usein aiemminkin: huonoon valmisteluun.

– Hallitus oli käytännössä valmistellut uudistusta vain noin viisi kuukautta, hän huomauttaa.

Lapsiasiavaltuutetun mielestä uudistuksessa keskityttiin liikaa työllisyyteen ja lasten ja perheiden näkökulma jäi turhan vähälle huomiolle.

Pahoinvointi kasautuu tiettyihin perheisiin ja pitkittyy sukupolvesta toiseen.

Kurttila esittää, että Suomeen tulisi laatia kansallinen strategia lapsipolitiikasta. Sen perustana olisi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus.

Lapsiasiavaltuutettu antoi tänään eduskunnalle kertomuksen perhepolitiikasta ja lasten hyvinvoinnin tilasta. Katsauksen mukaan enemmistö suomalaisista lapsista voi hyvin, mutta sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen on voimakasta. Pahoinvointi kasautuu tiettyihin perheisiin ja pitkittyy sukupolvesta toiseen.

– Maahanmuuttajataustaisista pojista noin kolmannes sanoo, että olen yksinäinen, minulla ei ole yhtään läheistä ystävää. Joka kahdeksannen pojan kohdalla joudutaan toteamaan, että hän on toiminnallisesti lukutaidoton, Kurttila sanoo.

– Suomessa on voimakas keskiarvon harha. Kun keskimäärin asiat ovat aika hyvin, silloin ei hyvinvoinnin vajeisiin tarvitse pysähtyä. Tämä on kohtalonkysymys: riittääkö suuren enemmistön hyvinvointi vai pyritäänkö nostamaan systemaattisesti niitä, joilla menee heikommin?

kurttila_1

Urheilukolumni

43126374

Leijonien kentälliset uusiksi – päävalmentaja Marjamäellä univelkaa: ”Toiset ovat nukkuneet, toiset eivät”

Leijonien päävalmentaja Lauri Marjamäki antoi ymmärtää, ettei ollut nukkunut keskiviikon vastaisena yönä kovinkaan paljon.

Takana oli tiistain nihkeä iltaottelu Etelä-Koreaa vastaan, ja keskiviikkona koittaa puolivälierä Kanadaa vastaan.

– Toiset ovat nukkuneet ja toiset eivät. Mutta ei tässä tarvitsekaan nukkua, Marjamäki totesi.

– Ajatukset ovat sellaiset, että voittavaksi joukkueeksi kun kasvetaan, niin tarvitaan erilaisia kokemuksia. Ainut negatiivinen lopputulos on saatu Ruotsi-pelistä. Etelä-Koreaa vastaan oli hetkensä, joissa meitä koeteltiin. Kasvoimme kuitenkin niistä, Marjamäki jatkoi.

Marjamäki uskoo, ettei Leijonat tarvitse mitään herättelyä Kanada-peliin. Lataus kumpuaa kovaksi tiedetystä vastustajasta.

– Pelataan olympialaisten puolivälieriä Kanadaa vastaan. Vastus on sellainen, että jalka pysyy varmasti kaasulla koko ajan, päävalmentaja sanoi.

Marjamäki totesi olevansa varma, että Suomi pelaa keskiviikkona parhaan pelinsä tähän mennessä Etelä-Korean olympialaisissa.

– Tunne ja henki joukkueessa ovat nyt sellaisia, hän perusteli.

Kokoonpanoihin muutoksia.

Leijonien kokoonpanoon tuli useita muutoksia Kanada-peliin. Eräänlaiseksi telaketjuosastoksi on koottu hyökkäysketju, jossa pelaavat isokokoiset Oskar Osala, Jani Lajunen ja Marko Anttila.

Petri Kontiolan laitahyökkääjiksi ilmoitettiin Eeli Tolvanen ja Julius Junttila. Jukka Peltola oli ilmoitettu ylimääräiseksi hyökkääjäksi.

Maalivahtina jatkaa odotetusti Mikko Koskinen. Puolustaja Tommi Kivistö ja hyökkääjä Teemu Hartikainen ovat kokoonpanon ulkopuolella.

Kokoonpanoja ei ollut vielä julkaistu siinä vaiheessa, kun Marjamäkeä haastateltiin tätä juttua varten. Hän ei halunnut kommentoida kokoonpanoratkaisuja ennen niiden virallista julkistamista.

Naisleijonat pelaavat pronssista.

Suomen mitalisaldo voi kasvaa jo aamulla, kun Naisleijonat kohtaa jääkiekon pronssiottelussa kilpailuluvan saaneiden venäläisten OAR-joukkueen. Ottelu alkaa kello 9.40.

Maastohiihdossa ovat vuorossa pariviestit vapaalla hiihtotavalla.

 

43126374

Kolumni

Pääministerin haastattelutunti

LKS 20180114 Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Yle Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla Kesärannassa Helsingissä sunnuntaina 14. tammikuuta 2018. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

”Olen täs­sä työs­sä mu­ka­na tu­los tai ulos -hen­ges­sä” – Pääministeri Sipilä purkaa hallituksen 1 000 päivää

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle tulee tänään täyteen tuhat päivää. Sipilä avaa omia tuntemuksiaan hallituksen johtamisesta Suomenmaassa julkaistussa blogikirjoituksessa.

Hänen mukaansa hallitus on saanut han­ka­las­ta läh­tö­ti­lan­tees­ta ja ko­vis­ta epäi­lyis­tä sekä vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta 1 000 päi­väs­sä hyvän muu­toksen ai­kai­sek­si.

– Stra­te­gi­nen hal­li­tu­soh­jel­ma on osoit­ta­nut toi­mi­vuu­ten­sa. Tu­lok­set pu­hu­vat puo­les­taan.

Eri­tyi­sen iloi­nen Sipilä kertoo olevansa työl­li­syys­ke­hi­tyk­ses­tä. Eilen uutisoitiin, että Suomen työl­li­syy­sas­te lähestyy hallituksen 72 prosentin tavoitetta ja on tällä hetkellä 70,9 %.

– Lu­vut ovat kor­keim­mal­la ta­sol­la 27 vuo­teen. Työl­li­syys pa­ra­nee koko maas­sa. Tämä ja li­sään­ty­neet in­ves­toin­nit ovat kes­tä­vää alu­e­po­li­tiik­kaa.

– Vel­kaan­tu­mi­nen on jo tait­tu­nut, ve­ro­as­te las­ke­nut ja suu­ret uu­dis­tuk­set ete­ne­vät. Ve­lak­si elä­mi­nen jul­ki­ses­sa ta­lou­des­sa lop­puu suun­ni­tel­man mu­kai­ses­ti.

Sipilä toteaa, että Suomi ei ole pel­käs­tään päässyt Eu­roo­pan ta­lous­kas­vuun mu­kaan, vaan on nyt Eu­roo­pan kär­ki­kas­tis­sa. Sipilä ei kuitenkaan ota kantaa tämän enempää useiden tutkijoiden esittämään näkemykseen, jonka mukaan Suomen talouskasvu johtuu juuri maailmantalouden vetovoimasta.

Iloi­nen Sipillä kertoo olevansa myös pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien mää­rän pie­ne­ne­mi­ses­tä.

– Joka nel­jän­nen pit­kä­ai­kais­työt­tö­män työt­tö­myys on päät­ty­nyt.

Sipilä kuvaa lisäksi, kuinka hallitus on onnistunut muun muassa normien purkamisessa, joka alkaa näkyä ihmisten arjessa. Toisaalta hän ei kuitenkaan kiinnitä huomiota esimerkiksi hallituksen kaavaileman perhevapaauudistuksen kaatumiseen.

– Eu­roo­pan suu­ret krii­sit ovat hel­pot­ta­neet. Suo­mi on ol­lut ak­tii­vi­nen vai­kut­ta­ja suu­riin ky­sy­myk­siin. Esi­mer­kik­si puo­lus­tu­syh­teis­tön sy­ven­tä­mi­ses­sä nä­kyy Suo­men vah­va kä­den­jäl­ki, sa­moin kuin di­gi­ta­li­soin­nis­sa ja kei­no­ä­lyn ot­ta­mi­ses­sa EU:n agen­dal­le, hän kirjoittaa lisäksi.

Nyt voin sa­noa, et­tä tu­lok­set on saa­vu­tet­tu.

Sipilä muistuttaa olevansa täs­sä työs­sä mu­ka­na tu­los tai ulos -hen­ges­sä.

– Nyt voin sa­noa, et­tä tu­lok­set on saa­vu­tet­tu tai saa­vu­te­taan. Täl­lä pe­rus­teel­la tein pää­tök­sen ol­la ke­säl­lä puo­lu­e­ko­kouk­sen käy­tet­tä­vis­sä.

– Nyt kat­som­me vah­vas­ti eteen­päin. Mi­ten löy­däm­me li­sää nii­tä kei­no­ja, mil­lä jo­kai­nen suo­ma­lai­nen pää­see osal­li­sek­si pa­ran­tu­nee­seen ti­lan­tee­seen. Hallituksen tu­hat en­sim­mäis­tä päi­vää ja hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pää­mi­nis­te­ri­nä ovat ol­leet ras­kaat. Mut­ta saa­vu­te­tut tu­lok­set pal­kit­se­vat ja an­ta­vat us­koa eteen­päin.

Sipilä muistaa myös kiittää keskustan kenttäväkeä kannatuksesta.

– Se on aut­ta­nut jak­sa­maan vai­kei­na päi­vi­nä.

Pääministerin haastattelutunti

LKS 20180114 Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Yle Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla Kesärannassa Helsingissä sunnuntaina 14. tammikuuta 2018. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kolumni

”Monissa perheissä korkeat maksut ovat johtaneet maksuhäiriöihin ja ulosottoon” – Sd-kansanedustajalta kirjallinen kysymys soten asiakasmaksuista

Kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee aiotaanko sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja alentaa sote-uudistuksen yhteydessä.

–  Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Suomessa kansainvälisesti ottaen korkeat ja ne ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1990, Taavitsainen perustelee.

– Tästä huolimatta Juha Sipilän (kesk. ) hallitus on mahdollistanut kunnille ja kuntayhtymille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen noin 30 prosentin korottamisen.

Hän huomauttaa, että asiakasmaksujen korotuksien lisäksi hallitus on päättänyt korottaa lääkkeiden ja matkojen omavastuita.

– Sote-uudistuksen yhteydessä olisi hyvä mahdollisuus tuntuvasti laskea asiakasmaksujen tasoa tai poistaa ne kokonaan, Taavitsainen katsoo.

Hän korostaa, työttömyydestä kärsivät perheet ovat korkeiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen yksi suurin kärsijä, samoin kuin pienituloiset työssäkäyvät, eläkeläiset ja vammaiset.

– Monissa perheissä korkeat tasamaksut ovat johtaneet maksuhäiriöihin, velkaantumiseen ja ulosottoon.

– Ihmiset ovat joutuneet perumaan lääkärinaikojaan, koska heillä ei ole varaa maksaa käyntiä. Myös lääkärin määräämiä lääkkeitä on jäänyt rahan puutteen vuoksi ostamatta.

Asiakkaan oikeutta asiakasmaksujen alentamiseen ei yleisesti tunneta.

Taavitsainen kiinnittää kirjallisessa kysymyksessään huomiota myös siihen, kuinka eri puolilta Suomea on tullut ilmi tapauksia, joissa pienituloiset ihmiset eivät ole saaneet lainmukaista kohtelua vedotessaan asiakasmaksulain 11 pykälässä mainittuun mahdollisuuteen potilas- ja asiakasmaksujen tilapäisestä alentamista tai perimättä jättämisestä.

Asiakasmaksulain 11 pykälässä säädetään kuntien velvollisuudesta kohtuullistaa tai jättää perimättä asiakasmaksuja, jos ne vaarantavat henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä.

– Tätä laissa säädettyä asiakkaan oikeutta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamiseen ei yleisesti tunneta, eikä sitä sovelleta kunnissa ja kuntayhtymissä. Aivan liian suuri osa työntekijöistä ja kuntalaisista ei edes tiedä lain antamasta mahdollisuudesta, Taavitsainen toteaa.

– Miten ministeri aikoo varmistaa, että kansalaiset ovat tietoisia mahdollisuuksistaan saada sosiaali- ja terveydenhuollon tasamaksuihin huojennusta, hän kysyykin hallitukselta.