tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Kolumni

Jutta Urpilainen: Minne menet Eurooppa?

Euroopan unioni on elänyt keskellä kriisejä lähes kymmenen vuotta. Jatkuviin kriisikokouksiin on jo totuttu. Eurokriisin rinnalle on noussut idässä ja etelässä uusia turvallisuusuhkia, jotka ovat koetelleet unionia.

Viimeistään kesällä kärjistynyt kansainvaellus Välimeren yli kohti Eurooppaa on asettanut EU:n peilin eteen. Rajat kiinni -puheet ovat yleistyneet. Nationalismi ja populismi ovat levinneet.

Eurooppa onkin nyt tienhaarassa. Ilmassa on eriytymisen merkkejä, mutta alkanut vuosi on myös mahdollisuus uudistuneeseen yhteistyöhön niin taloudessa, ulkopolitiikassa kuin muuttoliikkeen hallinnassa.

***

Tarvitsemme syvempää yhteistyötä talouspolitiikassa. Tuskin kovinkaan moni uskoi 10 vuotta sitten, että meillä on tänään rakenteilla esimerkiksi Euroopan laajuinen pankkiunioni. Näin kuitenkin on.

Meidän on syytä edetä pankkiunionin jälkeen kohti yhteisiä pääomamarkkinoita ja hillitä haitallista verokilpailua. Verotuksessa tulisi ottaa käyttöön muun muassa yhteisöverossa yhteinen veropohja ja yhteinen minimitaso.

Velkojen yhteisvastuuseen ei kuitenkaan pidä mennä. Jokaisen maan tulee jatkossakin olla itse vastuussa omista veloistaan, kuten myös Yhdysvaltojen osavaltiot ovat.

EU on Suomen keskeisin turvallisuusyhteisö ja tärkein talousyhteisö, jonka tulevaisuus ratkaisee myös meidän tulevaisuutemme.

Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on yhteistyön syventäminen välttämätöntä. Kesäkuussa EU:n on tarkoitus päivittää EU:n turvallisuusstrategia.

Yksi painopiste on valtioiden vahvistaminen itäisessä ja eteläisessä naapurustossamme, jotta ne pystyvät torjumaan hybridiuhkia ja islamistisia ääriliikkeitä. Transatlanttista yhteyttä tulee vahvistaa myös kaupassa. Vuoropuhelulle Venäjän ja Euraasian unionin kanssa tulee suhtautua avoimesti. Energia- ja ilmastodiplomatiaan tarvitaan uusi vaihde.

Keskinäisen avunannon lausekkeen käyttöönotto Pariisin terrori-iskujen jälkeen on avannut uudella tavalla keskustelun myös EU:n puolustusyhteistyöstä. On Suomen etujen mukaista vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä.

***

Maahanmuuttopolitiikassa yhteistyön syventyminen on myös tarpeen. On selvä asia, että Etelä-Euroopan maat eivät voi yksin hoitaa kriisiä vaan tarvitsemme yhteistoimintaa.

Apua tarvitsevia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita on velvollisuus auttaa, mutta samalla on tärkeää luoda selkeät kriteerit palautuksille turvallisiin maihin ja pelisäännöt pikakäännytyksille. Kansalaisten hyväksyntä maahanmuutolle on mahdollista saada, kun kotouttaminen hoidetaan laadukkaasti.

***

Euroopan yhdentyminen on ollut sosialidemokraattien ja kristillisdemokraattien yhteinen projekti. Hanke on tarpeellisempi kuin koskaan. Muiden valtakeskusten nousu tarkoittaa sitä, että vuonna 2050 Euroopan osuus maailman väestöstä on noin seitsemän prosenttia ja maailman bkt:sta vajaa 15 prosenttia. Suomi ei saa yksin ääntään kuuluviin – mutta ei saa kohta Saksa tai Ranskakaan.

Euroopan suunta on Suomen ydinkysymyksiä. EU on meidän keskeisin turvallisuusyhteisö ja tärkein talousyhteisö, jonka tulevaisuus ratkaisee myös meidän tulevaisuutemme. Meidän on saatava eurooppalainen työ kilpailukykyiseksi taloudellisesti ja eurooppalaisten ääni kuuluviin poliittisesti.

Kirjoittaja toimii tammikuussa asiantuntijana (Government Fellow) Geneven turvallisuuspolitiikan keskuksessa.

Kolumni

Brexit lopettamassa muidenkin EU-maiden maksuhyvitykset

Brexit lopettamassa muidenkin EU-maiden maksuhyvitykset

EU-komissio valmistelee jäsenmaita vaikeisiin päätöksiin, kun unionin budjetti pienenee Britannian EU-eron myötä.

Budjetista vastaavan komissaarin Günther Oettingerin mukaan Britannian lähtö jättää EU:n budjettiin 10–11 miljardin euron aukon. Britannia on saanut muilta jäsenmailta maksuhyvitystä.

Brexitin myötä muidenkin maiden hyvityksistä pitäisi komission mukaan luopua. Pieniä hyvityksiä ovat saaneet Tanska, Hollanti, Ruotsi ja Itävalta.

Komissio esitteli keskiviikkona vaihtoehtoja budjetin uudistamiseen. Jäsenmaiden pitää valita, laittavatko ne lisää rahaa EU:n budjettiin vai leikataanko menoja.

Brexit lopettamassa muidenkin EU-maiden maksuhyvitykset

Kolumni

Cargotec vähentää 45 työpaikkaa Suomessa

Cargotec vähentää 45 työpaikkaa Suomessa

Lastinkäsittely-yhtiö Cargotec vähentää 45 työpaikkaa Suomessa. Yhtiön mukaan työpaikkoja karsitaan Helsingissä, Kaarinassa, Tampereella ja Raisiossa.

Cargotec kertoo virtaviivaistavansa yhteisiä tukitoimintojaan. Lisäksi tietyt rahoitukseen, henkilöstöhallintoon, tietohallintoon ja epäsuoriin hankintoihin liittyvät palvelut tuotetaan vastaisuudessa yhtiön uudesta palvelukeskuksesta, joka sijaitsee Sofiassa Bulgariassa. Järjestelyt alkavat tänä vuonna ja ne on määrä saada päätökseen viimeistään ensi vuoden aikana.

Cargotec kertoi yt-neuvottelujen alkamisesta toukokuussa. Tuolloin tavoiteltiin 50 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä ja vähennystarpeeksi arvioitiin noin 60 työntekijää.

Cargotecillä on Suomessa noin 950 työntekijää. Yhteensä yhtiö työllistää yli 11 000 henkeä.

Cargotec vähentää 45 työpaikkaa Suomessa

Kolumni

34046005

Hanna Mäntylä sai vapautuksen kansanedustajan toimesta

Eduskunta on myöntänyt kansanedustaja Hanna Mäntylälle (uv.) vapautuksen kansanedustajan tehtävästä. Mäntylä siirtyy asiantuntijaksi Euroopan neuvoston sihteeristöön Strasbourgiin.

Mäntylän tilalle eduskuntaan nousee Lapin vaalipiirissä ensimmäisellä varasijalla ollut Matti Torvinen. Hän on kertonut liittyvänsä perussuomalaisista irtaantuneeseen Uusi vaihtoehto -ryhmään.

34046005

Kolumni

LK200302XXDOC1937601

LKS 20170628 - 20030219 - HELSINKI - TÄHTI. Annikki Tähti pitää Helsingissä Savoy-teatterissa 11. maaliskuuta 50-vuotistaiteilijajuhlakonsertin. Annikki Tähti kuvattiin keskiviikkona Helsingin vanhassa oopperassa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA / rj

IS: Iskelmälaulaja Annikki Tähti on kuollut

Iskelmälaulaja Annikki Tähti on kuollut 87-vuotiaana, kertoo Ilta-Sanomat. Lehden tietojen mukaan hän kuoli 19. kesäkuuta. Tähti muistetaan muun muassa Muistatko Monrepos’n -kappaleesta, jonka hän levytti vuonna 1955.

Useita klassikoita levyttänyt artisti muistetaan myös muun muassa iskelmistä Kuningaskobra ja Balladi Olavinlinnasta.

Tähti sai keväällä 2008 aivoinfarktin, jonka jälkeen vetäytyi julkisuudesta.

Kansallisbiografian mukaan Tähti esiintyi yhtäjaksoisesti yli 50 vuotta.

LK200302XXDOC1937601

LKS 20170628 - 20030219 - HELSINKI - TÄHTI. Annikki Tähti pitää Helsingissä Savoy-teatterissa 11. maaliskuuta 50-vuotistaiteilijajuhlakonsertin. Annikki Tähti kuvattiin keskiviikkona Helsingin vanhassa oopperassa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA / rj

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

paananenreijohulkko201320414

Reijo Paanasen uusi asemapaikka on Tukholma – SDP:n ex-puoluesihteeri Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden pääsihteeriksi

– Nyt se tapahtui! Minut on juuri valittu Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden pääsihteeriksi.

Näin päivitti SDP:n edellinen puoluesihteeri Reijo Paananen Facebook-sivulleen  ja Twitter-tililleen tänään aamupäivällä. Islannin Reykjavikissa tehdyn päivityksen hymiö kertoo kirjoittajan olevan loistotuulella.

Paanasen uusi asemapaikka on länsinaapurissa.

– Jos valinta toteutuu, edessä on muutto Tukholmaan, missä Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden pääpaikka on. Muutos ei ole suuri. Sisaruksiani on jo pitkään asunut Ruotsissa, Paananen kertoi Demokraatille keväällä.

Pohjoismaiden teollisuustyöntekijät – Nordic-In on teollisuusliittojen yhteisorganisaatio, jossa on 1,1 miljoonaa eri teollisuusalojen palkansaajaa järjestöjensä kautta. Suomesta on mukana seitsemän liittoa.

Reijo Paananen toimi SDP:n puoluesihteerinä vuodestä 2012 Lahden puoluekokoukseen helmikuussa 2017.

paananenreijohulkko201320414