Kolumni

Jutta Urpilainen

Kirjoittaja on kansanedustaja ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen.

Jutta Urpilainen: Minne menet Eurooppa?

Euroopan unioni on elänyt keskellä kriisejä lähes kymmenen vuotta. Jatkuviin kriisikokouksiin on jo totuttu. Eurokriisin rinnalle on noussut idässä ja etelässä uusia turvallisuusuhkia, jotka ovat koetelleet unionia.

Viimeistään kesällä kärjistynyt kansainvaellus Välimeren yli kohti Eurooppaa on asettanut EU:n peilin eteen. Rajat kiinni -puheet ovat yleistyneet. Nationalismi ja populismi ovat levinneet.

Eurooppa onkin nyt tienhaarassa. Ilmassa on eriytymisen merkkejä, mutta alkanut vuosi on myös mahdollisuus uudistuneeseen yhteistyöhön niin taloudessa, ulkopolitiikassa kuin muuttoliikkeen hallinnassa.

***

Tarvitsemme syvempää yhteistyötä talouspolitiikassa. Tuskin kovinkaan moni uskoi 10 vuotta sitten, että meillä on tänään rakenteilla esimerkiksi Euroopan laajuinen pankkiunioni. Näin kuitenkin on.

Meidän on syytä edetä pankkiunionin jälkeen kohti yhteisiä pääomamarkkinoita ja hillitä haitallista verokilpailua. Verotuksessa tulisi ottaa käyttöön muun muassa yhteisöverossa yhteinen veropohja ja yhteinen minimitaso.

Velkojen yhteisvastuuseen ei kuitenkaan pidä mennä. Jokaisen maan tulee jatkossakin olla itse vastuussa omista veloistaan, kuten myös Yhdysvaltojen osavaltiot ovat.

EU on Suomen keskeisin turvallisuusyhteisö ja tärkein talousyhteisö, jonka tulevaisuus ratkaisee myös meidän tulevaisuutemme.

Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on yhteistyön syventäminen välttämätöntä. Kesäkuussa EU:n on tarkoitus päivittää EU:n turvallisuusstrategia.

Yksi painopiste on valtioiden vahvistaminen itäisessä ja eteläisessä naapurustossamme, jotta ne pystyvät torjumaan hybridiuhkia ja islamistisia ääriliikkeitä. Transatlanttista yhteyttä tulee vahvistaa myös kaupassa. Vuoropuhelulle Venäjän ja Euraasian unionin kanssa tulee suhtautua avoimesti. Energia- ja ilmastodiplomatiaan tarvitaan uusi vaihde.

Keskinäisen avunannon lausekkeen käyttöönotto Pariisin terrori-iskujen jälkeen on avannut uudella tavalla keskustelun myös EU:n puolustusyhteistyöstä. On Suomen etujen mukaista vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä.

***

Maahanmuuttopolitiikassa yhteistyön syventyminen on myös tarpeen. On selvä asia, että Etelä-Euroopan maat eivät voi yksin hoitaa kriisiä vaan tarvitsemme yhteistoimintaa.

Apua tarvitsevia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita on velvollisuus auttaa, mutta samalla on tärkeää luoda selkeät kriteerit palautuksille turvallisiin maihin ja pelisäännöt pikakäännytyksille. Kansalaisten hyväksyntä maahanmuutolle on mahdollista saada, kun kotouttaminen hoidetaan laadukkaasti.

***

Euroopan yhdentyminen on ollut sosialidemokraattien ja kristillisdemokraattien yhteinen projekti. Hanke on tarpeellisempi kuin koskaan. Muiden valtakeskusten nousu tarkoittaa sitä, että vuonna 2050 Euroopan osuus maailman väestöstä on noin seitsemän prosenttia ja maailman bkt:sta vajaa 15 prosenttia. Suomi ei saa yksin ääntään kuuluviin – mutta ei saa kohta Saksa tai Ranskakaan.

Euroopan suunta on Suomen ydinkysymyksiä. EU on meidän keskeisin turvallisuusyhteisö ja tärkein talousyhteisö, jonka tulevaisuus ratkaisee myös meidän tulevaisuutemme. Meidän on saatava eurooppalainen työ kilpailukykyiseksi taloudellisesti ja eurooppalaisten ääni kuuluviin poliittisesti.

Kirjoittaja toimii tammikuussa asiantuntijana (Government Fellow) Geneven turvallisuuspolitiikan keskuksessa.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen. Jutta Urpilainen

Kirjoittaja on kansanedustaja ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Alanko-Kahiluoto ja Eloranta vetoavat koulujen omien terveyspalvelujen puolesta

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto sekä sosialidemokraattien kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta ovat huolissaan suunnitelmista, joiden mukaan hallitus olisi siirtämässä kouluista elintärkeät oppilasterveydenhuollon palvelut maakuntiin. He ovat jättäneet tänään aiheesta kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle.

– Terveyspalveluiden siirto pois kouluilta olisi haitallista lapsille, sillä opiskeluhuolto on kokonaisuudessaan elimellinen osa koulun, oppilaitoksen ja sivistystoimen toimintaa. Yksilöllistä ja yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä on mahdoton erottaa kouluista eri alla tehtäväksi ja suunniteltavaksi palveluksi, Outi Alanko-Kahiluoto sanoo.

Opiskeluhuolto on kokonaisuudessaan elimellinen osa koulun, oppilaitoksen ja sivistystoimen toimintaa.

Kun edellistä lakimuutosta oppilashuoltoon tehtiin, sivistysvaliokunta piti välttämättömänä, että kouluterveydenhuollon, koulupsykologin ja kuraattorin palvelut järjestetään oppilaitoksissa siten, että palvelut ovat lähellä oppilaita ja siten helposti ja nopeasti nuorimpienkin oppilaiden saavutettavissa. Riittävien henkilöresurssien turvaaminen opiskelijahuoltoon oli uudistuksen toimivuuden kannalta keskeinen kysymys.

– On kestämätöntä, että hallituksen suunnitelmissa oppilashuoltoa pohditaan siirrettäväksi maakuntiin. Nuortemme hyvinvoinnin puolesta toivon, että asiaan tartutaan ja kouluille annetaan mahdollisuus järjestellä oppilashuolto itse parhaaksi katsomallaan tavalla, Eeva-Johanna Eloranta vetoaa.

Alanko-Kahiluoto toimii eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmän puheenjohtajana ja Eloranta sen varapuheenjohtajana.

Kolumni

tyottomyysaihekuva1
tyottomyysaihekuva1

SAK:n Eloranta: Työttömyysturvan leikkaus riittää jo

SAK:n puheenjohtajalle Jarkko Elorannalle riittävät jo tähän saakka tehdyt leikkaukset työttömyysturvaan. Ansiosidonnainen turva lyhenee reippaasti joko 400 tai 300 päivään työsuhteen kestosta riippuen. Tämä yksin tietää jo 200 miljoonan leikkauksia työttömyystukeen.

Itse tapaamisesta Eloranta sanoi, ettei siellä tullut esille mitään uutta, eikä hallitus tarkemmin edes esitellyt työllisyystavoitteitaan. Hallituksen puheista sai kuitenkin käsittyksen, ettei työttomuusturvasta pahemmin neuvotella työmarkkinajärjestöjen kanssa.

– Keskustelemme, mutta hallitus päättää, lausuttiin.

– Toivoisin kyllä, että kolmikannassa tässä edetäisiin. Mitä niitä sopimuksiakaan tekemään, jos ne heti revitään auki, Eloranta sanoo.

– Tosin hallitus teki jo aiemmatkin leikkaukset yksimielisesti, Eloranta sanoo Demokraatille.

Kilpailukykyasioista vastaavat ministerit ovat yhä vaitonaisia siitä, mitä konkreettisia toimia hallitus aikoo tehdä työllisyyden nostamiseksi, kertoo STT.

Hallituksen ministerit tapasivat tänään työmarkkinajohtajia ja esittelivät heille suunnitelmiaan uusiksi työllisyystoimiksi. Hallituksesta tapaamiseen osallistuivat valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.).

Tapaamisen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa ministerit eivät suostuneet kertomaan, mitä uudistuksia hallitus olisi edistämässä.

– Tämä oli vasta tunnustelu. Ensi viikolla on aika tehdä päätöksiä, Lindström sanoi toimittajille Valtioneuvoston linnassa.

Lindströmin mukaan hallitus tapaa työmarkkinajohtajat vielä ennen kuun vaihteen budjettiriihtä. Pöydässä on hänen mukaansa useita ehdotuksia, joista haetaan sopivaa pakettia.

Kysymykseen paikallisen sopimisen lisäämisestä Lindström vastasi, että kilpailukykysopimusta kunnioitetaan.

– Se on aika selvästi sanottu ja piste.

Anniina Luotonen, STT, Juhani Aro, Demokraatti

tyottomyysaihekuva1 tyottomyysaihekuva1

Kolumni

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hallituksen leikkurilta ei säästy mikään – Nyt YT maanpuolustuskoulutuksessa

Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) aloittaa toiminnan uudelleen organisointia koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelujen aloittamisen syynä on se, että MPK:n on kohdennettava voimavarojaan tehokkaammin, mahdollisesti madallettava organisaatiotaan sekä kehitettävä joustava henkilöstöjärjestelmä, jolla pystytään reagoimaan mahdollisiin budjettimuutoksiin, yhdistys tietää.

Valtionvarainministeriön 12.8.2016 julkaisemassa talousarvioesityksessä MPK:n valtionavuksi vuodelle 2017 esitettiin 400 000 euron laskua verrattuna vuoteen 2016.

MPK:n yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään yhdistyksen taloudellista ja tuotannollista tilaa sekä siitä mahdollisesti aiheutuvia uudelleenjärjestelyjä. Neuvottelut koskevat koko henkilöstöä: toiminnan ja organisaation uudelleenjärjestelyä sekä sen seurauksena henkilöstöön mahdollisesti kohdistuvia toimenpiteitä. Työnantajan alustavan käsityksen mukaan MPK:n henkilöstö saattaa toimenpiteiden johdosta vähentyä noin 10 henkilötyövuodella.

Neuvottelujen aloittamisen syynä on valtionavun tason pieneneminen ja toimintamäärärahojen epävarmuus. Samanaikaisesti yleisen kustannustason nousu ja uudet menoerät vaikeuttavat toiminnan kehittämistä.

– Se että toimintamäärärahat vahvistetaan vasta vuoden lopussa, tekee seuraavan vuoden suunnittelun hankalaksi. Tällä hetkellä MPK:n mahdollisuudet reagoida muutoksiin ovat liian heikot, toteaa MPK:n hallituksen puheenjohtaja Tapio Peltomäki.

Yhteistoimintaneuvottelujen tavoitteena on löytää ratkaisu, jolla yhdistyksen voimavarat voidaan suunnata sen tärkeimpään tehtävään, koulutukseen. Mahdolliset toimenpiteet valmistaudutaan toteuttamaan 1.1.2017 alkaen. Yksityiskohdat täsmentyvät neuvotteluiden edetessä, yhdistyksestä kerrotaan.

 

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kolumni

VERKKOON_Husu
VERKKOON_Husu

Helsingin Uutiset: Abdirahim “Husu” Hussein liittyy SDP:hen – valmis ehdokkaaksi seuraavissa kunta- ja eduskuntavaaleissa

Somaliassa syntynyt helsinkiläinen yrittäjä-konsultti, mediapersoona ja ex-keskustapoliitikko Abdirahim “Husu” Hussein, 37, siirtyy SDP:n riveihin. Hän on varavaltuutettu Helsingin valtuustossa.

Husseinista tulee SDP:n jäsen huomenna perjantaina.

Hussein erosi keskustan jäsenyydestä toukokuussa.

Husseinin ratkaisusta uutisoi ensin Helsingin Uutiset.

– En nähnyt, että olisin keskustassa voinut tehdä niitä asioita, joita halusin, hän kertoo lehden haastattelussa.

Puolueen vaihtoon Hussein kertoo vaikuttaneen halun edistää vapautta ja suvaitsevaisuutta sekä tahdon puolustaa heikommassa asemassa olevia. Hän on myös tyytymätön hallituksen kovaan leikkauslinjaan, erityisesti koulutuksessa ja kehitysavussa.

Hussein on valmis asettumaan SDP:n listalla ehdokkaaksi sekä ensi kevään kuntavaaleissa että vuonna 2019 järjestettävissä seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Hussein on toiminut myös muun muassa vaalitarkkailijana Somalimaan presidentinvaaleissa.

Hussein toimi Helsingin keskustanuorten puheenjohtajana vuosina 2007–2008.

Hän oli ehdolla eduskuntaan keskustan listalta Helsingissä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa saaden 227 ääntä. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Hussein sai Helsingissä 347 ääntä ja ylsi varasijalle.

Viime eduskuntavaaleissa (2015) hän sai 1 349 ääntä, kuudenneksi eniten keskustan Helsingin vaalipiirin ehdokkaista.

Hän on toiminut myös Helsingin kaupungin tasa-arvotoimikunnan jäsenenä vuodesta 2013.

Tammikuusta 2013 Hussein alkoi juontaa Yle Puheella esitettyä radio-ohjelmaa Ali ja Husu yhdessä stand up -koomikko Ali Jahangirin kanssa. Ohjelman viimeinen osa kuultiin kanavalla 2. kesäkuuta 2016.

Hussein muutti Suomeen 15-vuotiaana vuonna 1994.

VERKKOON_Husu VERKKOON_Husu

Kolumni

Yhteiskuntasopimusprosessin info

LKS 20150804 Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder yhteiskuntasopimuksen tiedotustilaisuudessa pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä 3. elokuuta 2015. LEHTIKUVA / Markku Ulander Instructions: STT:N JUTTUUN Akava on valmis neuvottelemaan yhteiskuntasopimuksesta

LKS 20150804 Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder yhteiskuntasopimuksen tiedotustilaisuudessa pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä 3. elokuuta 2015. LEHTIKUVA / Markku Ulander Instructions: STT:N JUTTUUN Akava on valmis neuvottelemaan yhteiskuntasopimuksesta

Akava: Jo sovittu työttömyysturvan leikkaus riittää – työttömien aktivointi nopeasti käyntiin

Akava vaatii hallitusta uusien leikkausten sijaan pysymään jo sovitussa työttömyysturvan leikkaamisessa, joka astuu voimaan ensi vuoden alusta alkaen. Sen sijaan maan hallituksen tavoitteet työttömien aktivointitoimien edistämiseksi ovat erittäin tervetulleita ja ne on saatava nopeasti käyntiin.

Hallitus on aiemmin päättänyt, että työttömyysturvan kestoa leikataan sadalla päivällä. Leikkaukset astuvat voimaan ensi vuoden alussa. Nyt hallitus on tuonut keskusteluun malleja, joilla porrastetaan työttömyysturvaa nykyistä jyrkemmin.

– Hallituksen painopiste on työttömien aktivoinnissa, ja onkin hyvä, että työllisyyspaketti sisältää näitä keinoja, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.

Akava on erittäin huolissaan hallituksen esityksestä, jonka mukaan työttömien mahdollisuutta opiskeluun tiukennettaisiin vielä nykyisestä. Akavan mielestä työttömyysturvalla on saatava opiskella vapaasti, kunhan työttömät ovat samalla työmarkkinoiden saatavilla. Tavoite on huomioitava jo ensi vuoden talousarviossa.

Akava on esittänyt räätälöityjä työllistämistoimia erityisesti pitkäaikaistyöttömille korkeakoulutetuille. Niiden järjestämisessä tulee hyödyntää yhä enemmän yksityisen sektorin palveluntuottajia.

Työllisyyden lisäämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että työttömyysturvan oheen saadaan uusi yhdistelmävakuutusmalli. Tämä mahdollistaisi sen, että vuorotellen palkansaajina, freelancereina ja yksinyrittäjinä työskentelevät voisivat vakuuttaa itsensä nykyistä joustavammin työttömyyden varalle.

– Tämä tukisi hallituksen työllisyystavoitetta. Työelämä on muuttunut entistä repaleisemmaksi ja toimeentulo epävarmemmaksi. Kun uuden ajan palkansaajien turvaverkkoja parannetaan, on heillä nykyistä enemmän rohkeutta kokeilla erilaisia työllistymismahdollisuuksia, Fjäder toteaa.

Akava pitää inhimillisenä hallituksen esittämää, niin kutsuttua kerta-armahdusta eläkeikää lähestyville pitkäaikaistyöttömille. Esitys ei kuitenkaan pidennä työuria ja on vastikään tehdyn eläkeuudistuksen linjan vastainen. Lisäksi vaarana on, että tämä kannustaisi entisestään työnantajia irtisanomaan ikääntyneitä työntekijöitä.

– Voisivatko eläkeikää lähestyvät työttömät ennemminkin päästä kertaluonteisesti vaikka työmarkkinatuen muodossa eräänlaisen perustulon piiriin? Tällöin heillä olisi kuitenkin halutessaan mahdollisuus olla myös kiinni työelämässä, Fjäder esittää.

LKS 20150804 Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder yhteiskuntasopimuksen tiedotustilaisuudessa pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä 3. elokuuta 2015. LEHTIKUVA / Markku Ulander Instructions: STT:N JUTTUUN Akava on valmis neuvottelemaan yhteiskuntasopimuksesta Yhteiskuntasopimusprosessin info

LKS 20150804 Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder yhteiskuntasopimuksen tiedotustilaisuudessa pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä 3. elokuuta 2015. LEHTIKUVA / Markku Ulander Instructions: STT:N JUTTUUN Akava on valmis neuvottelemaan yhteiskuntasopimuksesta