tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Kolumni

Jutta Urpilainen: Minne menet Eurooppa?

Euroopan unioni on elänyt keskellä kriisejä lähes kymmenen vuotta. Jatkuviin kriisikokouksiin on jo totuttu. Eurokriisin rinnalle on noussut idässä ja etelässä uusia turvallisuusuhkia, jotka ovat koetelleet unionia.

Viimeistään kesällä kärjistynyt kansainvaellus Välimeren yli kohti Eurooppaa on asettanut EU:n peilin eteen. Rajat kiinni -puheet ovat yleistyneet. Nationalismi ja populismi ovat levinneet.

Eurooppa onkin nyt tienhaarassa. Ilmassa on eriytymisen merkkejä, mutta alkanut vuosi on myös mahdollisuus uudistuneeseen yhteistyöhön niin taloudessa, ulkopolitiikassa kuin muuttoliikkeen hallinnassa.

***

Tarvitsemme syvempää yhteistyötä talouspolitiikassa. Tuskin kovinkaan moni uskoi 10 vuotta sitten, että meillä on tänään rakenteilla esimerkiksi Euroopan laajuinen pankkiunioni. Näin kuitenkin on.

Meidän on syytä edetä pankkiunionin jälkeen kohti yhteisiä pääomamarkkinoita ja hillitä haitallista verokilpailua. Verotuksessa tulisi ottaa käyttöön muun muassa yhteisöverossa yhteinen veropohja ja yhteinen minimitaso.

Velkojen yhteisvastuuseen ei kuitenkaan pidä mennä. Jokaisen maan tulee jatkossakin olla itse vastuussa omista veloistaan, kuten myös Yhdysvaltojen osavaltiot ovat.

EU on Suomen keskeisin turvallisuusyhteisö ja tärkein talousyhteisö, jonka tulevaisuus ratkaisee myös meidän tulevaisuutemme.

Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on yhteistyön syventäminen välttämätöntä. Kesäkuussa EU:n on tarkoitus päivittää EU:n turvallisuusstrategia.

Yksi painopiste on valtioiden vahvistaminen itäisessä ja eteläisessä naapurustossamme, jotta ne pystyvät torjumaan hybridiuhkia ja islamistisia ääriliikkeitä. Transatlanttista yhteyttä tulee vahvistaa myös kaupassa. Vuoropuhelulle Venäjän ja Euraasian unionin kanssa tulee suhtautua avoimesti. Energia- ja ilmastodiplomatiaan tarvitaan uusi vaihde.

Keskinäisen avunannon lausekkeen käyttöönotto Pariisin terrori-iskujen jälkeen on avannut uudella tavalla keskustelun myös EU:n puolustusyhteistyöstä. On Suomen etujen mukaista vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä.

***

Maahanmuuttopolitiikassa yhteistyön syventyminen on myös tarpeen. On selvä asia, että Etelä-Euroopan maat eivät voi yksin hoitaa kriisiä vaan tarvitsemme yhteistoimintaa.

Apua tarvitsevia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita on velvollisuus auttaa, mutta samalla on tärkeää luoda selkeät kriteerit palautuksille turvallisiin maihin ja pelisäännöt pikakäännytyksille. Kansalaisten hyväksyntä maahanmuutolle on mahdollista saada, kun kotouttaminen hoidetaan laadukkaasti.

***

Euroopan yhdentyminen on ollut sosialidemokraattien ja kristillisdemokraattien yhteinen projekti. Hanke on tarpeellisempi kuin koskaan. Muiden valtakeskusten nousu tarkoittaa sitä, että vuonna 2050 Euroopan osuus maailman väestöstä on noin seitsemän prosenttia ja maailman bkt:sta vajaa 15 prosenttia. Suomi ei saa yksin ääntään kuuluviin – mutta ei saa kohta Saksa tai Ranskakaan.

Euroopan suunta on Suomen ydinkysymyksiä. EU on meidän keskeisin turvallisuusyhteisö ja tärkein talousyhteisö, jonka tulevaisuus ratkaisee myös meidän tulevaisuutemme. Meidän on saatava eurooppalainen työ kilpailukykyiseksi taloudellisesti ja eurooppalaisten ääni kuuluviin poliittisesti.

Kirjoittaja toimii tammikuussa asiantuntijana (Government Fellow) Geneven turvallisuuspolitiikan keskuksessa.

Pääkirjoitus

Demokraatti

Nuorten miesten hätä on otettava tosissaan: Myyrmanni 2002, Jokela 2007, Kauhajoki 2008, Hyvinkää 2012, Imatra 2016 ja Turku 2017

Nuorten miesten tekemät lohduttomat väkivallanteot 2000-luvulla ovat pysäyttäneet suomalaisen yhteiskunnan liian usein. Lista on lohduton: Myyrmanni 2002, Jokela 2007, Kauhajoki 2008, Hyvinkää 2012, Imatra 2016 ja Turku 18.8.2017. Iskuissa on kuollut 32 kappaletta ja haavoittunut 180. Iskuista viimeisimmän päätekijäksi epäillään 18-vuotiasta marokkolaismiestä, loput ovat kantasuomalaisten epätoivoisia tekoja. Kyseessä on myös Suomen historian ensimmäinen varsinainen kansainvälinen terroriteko. Raju ravistus 100-vuotiaalle Suomi-neidolle.

Viime päivät ovat nostaneet ainakin seuraavat kysymykset pintaan. Miksi murhaaja valitsi kohteikseen pelkästään naisia? Mikä on tämän liikkeen yhteys Isis-järjestöön? Miten uskonnollisesti motivoitunut isku oli?

Usein terrori-iskujen taustalla on ääri- islamilainen jihad-ajattelu, jossa vääräuskoisten tappaminen sallitaan hyvässä tarkoituksessa.

Iskun toteuttamisesta epäilty nuori marokkolaismies oli tullut Suomeen keväällä 2016. Tiedämme, että hän on ollut turvapaikanhakuprosessissa mukana. On selvää, että vastaanottokeskusten sisäistä valvontaa on tiivistettävä, jotta ääriainekset tunnistetaan paremmin. Lisäksi kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden ihmisten maahan jääminen on otettava vakavammin yhteiskunnallisena riskitekijänä.

Mitä Turun surullisesta terrori-iskusta seuraa yhteiskunnassamme? Ensinnäkin vastaanottokeskuksiin kohdistuu jatkossa entistä suurempi uhka. Toiseksi yhteiskunnallinen keskustelu kärjistyy ja perussuomalaiset saavat iskusta poliittista polttoainetta. Kolmanneksi jo nyt sosiaalisesta mediasta huomaa, että maahanmuuttoa kannattavien ja vastustavien leirien kannanotot kovenevat. Neljänneksi yleinen yhteiskunnallinen turvallisuudentunne ja luottamus heikkenevät.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta uhkakuvat eivät toteutuisi? Usein terrori-iskujen taustalla on ääri- islamilainen jihad-ajattelu, jossa vääräuskoisten tappaminen sallitaan hyvässä tarkoituksessa. Tässä tilanteessa islamilaisten uskonnollisten johtajien tulisi Suomessa tuomita iskut islamin uskon vastaisina julkisesti, systemaattisesti ja yksiselitteisesti. On hienoa, että Suomen islamilainen neuvosto on tuominnut Turun iskun mutta vasta uskonnollisten johtajien tuomitsevat lausunnot saattavat purra näihin ääriryhmiin ja samalla islamin uskoa tuntemattomat tulevat tietoisiksi siitä, että väkivalta ei kuulu tämän päivän islamiin.

Yhteiskunnan suurin uhka liittyy tällä hetkellä merkityksettömyyttä elämässään kokeviin nuoriin miehiin.

Yhteiskunnallinen keskustelu tuntuu polarisoituvan koko ajan maahanmuuton ympärillä. Helsingin yliopiston terrorismitutkija Leena Malkki kertoi Demokraatin haastattelussa 8.6.2017 turhautuvansa, kun ihmisten puhuvat toistensa ohi terrorismikeskustelussa. Hänen mukaansa keskustelussa on mustavalkoinen ja lokeroiva sävy. Malkki kritisoi yleistä ilmiötä, jossa ihmisyyttä ei katsota kokonaisuutena. Sen vuoksi hän ei suostu näkemään terroristeja yksinomaan pahoina, vaikka jotkut saattavatkin tulkita sen heidän ”hyysäämisenään”. Malkki tähdentää vielä, että terrorismin ymmärtäminen ei tarkoita sitä, että hyväksyisi sen.

Yhteiskunnan suurin uhka liittyy tällä hetkellä merkityksettömyyttä elämässään kokeviin nuoriin miehiin. Juuri heihin ääriajattelu iskee herkimmin. Jatkossa on poliittisesti ja yhteiskunnallisesti tehtävä kaikki mahdollinen, jotta nämä ihmisten löytävät tappamisen sijaan elämään muunkin tarkoituksen.

JÄLKIKIRJOITUS: Turun tragedian pimeydestä loisti muutaman valon pisara: Moni ihminen lähti henkensä kaupalla puolustamaan puukotuksen uhreja. Moni heistä oli maahanmuuttajataustainen.

Demokraatti

Kolumni

Kymenlaaksossa viritellään sote-kuntayhtymää – usko maakuntauudistuksen toteutumiseen koetteilla

Kouvolan kaupunginhallitus on kutsunut Kymenlaakson kunnat ja sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean neuvottelemaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustamisesta.

Asia lähti liikkeelle pari viikkoa sitten kaupunginhallituksen yksimielisenä aloitteena, Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Kymenlaakson maakuntahallituksen puheenjohtaja Harri Helminen (sd.) kertoo Demokraatille sosialidemokraattien kesäkokouksessa Kouvolassa tänään.

– Nyt Hamina, Kotka, Kouvola ja Carea keskustelevat ensi tiistaina ensimmäisen kerran asian tiimoilta. Olen käsittänyt, että myös muissa kaupungeissa on hyvin vahva tahto toimia tässä, Helminen jatkaa.

Myös SDP:n kotkalainen kansanedustaja Sirpa Paatero istuu maakuntahallituksen pöydän ympärillä.

– Kun tuntuu, että maakuntamallin etenemisessä on ollut haasteita, huoli sosiaali- ja terveyshuollosta on vienyt siihen tilanteeseen, että pitäisikö sotea kuitenkin tehdä kuntayhtymäpohjaisena, Paatero toteaa.

Käytännössä uuden sote-kuntayhtymän valmistelussa ja organisoinnissa valmistauduttauduttaisiin niin mahdollisen maakunnan käynnistymiseen kuin samalla sote-palvelujen järjestämiseen riittävällä väestöpohjalla, mikäli maakuntauudistus ei toteudukaan.

”Koimme karvaan pettymyksen”.

Helmisen mukaan Kouvolan kaupunginhallituksen aloite oli tiivistettynä lähteä valmistelemaan kuntayhtymää, joka hoitaa kokonaisuudessaan sote-asiat.

– Ajatukset ovat hyvin pitkälle lähteneet liikkeelle siitä, että sovimme Kymenlaaksossa etelän ja pohjoisen välillä, että Kotkassa on keskussairaalatyyppinen pääsairaala ja että Kouvolassa on myös yhteispäivystyssairaala. Koimme kuitenkin karvaan pettymyksen täällä pohjoispäässä, kun nykyinen hallitus runttasi läpi (2016) terveydenhuoltolain uudistuksen, Helminen taustoittaa.

Terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolain muutoksen seurauksena yhteispäivystys ja leikkaustoiminta on pian lakkaamassa Pohjois-Kymen sairaalasta.

– Tätä ei ole Kouvola eikä Kotka torpannut tätä Pohjois-Kymen sairaalan toimintaa, vaan sen torppasi valtakunnan hallitus. Se täytyy muistaa. Ja tästä syystä me haluamme tulevaisuudessa pitää vahvasti soten julkisen puolen hanskassa, ettei tämä ihmisille tärkeä yhteiskunnallinen toiminta mene bisnespuolen alttarille, Helminen sanoo.

”Jos maakuntamalli tulee, tämä on yksi osa sitä.”

Helmisen sanoin usko maakuntauudistuksen tulemiseen on alkanut horjua ja sen vuoksi sote-kuntayhtymää on lähdetty nyt pohtimaan rinnalla.

– Maakuntahallituksen keskusteluissa viime maanantaina sivuttiin asiaa ja siellä oli ihan hyvä suhtautuminen kokonaisuutena ottaen aloitteeseen. Sieltä tulee tukea. Se nähdään hyvänä myös siinä mielessä, että jos sote- ja maakuntauudistus tulee, tämä on hyvää pohjatyötä sitäkin silmällä pitäen. Silloin voidaan vahva julkisen puolen toimija siirtää sinne eikä päästä liikaa paloittelemaan, Helminen sanoo.

Miten kahta uudistusta voi valmistella samaan aikaan?

– Joka tapauksessa tarvitsemme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen. Sehän oli se, mistä tämä koko juttu lähti liikkeelle. Sen takia emme ajattele, että on mitenkään kaksi erillistä uudistusta vaan joka tapauksessa tätä (sote-kuntayhtymä) viedään eteenpäin. Jos se maakuntamallikin tulee, tämä on yksi osa sitä, Sirpa Paatero toteaa.

Kolumni

sdp19 tiedotustlaisuusi

”Suurin jakovaara tulee hallituksen sisältä” – SDP pitää veropolitiikassaan pienituloisten puolta

SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksen mediatilaisuudessa SDP:n puheenjohtajalta Antti Rinteeltä ja eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Antti Lindtmanilta tivattiin tarkennuksia SDP:n veropoliittisiin linjoihin.

Antti Rinne muistutti todenneensa kokouksen puheessaan, että jos veronkevennysvaraa on, se pitäisi käyttää pieni- ja keskituloisten hyväksi.

SDP:n näkökulmasta tuota varaa voisi olla tällä hetkellä ehkä 200 miljoonaa, Rinne arvioi varovaisesti. Hallituksen hyvätuloisille ojennetun yrittäjävähennyksen uudelleenkohdentamisella sitä voisi oppositiojohtaja Rinteen mukaan olla irrotettavissa 160 miljoonaa euroa lisää.

– Lähtökohta minun viestissä oli se, että tämä hallitus on tehnyt niin paljon veronkevennyksiä tämän vaalikauden aikana, yli 4 miljardia kaiken kaikkiaan. Viimeksi veroilla maksettavaksi tuli kiky-ratkaisu kokonaisuudessaan. Sen hinta ilman veronkevennyksiä on miljardi euroa vähemmän verotuloja. Se on kiky-ratkaisun vaikutus koko julkisen talouden tasapainoon, Rinne sanoi.

– Minun huoli on nyt se, ettei veropohjaa rapauteta niin, että hyvinvontipalveluista joudutaan entistä enemmän leikkaamaan tulevaisuudessa. Tämä hallitus on rahoittanut varakkaiden veronkevennyksiä velalla ja samaan aikaan leikannut pieni- ja keskituloisilta toimeentulosta, eläkekäisiltä, työttömiltä, lapsiperheiltä, opiskelijoilta tai koulutuksesta. Tämä on meidän huoli, ettei tätä enää jatketa, hän lisäsi.

”Suurituloisten vapauttaminen lamatalkoista ei vastaisi suomalaisten oikeudentuntoon.”

Antti Lindtman tuki Rinteen kantoja. Eli jos veronkevennyksiin on varaa, se pitää SDP:n mukaan kohdistaa nimenomaan pienituloisten ihmisten työn verotukseen.

Hän kantoi huolta siitä, että hallituksen puolelta on jälleen nostettu esiin uusia veronkevennyksiä. Tästä hän nosti esiin myös rikkaisiin kohdistuvan solidaarisuusveron, joka SDP:n mukaan on pidettävä voimassa.

– En usko, että ajatus, että näistä lamatalkoista vapautetaan ensimmäisenä suurituloiset, vastaa suomalaisten oikeudentuntoa, Lindtman sanoi.

Kun hallitus on puhunut ”jakovaarasta”, Lindtmanin mukaan näyttääkin nyt siltä, että suurin jakovaara tulee hallituksen sisältä.

Jos pieni- ja keskituloisten verohelpotusten lisäksi on varaa verohelpotuksiin, Lindtman vaatikin, että tällöin pitää aloittaa jostakin muusta kuin solidaarisuusverosta.

Hänen mukaansa kannattaisi aloittaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisten lomarahojen leikkauksien perumisesta.

”Hallitus otti vallan … ja sillä on myös valta perua.”

Rinne puuttui myös johtajien palkankorotuksiin.

– Jos jonkin yhtiön yksittäisen johtajan palkankorotus miljoonatuloilla entisestään voi olla 65 %, kyllä tässä on sellainen tilanne, että myöskin palkansaajilla on oikeus palkankorostusta kohtuudella odottaa työmarkkinapöydästä.

Hän jatkoi, että työnantaja on saanut aika paljon erilaisia etuja Sipilän (kesk.) hallituksen toimesta. Tämän vuoksi Rinteen viesti työmarkkinapöytään on, että nyt on aika säällisille palkankorotuksille.

– Tämä nimenomaan liittyy veropolitiikkaan. Minä en puhu mistään prosenteista, vaan jottei jouduta verojen kautta ongelmiin hyvinvointivaltion palvelujen rahoittamisessa, sen takia palkankorotus on tärkeä ostovoiman kannalta, hän tarkensi.

Lindtman palasi lomarahojen leikkauksiin ja niiden perumiseen ja totesi, että kyse on viestistä hallitukselle.

– Jos muistaa, mikä oli leikkausten tausta, niin taustahan oli se, että hallitus otti vallan ajaa tätä leikkausta ja sai siihen työnantajat mukaan. Tämä on peräisin hallituksen tahtotilasta, että julkisen sektorin työntekijöille täytyi kohdistaa erillinen lomaetuuksien heikennys, Lindtman sanoi.

– Kun hallitus on tämän vallan ottanut, hallituksella on valta myös purkaa tämä. Jos hallitus sanoo burjettiriihen tiedotustilaisuudessa, että sen tahtotila on lomarahaleikkeusten peruminen ja he ovat valmiita julkiselle sektorille kompensoimaan, olen ”melko mikko” eli erittäin varma siitä, että löydetään tapa, jolla se vuodelta 2018 ja 2019 voidaan purkaa.

– Tämä on kipupiste tulevalla työmarkkinakierroksella ja meidän vahva viesti hallitukselle on se, että tämä kipupiste kannattaisi purkaa ennen liittokierrosta, Lindtman sanoi kannustaen lomarahojen leikkausten perumiseen.

Rinne muistutti, että julkisen sektorin pienpalkkaisilla työntekijöillä kuten sairaanhoitajilla, laitoshoitajilla, opintoavustajilla lomarahojen poisto on vaikuttanut selkeästi tuloihin. Hän surikin sitä, että tämä vaikutti heidän perheisiin muun muassa niin, että lomamatkat ovat jääneet tekemättä.

SDP:n eduskuntaryhmä kokousti tänään Kouvolassa, kesäkokous jatkuu huomenna Kotkassa.

sdp19 tiedotustlaisuusi

Kolumni

40562231

Rinne synnytystalkoista: ”Ajattelin käyttää sanavalintaa, jolla viesti saadaan kiteytymään ja perille”

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen sanavalinnat Suomen syntyvyyden alhaisesta tasosta ovat herättäneet vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Rinne toi aikaisemmin tänään sosialidemokraattien eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kouvolassa esiin huolensa Suomen alhaiseen syntyvyyteen. Hän myös kannusti suomalaisia ”synnytystalkoisiin”.

– SDP tulee tämän kesäkokouksen yhteydessä esittämään joukon konkreettisia keinoja, joilla suomalaiset saadaan uudelleen synnytystalkoisiin. Suurten ikäluokkien syntymän aikoihin perheitä kannustettiin sloganilla ”neljäs isänmaalle”. Hyvä kiteytys. Nyky-Suomessa jo puoletkin tuosta määrästä olisi huomattava parannus, Rinne luonnehti pitämässään poliittisessa tilannekatsauksessa.

Rinne kertoi myöhemmin iltapäivällä käyttäneensä ”vanhahtavalta kuulostavaa” sanavalintaa sen vuoksi, että häntä oli jäänyt ärsyttämään se, että hänen aikaisemmin syntyvyydestä välittämänsä viesti ei ollut mennyt toivotulla tavalla perille.

– Ajattelin, että käytänpä jotain sellaista sananvalintaa, jossa viesti saadaan kiteytymään ja perille.

– Toiseksi SDP:n puheenjohtajaa on syytetty jossakin määrin siitä, ettei hän pysty julkisesti kiteyttämään asioita, niin nyt kiteytin tämän.

SDP:n ajatus on sellainen, että pitää tehdä sellaisia perhepoliittisia päätöksiä, että lasten tekemiselle ei ole esteitä

Perusasia sanonnan takana on Rinteen mukaan se, että Suomessa syntyy tänä vuonna ensimmäisen kerran sitten 1860-luvun nälkävuosien alle 50 000 lasta. Tämä on hänestä hyvin vakava asia.

– Kyllä tämän pitää herättää tulevaisuuden näkökulmasta mietintöjä.

– SDP:n ajatus on sellainen, että pitää tehdä sellaisia perhepoliittisia päätöksiä, että lasten tekemiselle ei ole esteitä niillä, joilla on se onni, että lapsia pystyy saamaan tai halukkuutta lasten tekoon löytyy.

Syntyvyys onkin vähentynyt Suomessa jo kuuden vuoden ajan. Vuonna 2016 syntyi 52­ 645 lasta eli pienin ikäluokka koko itsenäisyyden aikana.

– Huomasin kyllä, että lausuntoni oli herättänyt erilaisia mielipiteitä Twitterissä, mutta tarkoituskin oli, että saadaan keskustelua.

Sanavalintojaan Rinne ei jälkikäteen katsottuna pitänyt parhaimpina mahdollisina, mutta totesi sen synnyttäneen ainakin toivomaansa keskustelua.

Rinteen lausunnot ovat herättäneet keskustelua myös SDP:n sisällä. Muun muassa europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari kommentoi Twitterissä, että ”synnytystalkoot” termin käyttäminen tuo mieleen ”kolmannen valtakunnan ja kansallissosialismin”.

Myös Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi kommentoi sanavalintoja tviittauksillaan.

– Vai talkoisiin huudetaan. Ehkä ennemmin lisää kansainvälistymistä, perhevapaiden uudistus ja päivähoitomaksut alas, hän kirjoitti.

40562231

Kolumni

sdp9

Turun puukotusisku puhuttaa Kouvolassakin – ”Kamala, joskin odotettavissa”

Koulutus, huoli eläkeläisten toimeentulosta sekä tietysti Turun puukkoisku olivat sosialidemokraattien kansanedustajia tapaamaan saapuneiden ihmisten huulilla SDP:n eduskuntaryhmän jalkautuessa kouvolalaiseen kauppakeskukseen.

Kesäkuussa kansanedustajaksi noussut Pilvi Torsti keskusteli kauppakeskus Hansassa viime keväänä kunnallisvaaleissa luottamustehtäviin nousseiden SDP:n paikallisten kaupunginvaltuutettujen kanssa. Heidän kanssaan hän kertoi puineensa muun muassa perheellisten ihmisten mahdollisuuksista osallistua luottamustehtäviin.

– Keskustelussa nousi esiin, kuinka tärkeää on, että päättävissä elimissä ja luottamustehtävissä on mukana ihmisiä hyvin erilaisista elämäntilanteista, Torsti kertoi.

– Lisäksi koulutuksen merkitystä miettivät selvästi kaikki ikäluokat. Nuoremmat sukupolvet pohtivat sitä itsensä kannalta, vanhemmat puolestaan lastensa ja lastenlastensa kannalta. Työväenliikkeen sivistysperinne olikin vahvasti esillä keskusteluissa, mitä pidän hienona.

Isku koskettaa meitä kaikkia.

Pitkän linjan kansanedustajan Eero Heinäluoman kookas hahmo erottui kauppakeskukseen kokoontuneesta väkijoukosta selkeästi. Myös hänellä riitti juttuseuraa.

– Pienituloisten huoli tulevaisuudesta sekä valtionyhtiöiden omistajanohjaukseen liittyvät kohut ovat olleet tänään tapetilla, Heinäluoma tuumi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne puolestaan päätyi päivittelemään viime perjantain traagisia tapahtumia eläkkeellä olevan Teuvo Tenhosen kanssa.

– Turun tapaus oli kamala, joskin odotettavissa, Tenhonen päivitteli.

– Isku koskettaa meitä kaikkia.

Tenhosta mietitytti myös sote-uudistuksen vaikutukset Kouvolan alueen terveydenhuoltoon. Ennen kaikkea huolta syntyi siitä, mitä sote-uudistuksen kokonaisuus tarkoittaa Kouvolan terveydenhuollon yksiköille.

Rinne ei säästynyt tiukoiltakaan kysymyksiltä. Ari-Pekka Tynys tiukkasikin puheenjohtajalta SDP:n eläkepolitiikasta. Huolta Tynyksessä herätti ennen kaikkea pienituloisimpien eläkeläisten toimeentulo.

Rinne vastaili kärsivällisesti esittelemällä SDP:n vaatimaa toimenpideohjelmaa pienituloisten eläkeläisten aseman vahvistamiseksi. Keskustelun jälkeen osapuolet paiskasivatkin reilusti kättä kiittäen toisiaan mielipiteiden vaihdosta.

SDP:n logolla varustettu stressilelu pyöri näppärästi Mikkel Näkkäläjärven peukalolla eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.

Itse kesäkokouksen alkaessa Demarinuorten puheenjohtajan Mikkel Näkkäläjärven huomio kiinnittyi kokousväelle jaettuun SDP:n logolla varustettuun fidget spinneriin. Nuorison keskuudessa kulovalkean tavoin levinnyt stressilelu pyörikin näyttävästi Näkkäläjärven peukalolla.

– Tämähän on siitä hauska lelu, että kokouksienkin aikana voi keskittyä paremmin tätä pyörittämällä. Hirveämpiä temppuja en vielä osaa, mutta yhdellä sormella se jo pyörii hyvin, Näkkäläjärvi tokaisi.

– Vaikeampia temppuja varten tarvitaan kyllä treeniä ja koulutusta.

Sosialidemokraattien eduskuntaryhmän kesäkokousta vietetään keskiviikkona Kouvolassa. Keskiviikkona iltapäivällä ryhmän matka jatkuu Haminan torin kautta kotkaan. Kokous jatkuu huomenna Kotkassa.

sdp9