reijo_frank

Kolumni

Jutta Urpilainen: Minne menet Eurooppa?

Euroopan unioni on elänyt keskellä kriisejä lähes kymmenen vuotta. Jatkuviin kriisikokouksiin on jo totuttu. Eurokriisin rinnalle on noussut idässä ja etelässä uusia turvallisuusuhkia, jotka ovat koetelleet unionia.

Viimeistään kesällä kärjistynyt kansainvaellus Välimeren yli kohti Eurooppaa on asettanut EU:n peilin eteen. Rajat kiinni -puheet ovat yleistyneet. Nationalismi ja populismi ovat levinneet.

Eurooppa onkin nyt tienhaarassa. Ilmassa on eriytymisen merkkejä, mutta alkanut vuosi on myös mahdollisuus uudistuneeseen yhteistyöhön niin taloudessa, ulkopolitiikassa kuin muuttoliikkeen hallinnassa.

***

Tarvitsemme syvempää yhteistyötä talouspolitiikassa. Tuskin kovinkaan moni uskoi 10 vuotta sitten, että meillä on tänään rakenteilla esimerkiksi Euroopan laajuinen pankkiunioni. Näin kuitenkin on.

Meidän on syytä edetä pankkiunionin jälkeen kohti yhteisiä pääomamarkkinoita ja hillitä haitallista verokilpailua. Verotuksessa tulisi ottaa käyttöön muun muassa yhteisöverossa yhteinen veropohja ja yhteinen minimitaso.

Velkojen yhteisvastuuseen ei kuitenkaan pidä mennä. Jokaisen maan tulee jatkossakin olla itse vastuussa omista veloistaan, kuten myös Yhdysvaltojen osavaltiot ovat.

EU on Suomen keskeisin turvallisuusyhteisö ja tärkein talousyhteisö, jonka tulevaisuus ratkaisee myös meidän tulevaisuutemme.

Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on yhteistyön syventäminen välttämätöntä. Kesäkuussa EU:n on tarkoitus päivittää EU:n turvallisuusstrategia.

Yksi painopiste on valtioiden vahvistaminen itäisessä ja eteläisessä naapurustossamme, jotta ne pystyvät torjumaan hybridiuhkia ja islamistisia ääriliikkeitä. Transatlanttista yhteyttä tulee vahvistaa myös kaupassa. Vuoropuhelulle Venäjän ja Euraasian unionin kanssa tulee suhtautua avoimesti. Energia- ja ilmastodiplomatiaan tarvitaan uusi vaihde.

Keskinäisen avunannon lausekkeen käyttöönotto Pariisin terrori-iskujen jälkeen on avannut uudella tavalla keskustelun myös EU:n puolustusyhteistyöstä. On Suomen etujen mukaista vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä.

***

Maahanmuuttopolitiikassa yhteistyön syventyminen on myös tarpeen. On selvä asia, että Etelä-Euroopan maat eivät voi yksin hoitaa kriisiä vaan tarvitsemme yhteistoimintaa.

Apua tarvitsevia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita on velvollisuus auttaa, mutta samalla on tärkeää luoda selkeät kriteerit palautuksille turvallisiin maihin ja pelisäännöt pikakäännytyksille. Kansalaisten hyväksyntä maahanmuutolle on mahdollista saada, kun kotouttaminen hoidetaan laadukkaasti.

***

Euroopan yhdentyminen on ollut sosialidemokraattien ja kristillisdemokraattien yhteinen projekti. Hanke on tarpeellisempi kuin koskaan. Muiden valtakeskusten nousu tarkoittaa sitä, että vuonna 2050 Euroopan osuus maailman väestöstä on noin seitsemän prosenttia ja maailman bkt:sta vajaa 15 prosenttia. Suomi ei saa yksin ääntään kuuluviin – mutta ei saa kohta Saksa tai Ranskakaan.

Euroopan suunta on Suomen ydinkysymyksiä. EU on meidän keskeisin turvallisuusyhteisö ja tärkein talousyhteisö, jonka tulevaisuus ratkaisee myös meidän tulevaisuutemme. Meidän on saatava eurooppalainen työ kilpailukykyiseksi taloudellisesti ja eurooppalaisten ääni kuuluviin poliittisesti.

Kirjoittaja toimii tammikuussa asiantuntijana (Government Fellow) Geneven turvallisuuspolitiikan keskuksessa.

Kolumni

Pelti on rytissyt eri puolilla Suomea – lumisohjo on petollista

Pelti on rytissyt huonon ajokelin vuoksi jo useasti eteläisessä Suomessa.

Pelastuslaitos kertoo Keski-Uudenmaan alueella tapahtuneen iltakahdeksan jälkeen kolme peltikolaria.

Kanta-Hämeessä Janakkalassa yksi ihminen loukkaantui henkilöauton ulosajossa. Pelastuslaitoksen mennessä onnettomuuspaikalle auttamaan mutkan pitkäksi ajanutta kuljettajaa sattui paikalla myös toinen ulosajo.

Tien pinnassa oleva lumisohjo on luistattanut autoja ulos tieltä muutamilla muillakin paikkakunnilla, mutta henkilövahingoilta on vältytty.

Myös Päijät-Hämeessä Lahdessa sattui illalla kolari, jossa yksi ihminen loukkaantui.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos kertoo olleensa yhteydessä tieliikennekeskukseen ja pyytäneensä aurausta ja suolausta etenkin Nelostielle.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ajokeli muuttuu aamuun mennessä huonoksi aina Etelä-Lappia myöten.

Kolumni

lipponen-safa

Lipponen varoittaa nuoria ”turpeeseen” sitovasta hallituksesta – ”Kaikki tämä suljettaisiin pois houkuttelemalla”

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) ottaa Helsingin Sanomien kirjoituksessaan kantaa hallituksen päättämään kielikokeiluun, jossa ruotsin sijaan voi opiskella muuta vierasta kieltä.

– Kokeiluesitys uhkaa saattaa ruotsin kielen pois valitsevat nuoret muita huonompaan asemaan. Valinnaisuus johtaisi monet oppilaat luopumaan ruotsin kielestä, mistä seuraisi nuoren aseman heikentyminen työ- ja opiskelumarkkinoilla, Lipponen varoittaa.

Hän muistuttaa, että ruotsin kielen taito on eduksi haettaessa virkoja Suomessa, Suomen yleisillä työmarkkinoilla sekä pohjoismaisilla työmarkkinoilla, joilla vallitsee vapaa liikkuvuus.

– Ruotsin osaaminen todistetusti auttaa työllistymään. Kysymys on kymmenistätuhansista työpaikoista.

– Samoin tuhannet nuoret suomalaiset voivat opiskella Ruotsissa tai muissa Pohjoismaissa. Kaikki tämä suljettaisiin pois houkuttelemalla oppilaita jättämään käyttämättä ainutlaatuinen mahdollisuus oppia ruotsia.

– Tarkoitus ei liene sitoa nuoria ”turpeeseen” ideologisella kielipolitiikalla.

Lipposen mielestä kielikokeilu vie Suomea ja Suomen nuoria väärään suuntaan.

– Pohjola on nykymaailmassa meille entistä tärkeämpi. Talous ja työmarkkinat Pohjolassa yhtenäistyvät edelleen. Suomen kaksikielisyys kuuluu kansalliseen identiteettiimme. Sitä ei pidä hämärtää kaunapohjaisilla ratkaisuilla.

lipponen-safa

Kolumni

DN:n gallup: Ruotsissa yksi puolue putosi alla äänikynnyksen, yksi nousi

Ruotsissa ympäristöpuolueen kannatus on pudonnut alle neljän prosentin äänikynnyksen kolmeen prosenttiin. Kyseessä on puolueen surkein gallup-noteeraus 16 vuoteen.

Asia selviää Dagens Nyheterin ja Ipsos-tutkimuslaitoksen tuoreesta puoluekannastuskyselystä.

Ympäristöpuolue kuuluu Ruotsin hallitusvastuussa olevaan punavihreään blokkiin.

Pääministeripuolue sosialidemokraateilla sen sijaan sujuu hyvin. Se sai gallupissa 29 prosentin kannatuksen, nousua oli 2 prosenttiyksikköä. Ruotsin vasemmistopuolueen kannatus on 8 prosentissa.

Punavihreän blokin kannatus on nyt 40 prosentissa, oppositiossa oleva porvariblokki saa prosenttiyksikön heikomman kannatuksen.

Porvaripuolueista vahvassa vedossa ollutta keskustaa tukee nyt 12 prosenttia ruotsalaista. Viime kyselystä pudotusta on tullut prosenttiyksikkö.

Moderaattien eli kokoomuksen kannatus on hyvin alhaalla 17 prosentissa, joten eroa sosialidemokraatteihin on nyt jo peräti 12 prosenttiyksikköä.

Kristillisdemokraattien kannatus nousi 4 prosenttiin yli äänikynnyksen. Liberaaleja tukee 6 prosenttia ruotsalaisista.

Blokkeihin kuulumattoman ruotsidemokraattien kannatus on pysynyt 18 prosentissa.

Kolumni

Turkki irtisanoo tuhansia virkamiehiä ja perustaa korttelinvartijoiden kaartin

Turkki irtisanoo tuhansia virkamiehiä ja perustaa korttelinvartijoiden kaartin

Turkki on irtisanonut yli 3 900 ihmistä julkisen sektorin viroista, sulkenut 14 yhdistystä ja kieltänyt maassa suuressa suosiossa olleet television puolisonhakuohjelmat.

Päätökset julkaistiin tänään valtion virallisessa lehdessä.

Asiasta uutisoi turkkilainen televisiokanava CNNTurk.

Lisäksi Turkki aikoo perustaa poikkeustilan nojalla turvallisuuspalveluittensa alaisuuteen 7 000 korttelinvartijan kaartin.

Turkki irtisanoo tuhansia virkamiehiä ja perustaa korttelinvartijoiden kaartin

Kolumni

Tuomioja

Tuomioja löysi yllättävän kehun aiheen hallituksen puoliväliriihestä: ”Vähemmän peruttavaa”

SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja päivittää Facebookissa hallituksen puoliväliriihestä, jonka tuloksien hän katsoo jääneen laihoiksi.

Tuomioja löytää asiasta kuitenkin myös hyvän puolen.

– Mutta hyvä niin, siten on vähemmän peruutettavaa jatkossa.

Tuomiojan mielestä on merkillepantavaa, että jokseenkin kaikki hallituksen nyt mainostamat lisäpanostukset erilaisiin hyviin tarkoituksiin tosiasiassa tarkoittavat vain sen aiemmin tekemien säästöleikkauksien vähäistä osittaista perumista.

– Mutta kait olemme kiitollisia jos vastaan tulee ryöväri joka tonnin vietyään käy myöhemmin hyvää hyvyyttään palauttamassa satasen.

Tuomioja