Kolumni

Jutta Urpilainen

Kirjoittaja on kansanedustaja ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen.

Jutta Urpilainen: Minne menet Eurooppa?

Euroopan unioni on elänyt keskellä kriisejä lähes kymmenen vuotta. Jatkuviin kriisikokouksiin on jo totuttu. Eurokriisin rinnalle on noussut idässä ja etelässä uusia turvallisuusuhkia, jotka ovat koetelleet unionia.

Viimeistään kesällä kärjistynyt kansainvaellus Välimeren yli kohti Eurooppaa on asettanut EU:n peilin eteen. Rajat kiinni -puheet ovat yleistyneet. Nationalismi ja populismi ovat levinneet.

Eurooppa onkin nyt tienhaarassa. Ilmassa on eriytymisen merkkejä, mutta alkanut vuosi on myös mahdollisuus uudistuneeseen yhteistyöhön niin taloudessa, ulkopolitiikassa kuin muuttoliikkeen hallinnassa.

***

Tarvitsemme syvempää yhteistyötä talouspolitiikassa. Tuskin kovinkaan moni uskoi 10 vuotta sitten, että meillä on tänään rakenteilla esimerkiksi Euroopan laajuinen pankkiunioni. Näin kuitenkin on.

Meidän on syytä edetä pankkiunionin jälkeen kohti yhteisiä pääomamarkkinoita ja hillitä haitallista verokilpailua. Verotuksessa tulisi ottaa käyttöön muun muassa yhteisöverossa yhteinen veropohja ja yhteinen minimitaso.

Velkojen yhteisvastuuseen ei kuitenkaan pidä mennä. Jokaisen maan tulee jatkossakin olla itse vastuussa omista veloistaan, kuten myös Yhdysvaltojen osavaltiot ovat.

EU on Suomen keskeisin turvallisuusyhteisö ja tärkein talousyhteisö, jonka tulevaisuus ratkaisee myös meidän tulevaisuutemme.

Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on yhteistyön syventäminen välttämätöntä. Kesäkuussa EU:n on tarkoitus päivittää EU:n turvallisuusstrategia.

Yksi painopiste on valtioiden vahvistaminen itäisessä ja eteläisessä naapurustossamme, jotta ne pystyvät torjumaan hybridiuhkia ja islamistisia ääriliikkeitä. Transatlanttista yhteyttä tulee vahvistaa myös kaupassa. Vuoropuhelulle Venäjän ja Euraasian unionin kanssa tulee suhtautua avoimesti. Energia- ja ilmastodiplomatiaan tarvitaan uusi vaihde.

Keskinäisen avunannon lausekkeen käyttöönotto Pariisin terrori-iskujen jälkeen on avannut uudella tavalla keskustelun myös EU:n puolustusyhteistyöstä. On Suomen etujen mukaista vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä.

***

Maahanmuuttopolitiikassa yhteistyön syventyminen on myös tarpeen. On selvä asia, että Etelä-Euroopan maat eivät voi yksin hoitaa kriisiä vaan tarvitsemme yhteistoimintaa.

Apua tarvitsevia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita on velvollisuus auttaa, mutta samalla on tärkeää luoda selkeät kriteerit palautuksille turvallisiin maihin ja pelisäännöt pikakäännytyksille. Kansalaisten hyväksyntä maahanmuutolle on mahdollista saada, kun kotouttaminen hoidetaan laadukkaasti.

***

Euroopan yhdentyminen on ollut sosialidemokraattien ja kristillisdemokraattien yhteinen projekti. Hanke on tarpeellisempi kuin koskaan. Muiden valtakeskusten nousu tarkoittaa sitä, että vuonna 2050 Euroopan osuus maailman väestöstä on noin seitsemän prosenttia ja maailman bkt:sta vajaa 15 prosenttia. Suomi ei saa yksin ääntään kuuluviin – mutta ei saa kohta Saksa tai Ranskakaan.

Euroopan suunta on Suomen ydinkysymyksiä. EU on meidän keskeisin turvallisuusyhteisö ja tärkein talousyhteisö, jonka tulevaisuus ratkaisee myös meidän tulevaisuutemme. Meidän on saatava eurooppalainen työ kilpailukykyiseksi taloudellisesti ja eurooppalaisten ääni kuuluviin poliittisesti.

Kirjoittaja toimii tammikuussa asiantuntijana (Government Fellow) Geneven turvallisuuspolitiikan keskuksessa.

Jutta Urpilainen

Kirjoittaja on kansanedustaja ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen.

Kolumni

russia

Venäjän YK-suurlähettiläs kuoli New Yorkissa

Venäjän YK-suurlähettiläs Vitali Tshurkin on kuollut tänään New Yorkissa, ilmoittaa Venäjän ulkoministeriö. Tshurkin oli 64-vuotias.

Tshurkin toimi maansa YK-suurlähettiläänä vuodesta 2006.

Hän herätti huomiota viime vuosina useilla kovasanaisilla esiintymisillä YK:n turvallisuusneuvostossa, jossa hän torjui muun maailman arvostelun muun muassa Krimin miehityksestä ja Venäjän toimista Syyriassa.

russia

Kolumni

jeroen

Kreikka-neuvottelut jatkuvat: ”Tilanne paljon parempi kuin muutama vuosi sitten”

Kreikka ja lainoittaja-instituutiot jatkavat neuvotteluita maan lainaohjelmasta. Euroryhmän puheenjohtajan Jeroen Dijsselbloemin (kuvassa) mukaan teknisten neuvotteluiden jatkuminen on tärkeä askel.

Tänään koolla ollut euroryhmä käsitteli lainaohjelman etenemistä, mutta ei ottanut asiaan poliittista kantaa. Kreikka saa uuden lainaerän 86 miljardin euron lainaohjelmastaan vasta sitten, kun osapuolet ovat löytäneet yhteisymmärryksen meneillään olevasta toisesta väliarviosta eli siitä, miten maa on toteuttanut vaadittuja talousuudistuksia. Kreikka on nostanut lainasta tähän mennessä noin 30 miljardia euroa.

Dijsselbloemin mukaan lainoittajainstituutiot eli EKP, pysyvä kriisirahasto EVM ja euroryhmä sekä IMF jatkavat neuvotteluita Kreikan kanssa vero-, eläke- ja työmarkkinauudistuksista.

Emme halua riskeerata luottamusta, joka on ollut palautumassa.

Huomio on hänen mukaansa siirtymässä säästöistä rakenteellisiin uudistuksiin.

– Paljon työtä on tehty budjetin tasapainottamiseksi, ja tilanne on paljon parempi kuin vielä muutama vuosi sitten.

Dijsselbloem painotti, että paljon työtä on vielä edessä. Asia palaa hänen mukaansa euroryhmään, kun instituutiot ovat löytäneet sovun lainaohjelman teknisistä yksityiskohdista.

Kreikka tarvitsee uuden lainaerän vasta heinäkuussa, mutta euromaat haluavat tehdä päätökset mahdollisimman varhain ennen kuin tilanne kriisiytyy.

– Emme halua riskeerata luottamusta, joka viime aikoina on ollut palautumassa.

jeroen

Kolumni

rahaaaihekuva

Ja taas leimahti hallituksessa veroriita – SDP:ltä vaihtoehto: ”Tämä vero toisi 230 miljoonaa euroa kassaan vuoden aikana”

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ihmettelee, että vain viikko vene- ja moottoripyöräverojen hautaamisen jälkeen hallitus riitelee jälleen verotuksesta.

– Nyt hallituksen suurennuslasin alla vaikuttaa olevan pohtia arvonlisäveron ja osinkoveron nostamisesta, Feldt-Ranta pohtii viitaten Ylen uutiseen.

Hän muistuttaa, että arvonlisäveron korotus nostaisi lääkkeiden ja ruuan hintaa ja kohdistuisi kovimmin köyhiin ja pienituloisiin.

Feldt-Rannan mukaan hallitus yrittää nyt löytää uusia veroja perumiensa vene- ja moottoripyöräverojen tilalle. Näiden verojen kustannusvaikutus olisi ollut 42 miljoonaa euroa vuositasolla.

– Hallitus on itse aiheuttanut verovajeen, jota se nyt yrittää paikata tavallisten suomalaisten pussista.

Kertoo paljon siitä keiden asialla hallituspuolueet ovat.

Hän painottaa, että hallitus teki valtion kassaan 59 miljoonan euron vuotuisen loven, kun tämän vuoden alusta otettiin käyttöön miljoonaperijöiden veroale.

– Ihminen, joka perii kahden miljoonan euron arvoisen kiinteistön pääkaupunkiseudulla, maksaa tänä vuonna 50 000 euroa vähemmän veroa kuin viime vuonna, Feldt-Ranta laskee.

Feldt-Ranta esittääkin, että hallitus voisi halutessaan esittää finanssimarkkinoiden ottamisesta verotuksen piiriin, kuten Ruotsissa ja Tanskassa on tehty. Pohjoismaisten naapureiden tavoin käyttöönotettava vero toisi valtion kassaan 230 miljoonaa euroa vuositasolla.

– Kertoo paljon siitä keiden asialla hallituspuolueet ovat, kun ne mieluummin kohdentuvat kaikki lisäverot tavallisten suomalaisten maksettaviksi, alentavat miljoonaperijöiden veroja eivätkä halua verottaa finanssisektoria samantasoisesti kuin muut EU-maat – Ruotsista ja Tanskasta puhumattakaan, Feldt-Ranta arvostelee.

rahaaaihekuva

Kolumni

24930052

”Jos nimi noteerataan, on tehnyt hyvää työtä” – Orpo huhuista Kataisen ympärillä

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo, ettei hänellä ei ole tietoa siitä, että EU-komission puheenjohtaja olisi vaihtumassa kesken kauden. Kansainvälisessä lehdistössä on jälleen nostettu Jyrki Kataisen nimi esille veikkailuissa komission uudesta puheenjohtajasta.

Orpo kertoo nähneensä uutisotsikon, mutta muutoin hän ei ole siitä tietoinen eikä ole keskustellut asiasta Kataisen kanssa.

Komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei aio asettua ehdolle enää uudelle kaudelle. Italialaislehti La Repubblica arvioi maanantaina, että Juncker saattaisi väistyä paikalta jo lähiaikoina.

– Ainahan huhuja pyörii. Näin jonkin uutisotsikon, mutta en ole muuten tietoinen, Orpo sanoi suomalaistoimittajille ennen euroryhmän kokousta Brysselissä.

Nimen nouseminen esiin on hänestä merkki hyvin tehdystä työstä.

– Jos Kataisen nimi noteerataan, on hän varmasti tehnyt hyvää työtä.

Kataisen nousu veikkailuihin on luonnollista, sillä hän on komission varapuheenjohtaja ja samasta EPP-puolueesta kuin Juncker. Komission tiedottaja kiisti jälleen maanantaina, että Juncker olisi väistymässä kesken kauden.

24930052

Kolumni

nokia

Moottoripyöräverosta suivaantunut entinen PS-vaikuttaja kuntavaaleihin – nyt SDP:n listoilta

Perussuomalaisista viime vuoden lopulla eronnut nokialainen valtuutettu Mika Laakso lähtee ehdokkaaksi kuntavaaleihin – nyt sosialidemokraattina. Asia varmistui maanantaina.

Nokian sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ottaa ilomielin Laakson riveihinsä.

– On hienoa saada Mika Laakso mukaan demareiden ehdokaslistalle. Hän on osoittanut yhteistyökykynsä ja sitoutumisensa yhteiseen tekemiseen nokialaisten hyväksi vuosien aikana, Nokian Demarien kunnallistoimikunnan varapuheenjohtaja Arja Laitinen toteaa.

Laakso toimi yli kahdeksan vuotta Nokian kaupunginvaltuustossa perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtajana sekä kaksi vuotta Nokian kaupunginhallituksessa 2. varapuheenjohtajana. Hän oli myös perustamansa Nokian perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja sekä useita vuosia perussuomalaisten Pirkanmaan piirihallituksessa.

Mika Laakso totesi perussuomalaisista erotessaan olleensa usein puoluejohdon kanssa eri mieltä asioista, mutta silti puolustaneensa perussuomalaisia ajatuksia.

Kuppi meni niin sanotusti nurin perussuomalaisten venkoilusta moottoripyöräveron kanssa.

– Tähän vedän kuitenkin rajan. Moottoripyörät ja niihin liittyvä elämäntapa, veljeyden ja yhteenkuuluvuuden tunne, ovat minulle moninverroin tärkeämpiä kuin puoluepolitiikka, Laakso perusteli tuolloin Ylelle.

nokia