Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

”Minulla alkaa nyt olla mitta täynnä – pienpanimopioneeri hermostui ainaisista mätkyistä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Tulli on antanut mätkyjä 5–6 pienpanimolle kolmen vuoden ajalta riippumattomuuden puutteen vuoksi, kertoo Lammin Sahdin toimitusjohtaja Pekka Kääriäinen STT:lle. Kääriäisen mukaan ainakin Lammin Sahdin ja Rakuuna Oluen mätkyt ovat olleet noin kymmenen prosenttia kolmen vuoden liikevaihdosta.

Esimerkiksi Lammin Sahdin liikevaihto on ollut toissa vuonna noin 1,5 miljoonaa euroa

– Emme tee sellaisia tuloksia, millä noita maksetaan. En usko, että yrityksiä menee nurin, mutta tulossa on pitkiä maksuaikoja. En tiedä, onko tässä mitään järkeä. Minulla alkaa nyt olla mitta täynnä, Kääriäinen sanoo.

Kääriäisen mukaan Tullin hampaissa ovat hänen ristikytköksensä eri yrityksissä. Hän omistaa Lammin sahdista noin 40 prosenttia ja Rakuuna Oluesta eli Bryggeri Helsingistä 7 prosenttia. Lisäksi Lammin sahti omistaa Bryggeri Helsingistä hieman yli 12 prosenttia. Vuosina 2003–2013 Kääriäinen toimi Turun Panimoliiton hallituksen puheenjohtajana.

Emme tee sellaisia tuloksia, millä noita maksetaan.

Kääriäinen kertoo, että Tullin ja verottajan näkemyksen mukaan muun muassa hänen kytköksensä vaarantavat pienpanimojen riippumattomuuden. Lain mukaan panimo on oikeutettu veronalennukseen, jos olut on tuotettu oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumattomasti muista saman toimialan yrityksistä. Lisäksi panimo saa tuottaa olutta enintään 15 miljoonaa ja ennen toissa vuotta 10 miljoonaa litraa vuodessa.

Lain mukaan riippumattomat panimot ovat oikeutettuja 10–50 prosentin valmisteveron huojennukseen. Asiaa hoitaa tällä hetkellä verottaja.

Ylitarkastaja Seppo Raitolahti Verohallinnosta ei halua käsitellä yksittäistapauksia, mutta suostuu kommentoimaan alan tilannetta yleisesti. Hänen mukaansa osa pienpanimoväestä on hakenut liian harvoin tekemisiinsä ennakkoratkaisuja, vaikka osa väestä on näin tehnyt ahkerastikin. Ennakkoratkaisulla yritys voi selvittää, kuinka viranomainen suhtautuu päätökseen.

– Kyllä tässä on pikemminkin käynyt niin päin, että pienpanimoala on hakenut synergiaetuja ankarasti kilpaillulla alalla. Siellä ei olla ehkä mietitty kaikkia asioita loppuun asti, Raitolahti kommenoi.

Lakiin ei voi hänen mukaansa kirjata tarkasti kaikkia mahdollisia yksittäistapauksia riippuvuudesta tai riippumattomuudesta, minkä vuoksi tulkinnanvaraisuutta jää aina. Hän ei pidä mielekkäänä ajatusta, että esimerkiksi tietyt omistusprosentit määrittelisivät riippuvuuden.

Jälkiverotusta puolestaan on hänen mukaansa ollut niin kauan kuin on ollut verotustakin.

– Harva yksityishenkilö tai yritys on niin rikas, että pankkitilillä olisi rahaa mahdollisten jälkiverotusten varalle. Mätkyt kirpaisevat aina, Raitolahti sanoo.

STT–MIKKO GUSTAFSSON

Lennot Moskovan ja Helsingin välillä lisääntyvät – kolmas vuoro mahdollinen

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Suomi ja Venäjä ovat sopineet järjestelystä, joka mahdollistaa lentojen lisäämisen Helsingin ja Moskovan välillä. Nykyisin reitillä on mahdollista liikennöidä kaksi kertaa päivässä, ja nyt sovitulla järjestelyllä mahdollistetaan kolmas päivittäinen vuoro.

Tällä hetkellä reitillä operoivat Finnair ja Aeroflot. Lisäksi sovittiin matkustajaliikenteen uusista Siperian ylilento-oikeuksista Aasian kohteisiin. Ylilentojen määrää lisättiin 80 vuoroon viikossa. Uusiksi mahdollisiksi kohteiksi sovittiin lento-oikeuksia Japaniin, Kiinaan ja Etelä-Koreaan.

Konsultaatioissa sovittiin myös rahtiliikennekohteiden lisäämisestä. Lentojen aloittaminen riippuu yhtiöiden kaupallisista päätöksistä.

Keskustelua aiheesta

Pitkäaikaistyöttömyys ei taltu – kasvoi lähes 2 000:lla

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Työttömyys kääntyi laskuun, mutta koko vuoden työttömänä olleiden määrä jatkoi kasvuaan viime vuonna, kertoo Tilastokeskus. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan viime vuoden lopussa työttömänä oli 356 000 henkeä, joista noin kolmasosa oli ollut työttömänä koko vuoden.

Koko vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi lähes 2 000:lla.

Koko vuoden ajan työttömänä olleiden määrä on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2012. Lukumäärä kaksinkertaistui vuosina 2011–2016 ja nousi 122 000 henkeen.

Työssäkäyntitilaston työttömyyttä koskevat tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työttömien työnhakijoiden rekisterin tietoihin.

Urheilulehden taru loppuu – ”rouhii tuolta syvältä”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sanoma Media Finland ostaa Urheilulehden A-lehdiltä. Kaupan myötä Urheilusanomat ja Urheilulehti yhdistetään.

Urheilulehden toimittajat eivät siirry Sanoman palvelukseen, kertoo Ilta-Sanomien kustantaja Tapio Sadeoja.

– Suomeksi sanottuna tarkoittaa sitä, että tämän tulevan tuotteen tekevät Ilta-Sanomien ja Urheilusanomien toimitus.

Urheilulehden on toimittanut A-lehdille Närsäkkälän Viestintä. Lehteä on ollut tekemässä 15 henkeä, joiden työt loppuvat kaupan vuoksi. Nykyinen toimitus ei jatka lehden tekoa 22. kesäkuuta jälkeen, päätoimittaja Jukka Rönkä kertoi Twitterissä. Rönkä kertoi STT:lle, että tunnelmat toimituksessa olivat pettyneet, kun tieto lehden kaupasta tuli.

– Ei ole katkeruutta eikä mitään negatiivista A-lehtiä kohtaan. Mutta rouhii tuolta syvältä. Mutta emme meinaa jäädä tuleen makaamaan. Vielä me palaamme joku päivä.

Urheilulehti ilmestyy nykyisessä muodossa kesäkuun loppuun saakka. Uuden median nimi päätetään myöhemmin.

Painetun lehden lisäksi uusi urheilujulkaisu sisältää IS Extran, joka lähettää sekä suoria urheilulähetyksiä että urheilu-uutisia eri kanavissa.

A-lehdet päätti luopua Urheilulehdestä, koska yhtiö on tuonut markkinoille paljon uusia tuotteita, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Juha Blomster.

– Kun uutta tekee, jostain on pakko luopua. Tämän takia päädyttiin tämmöiseen ratkaisuun, niin vaikeaa kuin se onkin.

Blomster ei ottanut kantaa siihen, onko Urheilulehden tekeminen ollut A-lehdille kannattavaa.

Sanoma on STT:n suurin omistaja.

Keskustelua aiheesta

Median irtisanomiset eivät lopu: Nyt vuorossa Svenska Yle

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Yleisradion ruotsinkielinen yksikkö Svenska Yle irtisanoo seitsemän työntekijää yt-neuvottelujen lopputuloksena. Neuvottelujen alkaessa vähennystarpeeksi oli arvioitu 18 työntekijää.

Svenska Ylen johtaja Marit af Björkesten kertoo tiedotteessa, että irtisanomisten tarvetta vähensivät eläköitymiset ja toiminnan uudelleenorganisointi.

– Neuvottelut on käyty rakentavassa hengessä ja yhdessä henkilöstön kanssa olemme löytäneet monia ratkaisuja, jotka ovat vähentäneet irtisanomisten tarvetta, af Björkesten sanoo.

Yt-neuvotteluissa Svenska Yle sopi 42 työtehtävän lakkauttamisesta ja 30 uuden tehtävän perustamisesta. Neuvottelujen piirissä oli yli 160 ihmistä.

Aiemmin tänä vuonna Yle on yt-neuvotellut Tuotannot ja Design -yksikössään sekä Julkaisut-yksikössään.

Ruotsin valtiovarainministeri DI:lle: Nordean lähtö ei toisi veromenetyksiä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Finanssikonserni Nordean pääkonttorin siirto pois Ruotsista ei aiheuttaisi verotulojen menetyksiä Ruotsin valtiolle, viestittää Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson talouslehti Dagens Industrille.

Dagens Industrin mukaan Nordea maksaa Ruotsin-toimintansa voitoista veroa Ruotsiin riippumatta siitä, missä konsernin pääkonttori sijaitsee.

Nordea on tällä tietoa siirtämässä pääkonttorinsa Suomeen tai Tanskaan. Taustalla ovat Ruotsin hallituksen aikeet korottaa pankkien vakausmaksuja.