”Minulla alkaa nyt olla mitta täynnä – pienpanimopioneeri hermostui ainaisista mätkyistä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Tulli on antanut mätkyjä 5–6 pienpanimolle kolmen vuoden ajalta riippumattomuuden puutteen vuoksi, kertoo Lammin Sahdin toimitusjohtaja Pekka Kääriäinen STT:lle. Kääriäisen mukaan ainakin Lammin Sahdin ja Rakuuna Oluen mätkyt ovat olleet noin kymmenen prosenttia kolmen vuoden liikevaihdosta.

Esimerkiksi Lammin Sahdin liikevaihto on ollut toissa vuonna noin 1,5 miljoonaa euroa

– Emme tee sellaisia tuloksia, millä noita maksetaan. En usko, että yrityksiä menee nurin, mutta tulossa on pitkiä maksuaikoja. En tiedä, onko tässä mitään järkeä. Minulla alkaa nyt olla mitta täynnä, Kääriäinen sanoo.

Kääriäisen mukaan Tullin hampaissa ovat hänen ristikytköksensä eri yrityksissä. Hän omistaa Lammin sahdista noin 40 prosenttia ja Rakuuna Oluesta eli Bryggeri Helsingistä 7 prosenttia. Lisäksi Lammin sahti omistaa Bryggeri Helsingistä hieman yli 12 prosenttia. Vuosina 2003–2013 Kääriäinen toimi Turun Panimoliiton hallituksen puheenjohtajana.

Emme tee sellaisia tuloksia, millä noita maksetaan.

Kääriäinen kertoo, että Tullin ja verottajan näkemyksen mukaan muun muassa hänen kytköksensä vaarantavat pienpanimojen riippumattomuuden. Lain mukaan panimo on oikeutettu veronalennukseen, jos olut on tuotettu oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumattomasti muista saman toimialan yrityksistä. Lisäksi panimo saa tuottaa olutta enintään 15 miljoonaa ja ennen toissa vuotta 10 miljoonaa litraa vuodessa.

Lain mukaan riippumattomat panimot ovat oikeutettuja 10–50 prosentin valmisteveron huojennukseen. Asiaa hoitaa tällä hetkellä verottaja.

Ylitarkastaja Seppo Raitolahti Verohallinnosta ei halua käsitellä yksittäistapauksia, mutta suostuu kommentoimaan alan tilannetta yleisesti. Hänen mukaansa osa pienpanimoväestä on hakenut liian harvoin tekemisiinsä ennakkoratkaisuja, vaikka osa väestä on näin tehnyt ahkerastikin. Ennakkoratkaisulla yritys voi selvittää, kuinka viranomainen suhtautuu päätökseen.

– Kyllä tässä on pikemminkin käynyt niin päin, että pienpanimoala on hakenut synergiaetuja ankarasti kilpaillulla alalla. Siellä ei olla ehkä mietitty kaikkia asioita loppuun asti, Raitolahti kommenoi.

Lakiin ei voi hänen mukaansa kirjata tarkasti kaikkia mahdollisia yksittäistapauksia riippuvuudesta tai riippumattomuudesta, minkä vuoksi tulkinnanvaraisuutta jää aina. Hän ei pidä mielekkäänä ajatusta, että esimerkiksi tietyt omistusprosentit määrittelisivät riippuvuuden.

Jälkiverotusta puolestaan on hänen mukaansa ollut niin kauan kuin on ollut verotustakin.

– Harva yksityishenkilö tai yritys on niin rikas, että pankkitilillä olisi rahaa mahdollisten jälkiverotusten varalle. Mätkyt kirpaisevat aina, Raitolahti sanoo.

STT–MIKKO GUSTAFSSON

Palvelualoillakin näkyy jo piristymisen merkkejä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Yksityisten palvelualojen liikevaihto kasvoi viime vuonna 3,6 prosenttia ja alalla ennakoidaan, että kasvu jatkuu ripeänä myös tämän vuoden alkupuolella. Palvelualojen työnantajat Palta ennustaa, että liikevaihto kasvaa kaikilla yksityisten palvelualojen päätoimialoilla. Nopeinta kasvua saadaan työllistämistoiminnassa ja liike-elämän palveluissa. Myös logistiikassa näkyy pitkän tauon jälkeen pientä kasvua.

– Suomen talouden piristyminen näkyy selvästi palvelujen kysynnässä. Vienti näyttää kääntyvän maltilliseen kasvuun, joten logistiikkakin ponnistaa tänä vuonna kasvuun, arvioi Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

Kasvu näkyy myös työllisyydessä, sillä palvelualoille syntyi viime vuonna 3 500 uutta työpaikkaa. Palveluihin on finanssikriisin jälkeen syntynyt kaikkiaan yli 60 000 työpaikkaa.

IMF: Kreikalle ei pidä antaa velkoja anteeksi

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / SAUL LOEB
IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde

Kreikan velat tarvitsevat uudelleenjärjestelyä, mutta velkojen antamista anteeksi ei tällä hetkellä tarvita, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi keskiviikkona Berliinissä.

Kreikan johto, IMF sekä euromaat ovat vääntäneet jo kuukausien ajan velkahelpotuksista ja Kreikalta vaadittavista toimista. Kreikka suostui maanantaina keskustelemaan uusista velkojien haluamista ehdoista, jotta umpikuja saataisiin murrettua.

Euromaat ja IMF ovat olleet erimielistä siitä, millaisia ehtoja ja toimia Kreikalta pitäisi edellyttää taloudellisen tuen vastineeksi. Euromaat esimerkiksi haluavat Kreikan sitoutuvan 3,5 prosentin budjettiylijäämään suhteessa bruttokansantuotteeseen ennen lainojen takaisinmaksuja, mitä IMF ei pidä realistisena.

Kreikka tarvitsee uuden erän 86 miljardin euron lainaohjelmastaan viimeistään heinäkuussa, jotta se voisi maksaa 7 miljardin euron edestä velkojaan.

IMF ei lähtenyt mukaan vuonna 2015 myönnettyyn tukipakettiin, mutta moni euromaa haluaisi sen nyt mukaan lainaohjelmaan.

Keskustelua aiheesta

Aamun tapaaminen: ei uusia avauksia työmarkkinoille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi talousneuvoston kokousta medialle pääministerin virka-asunnon ulkopuolella Helsingin Kesärannassa tänä aamuna.

Hallitukselta ei kuultu aamun tapaamisessa uusia avauksia tai suoranaisia moitteita työmarkkinajärjestöille.

Akavan ja STTK:n mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toisti näkemyksensä, jonka mukaan vientivetoista palkkamallia eli niin sanottua Suomen mallia koskevia neuvotteluja olisi tärkeä pystyä jatkamaan.

Työnantajien EK ja palkansaajajärjestöt jatkavat maanantaina keskenään keskusteluja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Esillä ovat muun muassa EK:n viime viikolla irtisanomat järjestösopimukset ja niiden korvaaminen liittotasolla.

ABB jättikavalluksen kohteena

ABB epäilee  Etelä-Korean tytäryhtiössään jättimäistä kavallusta, jonka vuoksi yhtiö arvioi kärsineensä noin 100 miljoonan dollarin vahingon. Yhtiön mukaan rikosvyyhdin keskiössä on tytäryhtiön rahastonhoitaja, joka katosi pari viikkoa sitten.

Rahastonhoitajaa epäillään ABB:n mukaan asiakirjojen väärentämisestä ja yhteistyöstä kolmansien osapuolten kanssa tarkoutuksena varastaa yhtiöltä.

ABB kertoo tiedotteessaan selvittävänsä asiaa yhteistyössä paikallisen poliisin ja Interpolin kanssa. Havaitut väärinkäytökset rajoittuvat yhtiön mukaan Etelä-Koreaan.

ABB yrittää saada kavallettuja varoja takaisin ja pyrkii lievittämään rikoksen aiheuttamia vahinkoja myös lakiteitse ja vakuutusten avulla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kreikka-neuvottelut jatkuvat: ”Tilanne paljon parempi kuin muutama vuosi sitten”

Kuva: Lehtikuva

Kreikka ja lainoittaja-instituutiot jatkavat neuvotteluita maan lainaohjelmasta. Euroryhmän puheenjohtajan Jeroen Dijsselbloemin (kuvassa) mukaan teknisten neuvotteluiden jatkuminen on tärkeä askel.

Tänään koolla ollut euroryhmä käsitteli lainaohjelman etenemistä, mutta ei ottanut asiaan poliittista kantaa. Kreikka saa uuden lainaerän 86 miljardin euron lainaohjelmastaan vasta sitten, kun osapuolet ovat löytäneet yhteisymmärryksen meneillään olevasta toisesta väliarviosta eli siitä, miten maa on toteuttanut vaadittuja talousuudistuksia. Kreikka on nostanut lainasta tähän mennessä noin 30 miljardia euroa.

Dijsselbloemin mukaan lainoittajainstituutiot eli EKP, pysyvä kriisirahasto EVM ja euroryhmä sekä IMF jatkavat neuvotteluita Kreikan kanssa vero-, eläke- ja työmarkkinauudistuksista.

Emme halua riskeerata luottamusta, joka on ollut palautumassa.

Huomio on hänen mukaansa siirtymässä säästöistä rakenteellisiin uudistuksiin.

– Paljon työtä on tehty budjetin tasapainottamiseksi, ja tilanne on paljon parempi kuin vielä muutama vuosi sitten.

Dijsselbloem painotti, että paljon työtä on vielä edessä. Asia palaa hänen mukaansa euroryhmään, kun instituutiot ovat löytäneet sovun lainaohjelman teknisistä yksityiskohdista.

Kreikka tarvitsee uuden lainaerän vasta heinäkuussa, mutta euromaat haluavat tehdä päätökset mahdollisimman varhain ennen kuin tilanne kriisiytyy.

– Emme halua riskeerata luottamusta, joka viime aikoina on ollut palautumassa.