Esimerkiksi Lammin Sahdin liikevaihto on ollut toissa vuonna noin 1,5 miljoonaa euroa

– Emme tee sellaisia tuloksia, millä noita maksetaan. En usko, että yrityksiä menee nurin, mutta tulossa on pitkiä maksuaikoja. En tiedä, onko tässä mitään järkeä. Minulla alkaa nyt olla mitta täynnä, Kääriäinen sanoo.

Kääriäisen mukaan Tullin hampaissa ovat hänen ristikytköksensä eri yrityksissä. Hän omistaa Lammin sahdista noin 40 prosenttia ja Rakuuna Oluesta eli Bryggeri Helsingistä 7 prosenttia. Lisäksi Lammin sahti omistaa Bryggeri Helsingistä hieman yli 12 prosenttia. Vuosina 2003–2013 Kääriäinen toimi Turun Panimoliiton hallituksen puheenjohtajana.

Kääriäinen kertoo, että Tullin ja verottajan näkemyksen mukaan muun muassa hänen kytköksensä vaarantavat pienpanimojen riippumattomuuden. Lain mukaan panimo on oikeutettu veronalennukseen, jos olut on tuotettu oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumattomasti muista saman toimialan yrityksistä. Lisäksi panimo saa tuottaa olutta enintään 15 miljoonaa ja ennen toissa vuotta 10 miljoonaa litraa vuodessa.

Ylitarkastaja Seppo Raitolahti Verohallinnosta ei halua käsitellä yksittäistapauksia, mutta suostuu kommentoimaan alan tilannetta yleisesti. Hänen mukaansa osa pienpanimoväestä on hakenut liian harvoin tekemisiinsä ennakkoratkaisuja, vaikka osa väestä on näin tehnyt ahkerastikin. Ennakkoratkaisulla yritys voi selvittää, kuinka viranomainen suhtautuu päätökseen.

– Kyllä tässä on pikemminkin käynyt niin päin, että pienpanimoala on hakenut synergiaetuja ankarasti kilpaillulla alalla. Siellä ei olla ehkä mietitty kaikkia asioita loppuun asti, Raitolahti kommenoi.

Lakiin ei voi hänen mukaansa kirjata tarkasti kaikkia mahdollisia yksittäistapauksia riippuvuudesta tai riippumattomuudesta, minkä vuoksi tulkinnanvaraisuutta jää aina. Hän ei pidä mielekkäänä ajatusta, että esimerkiksi tietyt omistusprosentit määrittelisivät riippuvuuden.

Jälkiverotusta puolestaan on hänen mukaansa ollut niin kauan kuin on ollut verotustakin.

– Harva yksityishenkilö tai yritys on niin rikas, että pankkitilillä olisi rahaa mahdollisten jälkiverotusten varalle. Mätkyt kirpaisevat aina, Raitolahti sanoo.

STT–MIKKO GUSTAFSSON