ehdokaspaneli

”Minusta se on ihan huuhaata” – päätoimittaja nimesi HS-gallupin merkittävimmän asian

Kuva: Kari Hulkko

Helsingin Sanomien tuoreimman kannatuskyselyn mukaan keskusta (21,4%) ja SDP (21,2%) ovat suurimmat puolueet. Kokoomus on vakiintunut kolmanneksi suurimmaksi, ja sen kannatus on nyt 18 prosenttia. Kolmas hallituspuolue perussuomalaiset kyntää viidentenä noin kymmenessä prosentissa.

Kuukauden takaiseen mittaukseen verrattuna muutokset kahden kärkipuolueen osalta ovat kuitenkin suhteellisen merkittävät, vaikka muutokset mahtuvatkin kahden prosenttiyksikön virhemarginaaliin. Keskusta nousi lähes 1,7 prosenttiyksiköä, kun taas demarit tulivat 1,6 prosenttiyksikköä alas.

Mikko Salmi.

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi arvioi HS-TV:ssä perjantaiaamuna, että SDP:n kannatuksen taittuminen on pitkän nousun jälkeen luonnollista ja pitää demarit hereillä. Salmi on varma, että kaikki puoluejohtajatkin seuraavat gallupeja tarkemmin kuin välittävät myöntää.

– Ikään kuin gallupeilla ei olisi merkitystä, vaalit ratkaisevat… minusta se on ihan huuhaata. Gallupeja katsotaan tarkasti. Suurin asia tässä gallupissa on sen psykologinen vaikutus: keskusta nousi suurimmaksi.

Keskustaa lähellä oleva Insinööriliiton viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki arvioi niinikään, ettei uusin kannatusmittaus ole suuri yllätys.

– SDP:n nousu oli niin vahvaa syksyllä, että tämä oli odotettavissa. Odottaisin kuitenkin vielä tulevia gallupeja. Suurin liike on akseleilla SDP-perussuomalaiset ja keskusta-kokoomus.

Rauhamäki näkee, että keskustan kannatuksen edelleen korkea taso on paljolti pääministeri Juha Sipilän ansiota. Myös keskustalaisesti virittynyt sote-keskustelu on omiaan pitämään kannatusta vakaana. Syksyn hapuilu niin kutsutun yhteiskuntasopimuksen kanssa on historiaa.

– Näyttäisi siltä, että perinteinen keskustan ja SDP:n välinen kisa on taas käynnissä. Tuleviin vaaleihin on toki matkaa.

Salmen mielestä keskusta ei ole saanut uusia kannattajia, mutta toisaalta keskustan nousun viime vaalikaudella taannut Sipilä on hankkinut luottamuksen, joka ei katoa hetkessä minnekään. Lisäksi hallituksen raskaat päätökset ovat vasta alkaneet vaikuttaa kansalaisten elämässä.

Demarien tilanteesta Salmi jatkaa sanomalla, ettei usko puolueen kannatuksen laskevan tällä vaalikaudella alle 20 prosentin, vaikka suosio nyt näyttikin hieman notkahtavan. Tämä antaa tilaa ja aikaa tehdä vakaata oppositiopolitiikkaa.

– Mutta on jännä nähdä, miten puoluekokous reagoi ja riittääkö se esimerkiksi puheenjohtaja Antti Rinteelle.

SDP:n puoluekokous on helmikuussa 2017.

HS-TV:ssä vierailleet Salmi ja Rauhamäki arvioivat myös lyhyesti kokoomuksen tilannetta. Puheenjohtaja Alexander Stubbin asemaa on pidetty vaikeana.

Demokraatin päätoimittaja Salmi sanoo oman mielipiteensä suoraan.

– Stubb joutuu ilman muuta lähtemään kesän puoluekokouksessa.

Syyksi Salmi mainitsee muun muassa vanhan kaartin tyytymättömyyden. Insinööriliiton Rauhamäki on varovaisempi sanoissaan.

– Auttaako vaihtaminen ja tuleeko se liian aikaisin vaaleja ajatellen?

AVAINSANAT

Trumpin Twitter-mylly jatkaa jauhamistaan: Hyökkäsi EU:ta vastaan jyrkin sanoin

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hyökkäsi tiistaina jyrkin sanoin Euroopan unionia vastaan Twitterissä.

– EU on erittäin protektionistinen Yhdysvaltoja kohtaan. Lopettakaa! Trump kirjoitti.

Trump oli samassa tviitissä myös innoissaan Yhdysvaltain ja Britannian käynnistämistä kauppaneuvotteluista. Britannian kanssa neuvoteltava kauppasopimus voi Trumpin mukaan muodostua ”erittäin isoksi” ja voi näin tuoda myös amerikkalaisille lisää työpaikkoja.

Yhdysvaltain sopimusneuvottelijan Robert Lighthizerin mukaan kauppaneuvotteluissa on tarkoitus luoda perusta Yhdysvaltain ja Britannian kauppasuhteille sen jälkeen, kun Britannia on eronnut EU:sta.

Valkoinen talo: Päätös oikeusministerin kohtalosta pian – Trump jatkoi Sessionsin kurmottamista

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Jim Watson

Päätös Yhdysvaltain oikeusministerin Jeff Sessionsin kohtalosta saadaan piakkoin, sanoo Valkoisen talon uusi viestintäjohtaja Anthony Scaramucci.

Presidentti Donald Trump jatkoi tänään oikeusministerinsä kurmottamista Twitterissä. Trump tviittasi Sessionsin ottaneen erittäin heikon kannan Hillary Clintonin rikoksia ja tietovuotajia kohtaan.

Trump on jo aiemmin näyttänyt turhautumisensa Sessionsiin. Trump sanoi New York Times -lehdelle, ettei olisi valinnut Sessionsia ministeriksi, jos olisi tiennyt tämän jääväävän itsensä Venäjä-tutkinnasta.

Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä – transihmisten pakkosterilisaatio loukkaa ihmisoikeuksia

Kuva: Lehtikuva-AFP

Suomi on tätä nykyä ainoa Pohjoismaa, jossa transihmiseltä vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyttä eli sterilisaatiota, jos tämä haluaa sukupuolensa vahvistetuksi.

Useat SDP:n kansanedustajat Tuula Haataisen ja Sanna Marinin johdolla ovatkin translain muuttamista ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista ajavan lakialoitteen takana. Eduskunnassa ainakin yli 80 kansanedustajaa tukee aloitetta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Tuula Haataisen mielestä asia pitäisi saada valiokunnan käsittelyyn syksyllä.

– Toivoisin, että (translaki)asia etenisi (eduskunnassa), kun se ei kerran hallituksen kautta etene. Tämä on oma henkilökohtainen mielipiteeni, sanoi Haatainen STT:lle.

Hänen mukaansa syksyllä selviää, mitkä ovat valiokunnan voimasuhteet asiassa ja saako aloitteen edistäminen riittävästi tukea.

Muut Pohjoismaat ovat meitä tässä kysymyksessä edellä.

Translainsäädännön muuttamiseen kohdistuu paineita kansainväliseltä tasolta, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) puolestaan arvioi.

Suomi on saanut YK:n tasolta suosituksen, että pakkosterilisaatiovaatimus poistettaisiin. Saarikon mukaan Suomi valmistelee parhaillaan vastausta asiaan ulkoministeriön johdolla.

– On tunnistettava, että muut Pohjoismaat ovat meitä tässä kysymyksessä edellä, Saarikko sanoo STT:lle.

Transihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Vastuuministerinä Saarikko olisi valmis parantamaan heidän oikeuksiaan lailla, mutta hallituksella ei ole yhteisymmärrystä asiasta.

– Rohkenen sanoa, että pidän tilannetta harmillisena, mutta samalla ymmärrän, että kolmen puolueen (ryhmän) hallitusyhteistyössä on asioita, jotka joillekin muodostuvat kynnyskysymyksiksi.

Myös Saarikko on allekirjoittanut lakialoitteen translain muuttamisesta.

Ihmisoikeusjärjestö Setan mielestä vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä sukupuolen vahvistamisessa pitäisi poistaa viipymättä.

– Transsukupuolisten ja muunsukupuolisten keskuudessa on paljon pahoinvointia, joka tulee tästä rakenteellisesta sorrosta, jota Suomen valtio harjoittaa esimerkiksi vaatimalla pakkosterilisaatiota transihmisiltä, sanoo Setan puheenjohtaja Viima Lampinen.

Loukkaa ihmisoikeuksia.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on linjannut, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimus sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä loukkaa ihmisoikeuksia.

Myös muun muassa europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) on ollut huolissaan Suomen translain tilasta. Hän jätti huhtikuussa Euroopan komissiolle kirjallisen kysymyksen transihmisten pakkosterilisaatiosta ja muista ihmisoikeutta loukkaavista käytännöistä. Komissio toteaa käytännön rikkovan perusoikeuksia ja kehottaa muuttamaan sen.

– Suomen on muutettava laki heti, Kumpula-Natri totesi Demokraatille kesäkuun lopussa.

Suomessa tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat niin ikään todenneet, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimus rikkoo transsukupuolisten oikeutta tasa-arvoon, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä yksityis- ja perhe-elämään.

– Näen häpeällisenä, että valtionhallinto ei tällä hetkellä kunnioita kansalaisia sitä vertaa, että ottaisi tämän asian vakavasti ja edistäisi ihmisoikeuksiin perustuvaa lainsäädäntöä transihmisille, sanoo Setan Lampinen.

Nykyisessä hallitusohjelmassa ei ole linjattu translaista mitään. Hallituskauden alkupuolella silloiset hallitusryhmät sopivat, että translain muutokset eivät etene tällä kaudella.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (uv.) ei suoraan vastaa kysymykseen, miten perussuomalaisista kesällä irronnut Uusi vaihtoehto -ryhmä translain muuttamiseen suhtautuu.

– Ensisijaisesti lähtökohtana on, että kaikki hallituspuolueet noudattavat hallitusohjelmaa, sanoo Mattila.

Pohjois-Korean epäillään valmistelevan uutta ohjuskoetta

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un juhli onnistunutta mannertenvälistä ohjusta heinäkuun alussa.

Pohjois-Korea saattaa tehdä uuden ohjuskokeen torstaina, kertoi eteläkorealainen uutistoimisto Yonhap yhdysvaltalaisiin ja eteläkorealaisiin tiedustelu- ja armeijalähteisiin vedoten.

Torstaina tulee kuluneeksi 64 vuotta Korean sodan päättymisestä.

Kyse voisi olla jälleen mannertenvälisestä ballistisesta ohjuksesta, jollaisen Pohjois-Korea laukaisi onnistuneesti heinäkuun alussa.

Yhdysvaltain rannikkovartiosto puolestaan tiedotti aikeistaan tehdä ohjustesti tulevana viikonloppuna Kodiakista Alaskasta.

Tiedotteessa kerrottiin merenkulkijoille ohjeet, mitä alueita heidän tulee välttää. Ohjustesti tehdään Narrow Capen laukaisupaikalta Kodiakin saarella, joka sijaitsee Etelä-Alaskassa.

Asiasta uutisoineen CNN:n mukaan Yhdysvallat testasi aiemmin tässä kuussa THAAD-ohjusjärjestelmää samasta paikasta.

Viestintävirasto selvittää Postin jakelu-uudisuksen lainmukaisuutta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Viestintävirasto on lähettänyt Postille selvityspyynnön toteutetusta jakelu-uudistuksesta.

Viestintäviraston apulaisjohtaja Petri Makkonen kommentoi STT:lle sähköpostitse, että lain mukaan yleispalvelukirjeet eli postimerkillä lähetetty kirjeposti on jaettava ja kerättävä viitenä päivänä viikossa. Vastausta Postilta odotetaan elokuun alkupuoliskolla, jonka jälkeen Viestintävirasto päättää jatkotoimista.

Postin jakelupäiväuudistus tuli voimaan koko Suomessa 18. heinäkuuta. Posti on lopettanut kirjeiden jakelun tiistaisin. Maanantaina postitetut kirjeet jaetaan jatkossa pääsääntöisesti keskiviikkona.

Jatkossa tiistaisin ei jaeta myöskään aikakauslehtiä, mainoksia tai ilmaislehtiä, jos kaikki alkuviikon lähetykset on saatu jaettua jo maanantain aikana.

Jakelupäivien määrä ei kuitenkaan muutu, sillä tiistaisin jaetaan yhä osa sanomalehdistä, paketit, pikakirjeet ja laboratoriolähetykset. Sanomalehtien varhaisjakelussa ei tapahdu muutoksia. Kuitattavat kirjeet ja paketit ovat noudettavissa posteista.

Uusi postilaki mahdollistaisi kolmipäiväisen jakelun taajama-alueella. Postin mukaan tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan oteta vielä käyttöön.