“Minusta se on ihan huuhaata” – päätoimittaja nimesi HS-gallupin merkittävimmän asian

Kuva: Kari Hulkko

Helsingin Sanomien tuoreimman kannatuskyselyn mukaan keskusta (21,4%) ja SDP (21,2%) ovat suurimmat puolueet. Kokoomus on vakiintunut kolmanneksi suurimmaksi, ja sen kannatus on nyt 18 prosenttia. Kolmas hallituspuolue perussuomalaiset kyntää viidentenä noin kymmenessä prosentissa.

Kuukauden takaiseen mittaukseen verrattuna muutokset kahden kärkipuolueen osalta ovat kuitenkin suhteellisen merkittävät, vaikka muutokset mahtuvatkin kahden prosenttiyksikön virhemarginaaliin. Keskusta nousi lähes 1,7 prosenttiyksiköä, kun taas demarit tulivat 1,6 prosenttiyksikköä alas.

Mikko Salmi.

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi arvioi HS-TV:ssä perjantaiaamuna, että SDP:n kannatuksen taittuminen on pitkän nousun jälkeen luonnollista ja pitää demarit hereillä. Salmi on varma, että kaikki puoluejohtajatkin seuraavat gallupeja tarkemmin kuin välittävät myöntää.

– Ikään kuin gallupeilla ei olisi merkitystä, vaalit ratkaisevat… minusta se on ihan huuhaata. Gallupeja katsotaan tarkasti. Suurin asia tässä gallupissa on sen psykologinen vaikutus: keskusta nousi suurimmaksi.

Keskustaa lähellä oleva Insinööriliiton viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki arvioi niinikään, ettei uusin kannatusmittaus ole suuri yllätys.

– SDP:n nousu oli niin vahvaa syksyllä, että tämä oli odotettavissa. Odottaisin kuitenkin vielä tulevia gallupeja. Suurin liike on akseleilla SDP-perussuomalaiset ja keskusta-kokoomus.

Rauhamäki näkee, että keskustan kannatuksen edelleen korkea taso on paljolti pääministeri Juha Sipilän ansiota. Myös keskustalaisesti virittynyt sote-keskustelu on omiaan pitämään kannatusta vakaana. Syksyn hapuilu niin kutsutun yhteiskuntasopimuksen kanssa on historiaa.

– Näyttäisi siltä, että perinteinen keskustan ja SDP:n välinen kisa on taas käynnissä. Tuleviin vaaleihin on toki matkaa.

Salmen mielestä keskusta ei ole saanut uusia kannattajia, mutta toisaalta keskustan nousun viime vaalikaudella taannut Sipilä on hankkinut luottamuksen, joka ei katoa hetkessä minnekään. Lisäksi hallituksen raskaat päätökset ovat vasta alkaneet vaikuttaa kansalaisten elämässä.

Demarien tilanteesta Salmi jatkaa sanomalla, ettei usko puolueen kannatuksen laskevan tällä vaalikaudella alle 20 prosentin, vaikka suosio nyt näyttikin hieman notkahtavan. Tämä antaa tilaa ja aikaa tehdä vakaata oppositiopolitiikkaa.

– Mutta on jännä nähdä, miten puoluekokous reagoi ja riittääkö se esimerkiksi puheenjohtaja Antti Rinteelle.

SDP:n puoluekokous on helmikuussa 2017.

HS-TV:ssä vierailleet Salmi ja Rauhamäki arvioivat myös lyhyesti kokoomuksen tilannetta. Puheenjohtaja Alexander Stubbin asemaa on pidetty vaikeana.

Demokraatin päätoimittaja Salmi sanoo oman mielipiteensä suoraan.

– Stubb joutuu ilman muuta lähtemään kesän puoluekokouksessa.

Syyksi Salmi mainitsee muun muassa vanhan kaartin tyytymättömyyden. Insinööriliiton Rauhamäki on varovaisempi sanoissaan.

– Auttaako vaihtaminen ja tuleeko se liian aikaisin vaaleja ajatellen?

AVAINSANAT

2 000:lle 560 euroa kuukaudessa verottomana – perustulokokeilu alkaa

PAPERS, MONEY, CALCULATOR AND PENCIL

laskea laskuri euro seteli harmaa talous *** Local Caption *** 234 ti 10.12.2013 dem s 5 pääkkäri
Perustulokokeilu alkaa 2 000 kokeilijan voimin.

Hallituksen ohjelmaan sisältyvä perustulokokeilun valmistelu etenee. Kokeilulla on tarkoitus tutkia muun muassa, voisiko perustulolla vähentää sosiaaliturvan kannustinloukkuja.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan perustulokokeilu on yksi niistä toimenpiteistä, joiden tavoitteena on uudistaa sosiaaliturvaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia. Ajatuksena on muuttaa sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Myös byrokratian vähentäminen ja etuuksien yksinkertaistaminen ovat asialistalla.

Mukaan kokeiluun otettaisiin Kelan työttömyysturvaa saavia koehenkilöitä. Kohdejoukosta poimittaisiin satunnaisotannalla 2 000 hengen kokeiluryhmä.

Osallistuminen olisi pakollista, jotta kokeilusta saatavat tulokset eivät olisi vääristyneitä.
Koeryhmälle maksettavaksi summaksi esitetään 560 euroa kuukaudessa.

Koska kokeilu olisi pakollinen, alimman kokeiltavan perustulon taso tulisi asettaa työmarkkinatuen ja peruspäivärahan tasoa vastaavaksi.

Perustulo olisi saajalleen verovapaata tuloa, ja se maksettaisiin Kelan kukkarosta.

Perustuloa saavia ihmisiä verrattaisiin kokeilun ajan kohdejoukkoon kuuluvaan verrokkiryhmään, jolle ei maksettaisi perustuloa. Mukana kokeilussa eivät olisi sellaiset ryhmät, joiden työllisyystilanteen parantamista perustulolla ei tavoitella. Kokeilu ei koskisi siis esimerkiksi vanhuseläkkeellä olevia tai opiskelijoita.

Ministeriön perustulokokeilua koskeva lakiehdotus lähti torstaina lausuntokierrokselle.

Perustulokokeilu olisi tarkoitus toteuttaa vuosina 2017 ja 2018.

Tommi Forsman

 

AVAINSANAT

Kommentti: Kelpaisiko työkokeilu 960 euron kuukausiliksalla – sen päälle duuniin tai kouluun?

Late constructing # 5 
työ työkuva työmies rakennusteollisuus talon rakentaminen työmaa työturvallisuus asuntorakentaminen rakentaminen

Rakennusala teki jotain sellaista, joka sai heti vetelät housuihin ainakin Eteläranta kympin herrojen konttorissa. Saattaa olla, että Hakaniemessäkin nosteltiin kulmakarvoja.

Kenties ja äkkiä arvioiden uusinta uutta ja kuuminta hottia rakennusalan uudessa työehtosopimuksessa on hirvittävän paljon turhanaikaista parranpärinää aiheuttanut työkokeilu.

Yhtäkkiä se onkin kuin taikaiskusta sovittu. Raksaduunia pelkäämätön voi kokeilla alan hommia noin 960 euron kuukausiliksalla. Ehdoista sovitaan aina luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Palkka on kuusi euroa tunnilta eli 960 euroa kuukaudessa. Jos lisiä tarvitaan, ne maksetaan. Kokeilu kestää puoli vuotta, jonka jälkeen kisälli voi siirtyä joko opiskelemaan tai suoraan duuniin.  Eikä kokeilu katso ikää.

Nyt alaa tunteva mahdollinen lukijani ei usko silmiään. Eikö tähän tarvitakaan palkkatukia? Eikä työvoimahallinnon byrokratiaa?

Ei tarvita. Riittää, että sinulla on pyrkyä ja intoa alalle. Ja kaksi kättä. Haalarit ja “black and deckerin” tarjoaa työnantaja. Ja vielä kypärän nupin suojaksi.

Sopimus kokonaisuudessaan on voimassa vuoden 2018 helmikuun loppuun.

Jaa, että miksi nyt tällaista? Siksi, että alalla vallitsee korkeasuhdanne ja työvoimapula. Virolaiset työmaakopitkin ovat jo tyhjenneet Suomen lautoille.

Raju vastalyönti Rakennusliitosta tyrmäykselle: Ihan sama, mitä EK ajattelee

tyomaakyparaflander
Rakennusala on kulkenut omia työehtosopimuspolkujaan.

SAK:laisen Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas sanoo, ettei ihan odottanut EK:ltä noin tyrmäävää  reaktiota kuin pikaisesti tänään tuli.

Hän kuuli EK:n johtajan Ilkka Oksalan tyrmäävän kannanoton tänään illalla Demokraatilta.

Mutta yhtä tyrmäävä oli Suokkaan vastauskin EK:lle.

– Ihan sama minulle, mitä EK ajattelee. Meillä on sopimus, jonka molempien osapuolten hallitukset ovat hyväksyneet ja sillä siisti, tykkäsi EK siitä tai ei, Suokas sanoo.

– Pidimme tuossa työnantajan kanssa viime viikon lopulla seminaaria ja totesimme, ettemme mene meille helmikuuksi muiden asettamaan miinaan. Miksemme voisi solmia oman sopimuksemme jo aiemmin, Suokas selventää. Alan sopimukset olisivat päättyneet helmikuussa

– Nyt se on tässä. Me teemme omaa työmarkkinapolitiikkaamme ja ihan sama, mitä muut ajattelevat, Suokas kuittaa omana mielipiteenään.

Hän ilmoittaa myös, ettei usko lainkaan mihinkään satojen miljoonien veronalennuksiin.

– Palkansaajat ne kumminkin joutuvat maksamaan muina veroina, hän katsoo.

Suokas pitää nyt saavutettua työehtosopimusta osin vallankumouksellisenakin. Esimerkiksi työharjoittelu on hänen mukaansa niin joustava, ettei sellaista ole missään.

Riita rakennusalan sopimuksesta leimahti heti – EK:n mukaan ei huolita mukaan kikyyn

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
verkkoon-oksala
EK:n johtaja Ilkka Oksala tyrmää rakennusalan sopimuksen: ei kuulu kikyyn.

Elinkeinoelämän Keskusliitto nosti heti taistelulipun rakennusalan neuvottelutulosta vastaan. Sen mukaan sopimus ei ole kiky-sopimuksen mukainen.

-Sitä ei lasketa, kun arvioidaan 90 prosentin kattavuutta, EK jyrähtää STT:n  pikauutissähkeen mukaan.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajan Ilkka Oksala vahvistaa STT:lle, että  rakennusalan neuvottelutulos ei ole kiky-sopimuksen mukainen. Sitä ei lasketa, kun arvioidaan 90 prosentin kattavuuden saavuttamista, Oksala kommentoi STT:lle tekstiviestillä.

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.
Tiedotteen mukaan alan yleissitovien työehtosopimusten piirissä on lähes 100 000 työntekijää.

– Sopimuksemme noudattaa vahvasti kilpailukykysopimuksen henkeä, vaikka se ei työajan pidennyksen osalta ole kirjaimellisesti kikyn mukainen. Neuvottelemamme paketti ajaa rakennusalalla paremmin niitä asioita, joihin kilpailukykysopimus tähtää, sanoo Rakennusteollisuuden työmarkkinajohtaja Tapio Kari tiedotteessa.

Osapuolten mukaan alakohtaiset sopimusneuvottelut rakennusalan kahdeksan työehtosopimuksen solmimiseksi käydään mahdollisimman nopeasti. Toimihenkilösopimuksista neuvotellaan erikseen.
RT:n toimitusjohtajan Tarmo Pipatin mukaan toiveissa on, että rakennusalan neuvottelutulos otetaan osaksi kilpailukykysopimusta.

– Uskon, että se tullaan laskemaan mukaan 90 prosentin kattavuuteen, Pipatti kommentoi STT:lle.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan neuvottelutulos on alan kannalta parempi vaihtoehto, otetaan se sitten mukaan kiky-sopimukseen tai ei.

 

100 miljoonan raja meni rikki, että heilahti – rakennusala mukaan kilpailukykysopimukseen

Kuva: Kari Hulkko
rakentaminen-hulkko-9784
Rakennusala on mukana kikyssä - jos huolitaan.

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään hallituksissaan neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.

Sopimukseen sisältyy useita paikallisen sopimisen elementtejä, joilla tehostetaan työajan käyttöä. Mikäli sopimus hyväksytään osaksi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimusta, se varmistaa 100 miljoonan euron lisäveronkevennykset palkansaajille.

-Sopimuksemme noudattaa vahvasti kilpailukykysopimuksen henkeä vaikka se ei työajan pidennyksen osalta ole kirjaimellisesti kikyn mukainen. Neuvottelemamme paketti ajaa rakennusalalla paremmin niitä asioita, joihin kilpailukykysopimus tähtää, sanoo Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari.

Sopimuksen myötä rakennusalalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia palkkauksesta, jossa otetaan huomioon esimerkiksi työn tavoiteaikataulu, työaikajärjestelyt ja lopputuloksen laatu.

-Merkittävin uudistus sopimuksessa on työkokeilu ensimmäistä kertaa rakennusalalle tuleville. Kokeilu sopii yhtä hyvin nuorille kuin vanhoille, Suomessa asuville ja maahanmuuttajille. Työkokeilu tapahtuu ilman valtion rahoitusta ja siihen ei liity palkkatuen hakemisen byrokratiaa”, toteaa varapuheenjohtaja Kyösti Suokas Rakennusliitosta.

Työkokeilun käyttöön otosta sovitaan yrityksessä luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Samalla sovitaan, miten yrityksen kokeneet ammattityöntekijät huolehtivat ohjauksesta. Työkokeilusopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa kuin koeaikainen työsopimus. Palkka on vähintään 6 euroa tunnissa ja sen päälle tulevat normaalit työehtosopimuksen palkan perusteella laskettavat lisät.

Työkokeilu mahdollistaa vailla alan koulutusta olevien tutustumisen rakennusalaan, joka tarjoaa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa runsaasti työpaikkoja. Puolen vuoden jälkeen kokeilussa olleen on mahdollista hakeutua alan koulutukseen tai jatkaa työskentelyä normaalissa työsuhteessa ja kouluttautua edelleen työn kautta.

Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kiviniemi sekä Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi korostavat neuvotteluiden sujuneen ratkaisuhakuisesti ja yhteistuumin.

-Paikallinen sopiminen etenee rakennusalalla nyt aimo harppauksen. Sovitut uudet käytännöt edistävät tuottavuutta ja työllisyyttä sekä palkkauksen kannustavuutta, Tero Kiviniemi iloitsee.

Alakohtaiset sopimusneuvottelut rakennusalan kahdeksan työehtosopimuksen solmimiseksi käydään mahdollisimman nopeasti. Toimihenkilösopimuksia koskevat neuvottelut käydään erikseen. Rakennusalan yleissitovien työehtosopimusten piirissä on lähes 100 000 palkansaajaa.