”Missä oli oikeuskansleri?” – Haataiselta ja Haavistolta moitteita presidentille hallituskriisin tapahtumista

Kuva: Johannes Ijäs
Pekka Haavisto ja Tuula Haatainen keskustelivat tänään Helsingissä. Suomen Nato-jäsenyyttä ei kannata kumpikaan. Jos Natoon liittymistä joskus pohditaisiin, Tuula Haataisen mukaan siitä tarvittaisiin kansanäänestys, Pekka Haaviston mukaan hallitus ja eduskunta voisivat päättää asiasta.

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen ja vihreiden ehdokas Pekka Haavisto keskustelivat ja vastasivat yleisön kysymyksiin tänään helsinkiläisessä kahvilassa järjestetyssä tilaisuudessa.

Kirjailija, ohjaaja Elina Hirvosen johdattelemassa keskustelussa sivuttiin myös maamme hallituskriisiä, jossa perussuomalaisten hajoamisen jälkeen hallituksessa jatkoi Sininen tulevaisuus.

Pekka Haavisto mukaan uuden puolueen jatkaminen hallituksessa ilman minkäänlaisia neuvotteluja oli kyseenalainen jopa Suomen lainsäädännön kannalta.

– Kun ikään kuin uusi puolue tulee hallitukseen eikä tullut minkäänlaista kierrosta hallituksen ohjelmasta. Mitä muutoksia se, että on tullut uusi puolue aiheuttaa? Ja tällä puolueella ei ollut ohjelmaa! Haavisto hämmästeli.

– Se oli läpinäkyvyyden kannalta tavattoman huono tilanne.

”Hän on eläkeläinen ilman mitään virkavastuuta.”

Haaviston mukaan olisi pitänyt käydä edes jonkinlaiset minihallitusneuvottelut, jotta siniset olisivat joutuneet kertomaan, miten heidän linjansa poikkeaa perussuomalaisten linjasta.

Täysiä tyylipisteitä Haavistolta ei saa myöskään tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Presidentti nimittää oikeuskanslerin, joka on ylin oikeudenvalvoja Suomessa.

Niinistö oli Haaviston sanoin kuitenkin päästänyt maan tilanteeseen, jossa varsinainen oikeuskansleri oli lähtenyt, viransijainen oli työssä ja uuden oikeuskanslerin nimitys oli vasta tulossa.

– Meiltä puuttui sellainen arvovaltainen taho, joka olisi oikeudellisesti voinut ilmaista kantansa tai jopa viheltää pelin poikki, Haavisto sanoi.

Hän muisteli takavuosien vahvoja oikeuskanslereita Kai Kortetta ja Paavo Nikulaa, jotka olivat hyvin itsenäisiä oikeudellisten kantojen ilmaisijoita.

– Ainakin sinä hetkenä minulla oli sellainen olo, että nyt tekisi hyvää, että joku muu kuin ikään kuin kabineteissa suhmuroiva lainsäädäntöekspertti sanoisi, miltä tämä Suomen perustuslain näkökulmasta näyttää. Meiltä sellainen ääni siinä prosessissa puuttui. Mielestäni se, miksi se puuttui johtui siitä, että presidentti ei ollut nimennyt pysyvää oikeuskansleria, joka olisi ollut sillä hetkellä virassa, Haavisto sanoi.

Sen sijaan hallituskriisin aikana konsultoitiin ja avainasemaan nousi eduskunnan entinen pääsihteeri Seppo Tiitinen.

– Hän on ihan kunnioitettava osaaja, mutta hän on eläkeläinen ilman mitään virkavastuuta.

– Onhan tällaiset kabineteissa toimivat lakineuvojat ihan hyödyllisiä varmaan, mutta ei se vastaa sitä läpinäkyvyyttä, mikä oikeudellisesti tällaisessa prosessissa pitäisi olla.

”Kaiken kaikkiaan tämä on ala-arvoinen prosessi.”

Tuula Haatainen painotti, että tilanteessa, jossa hallitus hajoaa, hallitus pyytää eron. Nyt näin ei kuitenkaan käynyt.

Haatainen kiinnnitti myös huomiota siihen, että sinisillä on monta ministeriä keskeisillä paikoilla. Puolueella on hallussaan keskeiset kansainvälisiin tehtäviin liittyvät paikat, niin ulkoministerin, Eurooppa-ministerin kuin puolustusministerin tehtävät.

– Kun presidentti katsoo ulkopolitiikan johtoa, kyllä minulla olisi jokin herätyskello soinut, että eihän nyt voi olla näin välttämättä, että tällä ryhmällä on sitten nämä kaikki keskeiset paikat edelleenkin hallussa.

Haatainen kertasi myös hallituskriisin tapahtumia, pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lentoa Turkuun ja u-käännöstä automatkalla Naantaliin, jonne hän oli menossa presidenttiä tapaamaan.

– Ykskaks tulee Helsingistä tieto, että eipäs nyt sitten (hallitus) eroakaan, että jatketaan samalla pohjalla, lähdenpä takaisin. Se on vähän erikoista. Voisin kuvitella, että olisin (presidenttinä) sanonut, että tulepas tänne ja juodaanpa kahvit ja keskustellaan, mitä tässä oikein tehdään.

– Kaiken kaikkiaan tämä on ala-arvoinen prosessi, mikä siinä käytiin. Vaikka se lopputulos olisi ollut sama, että siniset pysyy hallituksessa, siinä olisi pitänyt käydä läpi ministerijaot ja ohjelma ja sitten että mennään demokraattisen systeemin mukaan.

Haataisen ja Haaviston keskustelun järjestävät neljä eteläisen Helsingin alueella toimivaa sosialidemokraattista yhdistystä (Eira, Kruununhaka, Lauttasaari ja Töölö).

Keskustelua aiheesta

”Herra armahda” – Liisa Jaakonsaarelta suorasanainen viesti katoliselle kirkolle

Kuva: Kari Hulkko
Liisa Jaakonsaari.

SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari on kirjoittanut suorasanaisen tviitin Twitterissä Australian järkyttävästä pedofiliaskandaalista.

Pitkän tutkimustyön perusteella laadittu raportti paljasti kymmenientuhansien lasten hyväksikäytön erilaisissa instituutioissa. Eniten tapauksia on Austarlian katolisen kirkon sisällä.

Epäilyjen mukaan jopa seitsemän prosenttia papeista on syyllistynyt lasten hyväksikäyttöön.

Jaakonsaaren päivitys liittyy hänen päivittäiseen joulukalenteri-tviittien sarjaan.

– Katolisessa kirkossa pitäisi reformoida pappien selibaatti. On johtanut suoraan sanoen institutionaaliseen pedofiliaan. Herra armahda.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu demarimeppi: Kohtuutonta vouhkaamista

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri vertailee tviitissään kahta asiaa, joita maamme hallitus on paraikaa ajamassa läpi.

Toinen on alkoholilaki ja toinen niin kutsuttu työttömien aktiivimalli, joka leikkaa rajusti työttömyysturvaa, mikäli työtön ei löydä töitä.

Kumpula-Natri vaikuttaa olevan huolissaan, että työttömien asiat jäävät alkoholikeskustelun jalkoihin.

– Miten toisessa parlamentissa tällä hetkellä kansan edustajana olevana minusta tuntuu että 0,8% muutos on kotona kohtuuttoman vouhkaamisen kohteena? Erikoisoluita eikä vain IV. Limuviinoja ei olis tarttenut. Työttömän leikkaus 5% jää show’n jalkoihin, Kumpula-Natri päivittää.

0,8 prosentilla hän viittaa siihen, että eduskunta äänesti tänään vähittäismyynnin alkoholiprosentin 5,5:een 4,7:stä eli prosentti se nousi 0,8 prosenttiyksikköä. Aktiivimalli taasen voi tarkoittaa työttömälle lähes viiden prosentin leikkausta työttömyysturvaan.

Keskustelua aiheesta

Käräjätuomarit valtiosalaisuuksien vahdeiksi – ”Aiheettomatkin lupahakemukset sujahtavat vaivatta läpi”

Kuva: Aleksi Vienonen

– Tiedustelulaki uhkaa asettaa tuomarit kumileimasimiksi, kirjoittaa perjantaina ilmestynyt Advokaatti-lehti.

Valmistelussa oleva tiedustelulakipaketti lisäisi suojelupoliisin ja puolustusvoimien salaisia tiedonhankintakeinoja. Olisiko tuomioistuimilla asiassa todellista kontrollia? kysyy tuore Advokaatti (suom. Asianajaja-lehti)

– Tuomarien pitää jatkossa arvioida valtakunnan turvallisuutta, mikä poikkeaa täysin heidän normaalista työnkuvastaan. Ei heillä ole päivittäisessä työssään sellaisia juttuja, joissa on kyse valtiosalaisuuksien karkaamisesta ja hakkeroinnista sillä tasolla, millä tiedustelumaailma toimii, asianajaja Markku Fredman sanoo Advokaatin haastattelussa.

Tiedustelutoimenpiteiden myötä tuomareille ollaan siis antamassa uusi tehtävä. Fredmanin mukaan on turha toivoa, että tuomioistuin suodattaisi perusteettomat ja aiheettomat lupahakemukset.

Valtiontaloudessa ei ymmärretä, että toimiva oikeusvaltio on kilpailuetu

Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola kiinnittää pääkirjoituksessaan huomiota Suomen oikeusjärjestelmän kehittämiseen. Toimiva oikeusvaltio on kilpailuetu. Kansainvälisesti toimivat yritykset eivät päätä sijoittumisestaan pelkästään yhtiöveroprosentin perusteella, vaan tutkivat muun ohella myös sitä, kuinka riippumaton, luotettava ja nopea kunkin maan oikeusjärjestelmä on. Käsittelyajat suomalaisissa tuomioistuimissa ovat edelleen liian pitkiä.

– Käräjäoikeuksien resursseja tulee lisätä. Kolmen tuomarin kokoonpanoja ja tuomareiden erikoistumista tulee käräjäoikeuksissa edistää. Käräjäoikeusverkoston supistamista ei saa käyttää säästökeinona, vaan mahdollisuutena laadun parannukseen. Koko tuomioistuinlaitoksen ja oikeusavun yhteenlasketut kulut ovat alle prosentti valtion budjetista, Ruohola toteaa.

 

Asianajajaoikeuden työelämäprofessori haluaa kehittää opiskelijoiden työelämävalmiuksia

Helsingin yliopisto haluaa tiivistää yhteistyötä työelämän suuntaan. Konkreettisena osoituksena tästä on vuoden 2018 alusta alkava ensimmäinen asianajajaoikeuden työelämäprofessuuri. Tehtävään kutsuttu asianajaja Tuomas Lehtinen Asianajotoimisto Castrén & Snellmanilta haluaa opettaa hyvää asianajajatapaa ja työelämässä tarvittavia taitoja.

– En ole tippaakaan tenttikeskeinen ihminen. Uskoakseni kukaan ei halua kirjoittaa huonoja vastauksia – enkä minä jaksa lukea niitä. Ulkoa oppiminen ei kehitä työelämävalmiuksia. Sen sijaan aion korostaa tiedonhaun sekä tiedon ymmärtämisen ja soveltamisen merkitystä, Lehtinen sanoo.

Turvallisuuteen keskittyminen hautaa alleen ajatuksen kansakunnan valistumisesta

Suomalaisen kulttuurin perinteisiä arvoja ovat olleet koulutuksen, sivistyksen ja totuudenmukaisen tiedonvälityksen arvostaminen, kirjoittaa Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström. Meillä on maailman vanhin lehdistönvapauslaki ja sanomalehtien lukeminen on meillä yhä maailman huippua. Nykyään turvallisuusuhatkin liittyvät pitkälti tiedonvälitykseen eli valeuutisiin ja informaatiovaikuttamiseen. Niitä ei ehkäistä valtion mahtikäskyillä, mutta niihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi koulutuksen ja vastuullisen journalismin keinoin, kirjoittaa Advokaatti.

”Just saying” – Nasima Razmyarilta viesti eronneelle Mikael Jungnerille

Kuva: Jari Soini
Apulaispormestari Nasima Razmyar on toiminut aikanaan Mikael Jungnerin eduskunta-avustajana. Jungner oli SDP:n kansanedustaja 2011–2015.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) on tviitannut SDP:n entiselle puolusihteerille ja kansanedustajalle Mikael Jungnerille, joka ilmoitti eilen eroavansa sosialidemokraattisesta puolueesta.

– Olet Mikael Jungner hyvä demari. Sääli, että erosit puolueesta. Sisäisestä demariudestasi et pääse ihan niin helposti, Razmyar viestittää.

– Just saying, Razmyar päättää, kuten Jungnerilla on ollut tapana kirjata tviittiensä perään.

Työhistoriassaan Nasima Razmyar on toiminut muun muassa Mikael Jungnerin eduskunta-avustajana.

Myös kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) on ottanut kantaa Jungnerin eroon puolueesta.

Hän pitää Jungnerin ratkaisua valitettavana.

– SDP:ssä on (ja tarvitaan) liberaaleja näkemyksiä. Ne mahtuva hyvin edistysmielisen hyvinvointipuolueen agendalle, Tuppurainen kirjoittaa.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne harmitteli Helsingin Sanomissa Jungnerin eroa.

– Harmittava asia, kun luova ja aktiivinen kaveri eroaa. Täytyy kuitenkin sanoa, etten ole täysin yllättynyt siitä, että hän sanoi kulkeneensa pikkuisen eri suuntaan, Rinne toteaa.

”Muuten…” – Jussi Halla-aho: Puoluekokoukseen osallistuvien sinisten jäsenten on syytä erota perussuomalaisista ennen kokousta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Sininen tulevaisuus rp. järjestää perustavan puoluekokouksen Tampereella huomenna lauantaina. Perussuomalaisista irronnut uusi puolue tähtää seuraaviin eduskuntavaaleihin alle kahden prosentin gallupkannatuksesta.

Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho jatkaa kokouksen alla puolueiden välillä ollutta kiistaa.

”Sinisten toiminnassa on useita henkilöitä, jotka syystä tai toisesta eivät ole vapaaehtoisesti luopuneet perussuomalaisten jäsenyydestä. Useimmat puolueet edellyttävät säännöissään, että niiden jäsenet eivät kuulu mihinkään toiseen puolueeseen. Oletan, että näin on sinisissäkin”, hän kirjoittaa Facebook-sivuillaan.

Halla-aho sanoo muistuttavansa ystävällisesti, että kokoukseen osallistuvien sinisten jäsenten on syytä ennen kokousta erota perussuomalaisista, elleivät ole sitä aiemmin tehneet.

”Muuten on mahdollista, että heidän jäsenyytensä sinisissä on pätemätön, samoin kokouksessa suoritetut äänestykset. Olettaen, että äänioikeus kokouksessa on vain puolueen jäsenillä.”