Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

Mistä uutta kasvua kuntiin?

Kuntavaalien alla on puhuttu paljon siitä, miten veroilla kerätyt varat tulisi kunnissa käyttää. Ehdokkaat yli puoluerajojen ovat esittäneet ahkerasti uusia menoeriä ja investointeja. Vaalikentillä on kuultu avauksia aina maksuttomaan joukkoliikenteeseen siirtymisestä terveyskeskusmaksujen poistoon.

Ei vaadi erityistä luovuutta keksiä uusia kohteita kuntatalouden menopuolelle. Sen sijaan paljon enemmän olisin toivonut esitettävän näkemyksiä uusista keinoista kuntien tulopuolen kasvattamiseksi. Käytännössä kyse on siitä, miten kuntiin saataisiin luotua uutta taloudellista kasvua.

Näiden avausten pohtiminen olisi tärkeää jo siksikin, että suurin osa Suomen kunnista elää tulevallakin nelivuotiskaudella taloudellisesti niukkoja aikoja. Kasvua vauhdittamalla voidaan helpottaa tulevien vuosien säästöpaineita, jos esimerkiksi yhä useampi yritys saadaan sijoittumaan ja työllistämään kuntaan.

Erityisesti suurten kaupunkien kehyskuntien kannattaisi tutkia mahdollisuuksia edistää uusia tapoja tehdä ja organisoida työtä.

Hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa jokaisen kunnan on löydettävä uudelleen oma roolinsa. Kasvun näkökulmasta kunnan tärkeimmäksi tehtäväksi jää uudistuksen jälkeen elinkeinopolitiikan toteuttaminen. Nyt valittavat valtuutetut pääsevät vaikuttamaan merkittävästi kuntien tulevaisuudessa harjoittamaan elinkeinopolitiikkaan.

Yrittäjämyönteisen ilmapiirin edistäminen, rohkea maanhankinta- ja käyttöpolitiikka sekä pienten- ja keskisuurten yritysten kuunteleminen ovat tärkeitä tavoitteita, joita valtuustoissa voitaisiin edistää kaikkien puolueiden yhteistyöllä. Näitä tavoitteita kohti kulkeminen kohentaisi myös merkittävästi kuntien elinvoimaisuutta sekä lisäisi niiden vetovoimaa.

Erityisesti suurten kaupunkien kehyskuntien kannattaisi tutkia mahdollisuuksia edistää uusia tapoja tehdä ja organisoida työtä. Tästä hyvä esimerkki ovat suosiotaan maailmalla kasvattavat yhteisölliset työtilat, joita on jo nähty Suomessakin. Yhteisölliset työtilat ovat avoimia toimistoja, joihin kuka vain voi tulla tekemään työpäivänsä etätyönä joutumatta matkustamaan varsinaiseen toimipisteeseensä.

Nopeita pikavoittoja kunnallisella matkailuun panostamisella ei kuitenkaan ole saavutettavissa.

Paljon voitaisiin tehdä kunnissa myös matkailun edistämiseksi. Lähtökohdat ainakin ovat lupaavia. Pelkästään Uudellamaalla yöpyi vuonna 2014 yli 5,4 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Eri arvioiden mukaan yöpymisten määrä on ollut tasaisessa kasvussa viimeisen 20 vuoden ajan. Suomi ja Uusimaa selvästi kiinnostavat ulkomaisia matkailijoita vuosi vuodelta enemmän.

Avainasemassa matkailun lisäämiseksi kuntiin on matkailukohteiden tuotteistaminen, markkinointi ja mielekkään tekemisen keksiminen kaikenikäisille. Nopeita pikavoittoja kunnallisella matkailuun panostamisella ei kuitenkaan ole saavutettavissa. Kaukonäköiset panostukset maksaisivat itsensä takaisin vasta pidemmällä aikavälillä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE