Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Mitä helkkarin konsensusta se semmoinen on?” – Tutkija torppaa legendaarisen Korpilammen hengen

Pääministeri Kalevi Sorsan (sd.) koolle kutsumaa elvytyshenkistä Korpilammen kokousta syyskuussa 1977 pidetään merkittävänä hetkenä suomalaisessa konsensuspolitiikassa. Paikalla olivat poliitikkojen lisäksi myös palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen sekä elinkeinoelämän eliitti.

SAK:n historiaa kirjoittavan erikoistutkija Tapio Bergholmin mukaan Korpilammen myöhemmälle liki myyttiselle asemalle talouspoliittisen konsensuksen, niin sanotun Korpilammen hengen, viitoittajana ei ole katetta.

– Resepti oli Korpilammella sama kuin vuoden 1967 tupossa, jolloin yritettiin palauttaa yritystoiminnan kannattavuus. SAK uhkasi Korpilammen jälkeen kesken sopimuskauden jo vuonna 1978 yleislakolla. Mitä helkkarin konsensusta se semmoinen on, Bergholm kysyi kirjoittamansa SAK:n historiaa vuodesta 1977 käsittelevän Laatua ja vapaa-aikaa – Tulopolitiikan aika II -historiateoksen (SKS) julkistustilaisuudessa Paasitornissa tiistaina.

Hallitus oli Bergholmin mukaan tehnyt elvytyspolitiikkaa koskevat linjauksensa jo kolme kuukautta ennen Korpilammen seminaaria. Myös ensimmäiset käytännön ratkaisut oli tehty ennen hotellin Korpilammen kokoontumista. Sorsa itse lanseerasi päätöspuheenvuorossaan ilmaisun Korpilammen henki.

“Tämä henki on sitten kummitellut muistelmissa ja tutkijoiden tulkinnoissa.”

– Tämä henki on sitten kummitellut muistelmissa ja tutkijoiden tulkinnoissa. Sorsan hallituksen sisäisiä ongelmia ja jatkuvia syviä ristiriitoja tavoittaa hyvin heikosti sellaiset tulkinnat, joiden mukaan Korpilammen seminaarin jälkeen Suomeen laskeutui konsensuksen henki, Bergholm kirjoittaa.

SAK oli Bergholmin mukaan 1970-luvun lopulta alkaen hyvin kiinnostunut työelämän murroksesta. Pekkaspäivien kaltaiset työajan lyhennykset ja muut työn laatuun liittyvät uudistukset olivat SAK:lle hänen mukaansa tavoitteina pelkkää rahaa tärkeämpiä.

Kirjassa käsitellään laajasti myös pääministerin ja myöhemmin tasavallan presidentti Mauno Koiviston roolia työmarkkinapolitiikan kulissien vaikuttajana. Bergholm nostaa esiin muun muassa vuoden 1986 yhteislakon ja arkipyhien siirron, jota Koivisto onnistui lykkäämään vuoteen 1992 saakka.

Massiivinen 600-sivuinen teos on SAK:n historian neljäs osa. Se käy läpi ammattiyhdistysliikkeen ja kolmikantaisen sopimisen historiaa Korpilammen hengestä lamavuosien kautta 2000-luvulle.

Suomi muuttuu kirjan tarkastelujaksolla asteittain palvelu- ja palkkatyöyhteiskunnaksi. SDP:n ja kommunistien poliittinen taistelu SAK:n sisällä päättyy naisvaltaisten alojen kasvaessa demareiden voittoon.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE