Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Mitä Helsingissä tapahtui? – demarit pohtivat kaksijakoista kuntavaalitulosta: “Pudotus on jyrkkä ja syvä”

– Helsingin kuntavaalituloksissa on tapahtunut huolestuttavaa kehitystä jo ennen vuoden 2017 pormestarivaalia, Samuli Sinisalo muistuttaa blogissaan.

– SDP:n kuntavaalitulos on kaksijakoinen. Pääkaupungissa Helsingissä tuli huomattava vaalitappio, mutta jos Helsinki jätetään pois, SDP oli suurin puolue koko muussa Suomessa.

Näin tiivistää ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiössä työskentelevä maisteri Samuli Sinisalo blogissaan säätiön verkkosivulla.

Sinisalo toteaa aluksi, että Helsingin kuntavaaliasetelma oli vahvasti pormestarivaalin sävyttämä ja Jan Vapaavuori (kok.) keräsi historiallisen suuren äänisaaliin.

– Pormestarivaalia onkin jo käytetty selityksenä historiallisen huonolle vaalitulokselle Helsingissä. Tämä on houkutteleva selitys, mutta kun tarkistellaan vaalitulosta ja lähihistorian trendejä, löytyy myös monia muita tekijöitä kuin pormestarivaali, hän kirjoittaa.

Vapaavuori oli ylivoimainen, mutta hänen takanaan Helsingissä oli ennakkoasetelmia tasaisempaa.

– SDP:n pormestariehdokas Tuula Haatainen sai 7 428 ääntä, mikä on verrannollinen vihreiden Anni Sinnemäen 8 854 ääneen. SDP:n pormestariehdokas oli siis varsin uskottavasti kisaamassa kakkostilasta Vapaavuoren takana.

Kun pormestariehdokkaat jätetään pois, on kaavio Helsingin kolmen suurimman kuntapuolueen ehdokkaiden äänimääristä kuitenkin SDP:n kannalta karua tilastoa. Kärkiehdokkaiden takana syntyi eroa kokoomukseen ja vihreisiin.

Lisää aiheesta

– Pudotus on jyrkkä ja syvä, Sinisalo toteaa.

– Tämänkertaisessa pormestarivaalissa listan kärki menestyi selvästi paremmin kuin kolmella edellisellä kerralla. Kuitenkin koko loppulista, alkaen sijoilta 3-4,  menestyi myös SDP:n omia aikaisempia listoja huonommin. Pudotus kärjen ja hännän välillä oli syvempi ja jyrkempi kuin aikaisemmin.

Pudotus kärjen ja hännän välillä oli syvempi ja jyrkempi kuin aikaisemmin.

Koomuksen tavoin myös SDP onnistui mobilisoimaan ja kanavoimaan ääniä pormestariehdokaalleen, mikä saattaa olla jopa merkki onnistuneesta pormestarikampanjasta.

– Mutta tuliko se muun listan menestyksen kustannuksella? Mikäli omien ehdokkaiden äänet kanavoituivat listan kärkeen, ei tätä onnistuttu kompensoimaan houkuttelemalla uusia äänestäjiä aukkoa täyttämään, Sinisalo analysoi.

SDP:n absoluuttinen äänimäärä Helsingissä on pienentynyt vuodesta 2004 lähtien – siitäkin huolimatta, että kaupungin asukasmäärä on kasvanut ja annettujen äänien määrä on lisääntynyt.

Samalla ajanjaksolla kokoomus ja vihreät ovat onnistuneet kasvattamaan absoluuttista äänimääräänsä.

– SDP:n kannatusindikaattorit ovat laskusuuntaiset. Miksi näin on, miksi uusi väki ei virtaa SDP:hen samalla tavalla kuin Helsingin muihin valtapuolueisiin? Sinisalo kysyy.

– Se on tuhannen taalan kysymys, jonka arvo vain nousee sitä mukaa, kun vihreiden marssi etenee paitsi Helsingissä, myös Jyväskylässä, Tampereella ja muissa yliopistokaupungeissa, hän päättää bloginsa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE