”Mitä huonommin menee…” – EU:n investointirahaa virrannut Suomeen hyvin

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Euroopan investointipankin varapääjohtaja Jan Vapaavuori ja tiedottaja Alicja Chytla kertoivat EIP:n toiminnan vaikutuksista Suomessa.

Helsinki-Vantaan lentokentän laajennus nytkähti torstaina eteenpäin, kun Euroopan Investointipankki (EIP) myönsi lentokenttäyhtiö Finavialle 230 miljoonan lainan.

Lentokentän laajennus on yksi lukuisista hankkeista, joille investointipankki on myöntänyt Suomessa rahoitusta. Rahoituksella terminaalia laajennetaan kahdella lisäsiivellä ja muun muassa mahdollisuuksia käsitellä matkatavaroita kasvatetaan.

Euroopan Investointipankin toimintaa torstaina Helsingissä esitellyt varapääjohtaja Jan Vapaavuori kertoo suomalaishankkeiden saaneen hyvin tarjolla ollutta rahoitusta. Viime vuonna EIP myönsi lainaa 13 hankkeelle, yhteensä 1,62 miljardia euroa.

Suomeen ohjautui viime vuonna enemmän rahoitusta kuin EU-maihin keskimäärin.

– Mitä huonommin jossain maassa menee, sitä parempi perustelu meillä on olla juuri siellä, Vapaavuori sanoo.

Investointeja ei uskalleta tehdä, vaikka rahaa olisi.

Rahoitusta myönnettiin muun muassa Äänekosken biotuotetehtaan, Hamina–Vaalimaa-moottoritien, Tampereen tunnelin ja Espoon jätevedenpuhdistamon rakentamiseen sekä Elisan laajakaistaverkon laajentamiseen.

Euroopan keskuspankin isojen rahoitusoperaatioiden myötä rahoitusta on hyvin saatavilla, mutta ongelmana on Vapaavuoren mukaan riskinottohalun puuttuminen. Investointeja ei uskalleta tehdä, vaikka rahaa olisi.

Euroopan komissio yrittää vauhdittaa investointeja omalla ohjelmallaan. Tarkoituksena on purkaa muun muassa turhaa sääntelyä.

– Yksittäistä temppua ei ole olemassa. Tarvitaan kilpailukykyä parantavia rakenteellisia uudistuksia sekä Euroopassa että kansallisesti, jotta luottamus palautuu, Vapaavuori sanoo.

EIP on Euroopan unionin jäsenmaiden omistama pankki, jonka tehtävänä on tukea yleistä talouskehitystä ja työllisyyttä voitontavoittelun sijaan. Sen rahoitussitoumukset olivat viime vuonna 84,5 miljardia euroa.

Kuntaministeri kuumeni: ”Vapaavuori leikkii mielikuvilla”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Hallituksen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen tiedottamassa maakuntauudistuksesta 15. elokuuta 2016.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) lausunnot maakuntauudistuksesta eivät perustu faktoihin.

Sen sijaan Vapaavuori keskittyy Vehviläisen mukaan luomaan mielikuvaa haitallisesta uudistuksesta, joka estää kaupunkien kehittymistä.

– Maakuntahallinto ei ole estänyt esimerkiksi Tukholman, Kööpenhaminan, Amsterdamin tai Brysselin kehittymistä. On vaikea nähdä, että Suomessa maakunnat veisivät Helsingin tai jonkun muun kaupungin tuhon tielle. Hyvällä yhteistyöllä kaupungit ja maakunnat päinvastoin vahvistavat toisiaan, Vehviläinen sanoo kannanotossaan.

Vehviläinen myös muistuttaa, että uudistus on merkittävä hallinnon järkeistämisprojekti, jossa nyt yli 400 eri organisaation tehtävät kootaan 18:lle maakunnalle.

Tällä hetkellä Suomessa on lukuisia erillisiä organisaatioita muun muassa sote-palveluille, pelastustoimelle, ympäristöterveydenhuollolle, työvoima- ja yrityspalveluille, maaseutuhallinnolle ja lomitukselle.

– Valtion ja kunnan välissä on lukuisten eri organisaatioiden himmeli, jonka kokoaminen yhden katon alle maakunnalle on järkevää. Fiksua se on hallinnon sujuvuuden, digin hyödyntämisen, kustannustehokkuuden ja kasvun vauhdittamiseksi, Vehviläinen katsoo.

Jan Vapaavuori. (Kuva: Lehtikuva)

Vehviläinen haluaa muistuttaa siitä, että uudistusta tehdään koko Suomelle.

– Toimivat julkiset palvelut eivät voi olla vain kasvukeskuksissa asuvien tai taloudellisessa nosteessa olevien alueiden oikeus.

Ministeri Vehviläinen kirjoittaa asiasta tänään myös Karjalaisessa ja Savon Sanomissa julkaistussa kolumnissaan.

VATT selvitti: Kuntaliitokset eivät täyttäneet niille asetettuja säästötavoitteita

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Hallitus kertoi kuntauudistuksen etenemisestä Helsingin Säätytalolla 10. tammikuuta 2014.

Vuonna 2009 voimaan tulleet kuntaliitokset eivät tuoneet kunnille säästöjä, sanoo Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT).

Liitoskuntien menot kehittyivät liitoksen jälkeen kuuden vuoden aikana lähestulkoon samalla tavalla kuin muuten vastaavien kuntien menot, jotka eivät tehneet liitosta. Kuntaliitokset eivät siis täyttäneet niille asetettuja säästötavoitteita,

VATT:n Tuukka Saarimaan ja Janne Tukiaisen sekä Helsingin kaupunginkanslian tutkijan Oskari Harjusen selvityksessä todetaan.

Palveluverkkoon kuntaliitokset kuitenkin vaikuttivat. VATT:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työpaikkoja siirtyi pienistä liitoskunnista suuriin. Samalla palveluverkko eriytyi.

Tutkimuksen tulokset alueellisen edustuksen merkityksestä on syytä ottaa huomioon myös maakuntauudistuksen ja maakuntavaalien valmistelussa.

Mitä heikomman edustuksen vanhan kuntajaon kunta sai uudessa liitoksen jälkeisessä valtuustossa, sitä enemmän sote-työpaikat vähenivät sen alueella.
Samaa kaavaa noudatteli myös kunnan hallintoon liittyvien työpaikkojen jakautuminen. Koulujen ja opetusalan muiden työpaikkojen jakautumiseen liitokset eivät vaikuttaneet.

– Poliittisella edustuksella voi olla merkittävä vaikutus alueen palveluihin. Tutkimuksen tulokset alueellisen edustuksen merkityksestä on syytä ottaa huomioon myös maakuntauudistuksen ja maakuntavaalien valmistelussa, Tukiainen sanoo tiedotteessa.

Vuoden 2009 alussa tehtiin 32 kuntaliitosta, joihin osallistui 99 kuntaa.

Ruotsissa yöllinen räjähdys poliisitalon edustalla

Ruotsissa Helsinborgissa räjähti yöllä poliisitalon sisäänkäynnin edustalla. Räjähdys aiheutti poliisin mukaan merkittävästi aineellista vahinkoa, mutta kukaan ei tiettävästi ole loukkaantunut.

Räjähdyksen aiheuttajasta ei toistaiseksi ole varmaa tietoa. Poliisin pommiryhmä tutkii tapahtumapaikkaa.

Uutistoimisto TT:lle puhuneen poliisin tiedottajan Anna Göranssonin mukaan useat ihmiset soittivat hätäkeskukseen kovasta pamahduksesta Bergan alueella. Räjähdys tapahtui noin puoli yhdeltä yöllä paikallista aikaa.

Räjähdyksen jälkeen poliisitalolla syttyi pieni tulipalo, jota sammuttamaan saapui pelastuslaitos. Räjähdyspaikan lähialue on eristetty.

– Olemme paikalla, mutta täällä on vain hieman savua, ikkunoita on rikkoutunut poliisitalosta ja vastapäisestä talosta, kertoo Lennart Linderos pelastuslaitokselta Kvällsposten-lehdelle.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Mammuttikokous käynnistyy Kiinassa – uusia kasvoja odotetaan puolueen johtopaikoille

Kuva: Lehtikuva-AFP
Vahtivuorossa ollut sotilas hätisteli kuvaajia kauemmaksi kokouspaikan ulkopuolella.

Kiinan kommunistinen puolue aloittaa tänään puoluekokouksensa.

Kokouksessa Kiinaa hallitsevan kommunistisen puolueen ylimmästä johdosta on vaihtumassa merkittävä osa. Presidentti Xi Jinping jatkaa toiselle viisivuotiskaudelle, mutta puolueen korkeimmissa elimissä monta jäsentä on erovuorossa. Kokous on lähivuosien merkittävimpiä poliittisia tapahtumia Kiinassa.

Puoluekokous järjestetään viiden vuoden välein. Se kestää useita päiviä.

Britta Lindblom: Lycka är en (egen) boll!

Kuva: Foto: Johan Kvarnström

Den sista september avslutade så gott som alla frivilligorganisationer sitt arbete med flyktingförläggningar i Grekland. Staten tar över. Det är dags att summera hur det varit ur frivilligarbetarnas synpunkt.

Lue lisää

Diskussion