Mitä ihmettä Niinistö liittoutuma-puheillaan tarkoitti? – Upin Aaltola: Loogista ja inhorealistista

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan presidenttitentissä huomiota herättivät tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheet liittoutumista hädän hetkellä. Niinistön tarkoitusperiä on sen jälkeen pyritty arvailemaan julkisuudessa.

Kun tentissä puhuttiin Natosta, johon Suomen liittymistä vain RKP:n ehdokas Nils Torvalds kannatti, Niinistö totesi, että hätätilassa maailman historiassa syntyy liittoumia hakematta mitään jäsenyyksiä.

– Niin kuin aikaisemmin jo totesin, jos tulee suuri hätä – ja tämä on täysin teoreettinen minun mielestäni – mutta jos semmoinen tulee, syntyy liittoutumia ilman mitään jäsenhakemuksiakin. Tärkeätä on, että me harrastamme yhteistoimintaa, hän toisti.

Niinistö sanoi myös, että oman puolustuksellisen kyvykkyyden rakentamien tekee Suomesta kiinnostavan partnerin.

Medialle Niinistö kuittasi liittoutuma-ajattelunsa todeten puhuneensa historiasta. Varsinaisessa paneelissa syntyi kuitenkin vaikutelma, että suinkaan vain historiaan Niinistö ei katsellut.

”Kriisiskenaarioita voi miettiä hyvinkin.”

Ulkopoliittisen instituutin (UPI) ohjelmajohtaja Mika Aaltola näkee Niinistön puheet loogisina.

– Hän viittasi siihen, miten historiassa niin usein on käynyt. Tilanteethan vaihtelevat ja polut kriiseihin voivat olla ennakoimattomia ja erikoisia. Silloin kriisin konteksti ja hädän hetki paljolti vaikuttaa siihen, mikä on minkäkin valtion intressi olla missäkin positiossa kriisin keskellä, Aaltola sanoo.

Vaikka Aaltolakin viittaa historiaan, hänenkin katseensa kääntyy nopeasti tulevaisuuteen. Hän saa Niinistön sanomiset kuulostamaan eräänlaiselta tiivistymältä presidentin turvallisuuspoliittisesta ajattelusta.

– Niinistön linjahan on ollut paljolti yhteistyö. Puolustusverkostot ovat tehokkaimmillaan, kun niitä on yhdesä harjoiteltu ja jos niissä on mukana osapuolia, joiden omat puolustukselliset kyvykkyydet ovat korkealla tasolla. Suomalainen lähestymistapa viime vuosina on olut saada omat kyvykkyydet korkealle tasolle. Sen lisäksi yhteistoimintaa ja verkostoitunutta puolustusta on harjoiteltu eri tahojen kanssa, jotta asiat toimisivat kriisioloissa.

Eri tahoilla Aaltola viittaa esimerkiksi Ruotsiin, EU:hun ja Suomen Nato-yhteistyöhön.

Aaltola näkee Niinistön ajatuksenjuoksussa myös inhorealistisen puolen.

– Siinä on osittain hyvinkin järkevää suhtautumista. Kriisiskenaarioita voi miettiä hyvinkin paljon erilaisia. Pärjääminen on lopulta sitten sitä, että omat kyvyykkyydet ovat korkealla ja kriisiolosuhteissa Suomikin on vahva partneri ja saa muilta tukea, jos pystyy hoitamaan omaa tonttiaan ja vastaamaan kohtalostaan.

Mikään mustepaperilla oleva ei ole välttämättä vuorenvarmaa.

Aaltola toteaa, että suomalaisessa Nato-keskustelussa on havaittavissa myös ajatusta, jonka mukaan historia ikään kuin loppuisi Suomen Nato-jäsenyyteen tai siihen, että Euroopassa olisi Naton kaltainen yhteispuolustus.

Niinistön hän katsoo kuitenkin presidenttitentin puheenvuorollaan alleviivanneen sitä, että asiat saattavat kriisitilanteessa olla hyvinkin liikkuvia ja vaihtuvia eikä mikään mustepaperilla oleva ole välttämättä vuorenvarmaa.

– Historian iso mylly paljolti vaikuttaa siihen, miten palikat kääntyvät. Itseensä voi luottaa kaikkein eniten.

Aaltola pohtii, miten esimerkiksi kollektiivisen puolustuksen kannatus ja maanpuolustustahto eri Euroopan maissa on vaihteleva. Hän konkretisoi asiaa teoreettisilla esimerkeillä:

– Kuinka halukkaita oikeasti saksalaiset olisivat jossain kuvitteellisessa tilantesssa auttamaan vaikkapa Latviaa. Se on aina jossakin määrin ehdollista ja tilannesidonnaista. Ja kuinka halukkaita amerikkalaiset ovat tulemaan ja kuinka massiivisesti puolustamaan vaikkapa Kreikkaa.

”Mitään automatikkaa tässä maailmassa on vaikea saada aikaan.”

Aaltola painottaa, ettei hän halua laittaa sanoja Niinistön suuhun.

– Mutta luulen, että se oli Niinistöltä pohdiskeleva avaus turvallisuuspoliittisesta vyyhdestä. Luulen, että hän halusi korostaa, että mitään automatikkaa tässä maailmassa on vaikea saada aikaan. Tilanne aina vaikuttaa. Historian pitkässä juoksussa liittolaissuhteeseen sodan melskeissä ovat kuitenkin lopulta vaikuttaneet tilanteen vaatimukset.

Upin ohjelmajohtaja Aaltola summaa myös, että katsoo Niinistön puheillaan halunneen vahvistaa Suomen olemassaolevaa linjaa.

– Se on oman puolustuksen pitäminen korkealla tasolla ja puolustuksellisten suhteiden sekä kumppanuuksien luominen Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja Natoon sekä EU:n vahvistaminen.

– Suomessa esiintyy niitä tahoja, jotka ovat sitä mieltä, että tällä ei olisi niiin suurta merkitystä, vaan vain Nato-jäsenyydellä olisi. Luulen, että Niinistö halusi korostaa Suomen tämänhetkistä linjaa riittävänä ja hyvänä ratkaisuna tilanteeseen nähden.

Vasemmiston varapuheenjohtaja paljastaa: Kymmenet miehet lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioita ”H-a:n” innoittamina

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo paljastaa Twitter-tilillään saaneensa äärimmäisen ikäviä viestejä.

Samalla Honkasalo lähettää itsekin tiukan viestin miehille, jotka ovat häntä lähestyneet.

”Te kymmenet miehet, jotka olette lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioitanne H-a:n innoittamina: Metodi ei toimi!”

Honkasalon mukaan hän ei vaikene.

”Sen sijaan se saa minut seisomaan entistä vankemmin ihmisoikeuksien ja rakkauden puolella!”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvostaa Honkasalon työtä.

”Ja niin monet seisovat sinun rinnallasi! Kiitos hienosta työstä”, Andersson vastaa Honkasalon päivitykseen.

Honkasalo valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä vuonna 2012. Valtuustoryhmän vetäjäksi hän nousi 2014 ja kaupunginhallituksen jäseneksi 2015. Eduskuntavaaleissa 2015 Honkasalo pääsi ensimmäiselle varasijalle. Kesällä 2016 hänet valittiin vasemmistoliiton kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.

Keskustelua aiheesta

Sampo Terho: ”Suomen tavoitteena on, että Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

EU-ministerivaliokunta on käsitellyt E-kirjettä muuttoliikkeen hallintaan liittyen. Eurooppaministeri Sampo Terho (sin) on tyytyväinen esitettyihin linjauksiin.

”Suomen tavoitteena on, että EU:n ja Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat. Pakolaiskiintiötä ei nosteta ja turvapaikanhakijoiden taakanjaon on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Palautusten ja rajavalvonnan on oltava tehokkaita. Nämä ovat järkeviä linjauksia”, luettelee Terho.

Tällä hetkellä ei valmistelussa ole uutta turvapaikanhakijoiden taakanjakomekanismia. Mikäli keskustelu uudesta kriisimekanismista käynnistyisi, Suomi asettaa ennakkoehdoksi, että jäsenmaiden aiemmin tekemät siirrot otetaan huomioon.

”Suomi kantoi vastuunsa taannoisessa kriisimekanismissa, useimmat muut maat eivät. Olemme siksi asettaneet lisäehtoja. En tällä hetkellä pysty kuvittelemaan sellaisia olosuhteita, joissa Siniset tukisivat Suomen vapaaehtoista osallistumista, jos uutta taakanjakomekanismia esitettäisiin”, Terho toteaa.

”Suomen linjaus toteaa rehellisesti, että huomattava osa hakijoista on liikkeellä taloudellisista syistä. Järjestelmää on siis kehitettävä tämän tiedon pohjalta.”

Keskustelua aiheesta

Taas uusi käänne Kittilässä

Kittilän kunnanhallitus on palauttanut valmisteluun syytteessä olevien Kittilän luottamushenkilöiden mahdollisen luottamustoimesta pidättämisen. Kunnanhallituksen oli määrä ottaa tänään kokouksessaan kantaa asian täytäntöönpanoon ja laillisuusvalvontaan.

Kittilän kunnan edustaja kertoi STT:lle, että toistaiseksi ei ole tietoa siitä, milloin asia voisi olla tulossa seuraavan kerran kunnanhallituksen käsittelyn.

Valtiovarainministeriö päätti lokakuun lopulla aloittaa kuulemismenettelyn Kittilän kuntaa kohtaan luottamushenkilöihin liittyen.

AVAINSANAT

Onko ministeri Berner sittenkin toteuttamassa liikenneverkkoyhtiön? – SDP:n Kiuru ihmeissään ”uudesta markkinaistamisesta”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kansanedustaja, SDP:n valtiovarainvaliokunnan vastaavan Krista Kiurun mukaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) jo kertaalleen julkisuudessa kaadettu liikenneverkkoyhtiön malli on jälleen pöydällä.

– Berner sai hallituksen täydentävässä budjettiesityksessä oikeudet viedä eteenpäin liikenneohjaustoimintojen, rautatieliikenteen markkinaistamista sekä liikenneviraston perinteisten toimien yhtiöittämistä, Kiuru esittää Demokraatille.

– Hallituksella käynnistyy soten markkinaistamisen päälle uusi markkinaistaminen.

Kiurun viittaus liittyy Bernerin viime tammikuussa esittämään suureen liikenneuudistukseen, jonka tarkoituksena oli yhtiöittää liikenneväylät, kerätä käyttömaksuilla korjausvaroja ja poistaa autovero. Toisin kävi. Esitys ammuttiin julkisuudessa voimakkaasti alas ja sen valmistelu keskeytettiin.

Sen raunioille perustettiin kuitenkin parlamentaarinen työryhmä pohtimaan liikenteen rakenteita ja tulevaisuutta.

Asia tuntuu kuitenkin ponnahtaneen jälleen tiistaina esiin, kun hallitus esittää lähetekeskustelussa olleessa ensi vuoden talousarviota täydentävässä esityksessä liikenne- ja viestintäministeriölle 2 miljoonan euron määrärahaa osakehankintoihin ensi vuodelle liittyen liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä raideliikenteen kilpailun avaamiseen.

Mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa?

Asia nousi keskusteluun myös eduskunnan täysistunnossa, kun kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) kysyi ministeri Berneriltä mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa, joka on varattu henkilöliikenteen kilpailuttamisen rahoittamiseen.

Berner vastasi Ihalaiselle, että kysymyksessä on siirtyvä saldo, josta otetaan 2 miljoonaa euroa, jolla mahdollistetaan uuden momentin perustaminen.

– Tämä momentti ja määräraha tulee siihen tarpeeseen, että voidaan tehdä omistus- ja yhtiöjärjestelyjä. Määrärahan voi käyttää liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämisestä ja rautateiden henkilöiden kilpailulle avaamisista johtuviin omistusjärjestelyihin sekä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden omistajanohjaukseen liittyen, Berner luetteli.

– Esimerkiksi tässä on kysymyksessä hintojen maksaminen, yhtenä esimerkkinä.

Esitys antaa ministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen.

Kiurun mukaan esitys antaa liikenne- ja viestintäministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen. Hän toteaa, että hallituksen tavoitteena on nyt yhtiöittää perinteiset virkamiestoimet ulkoistamalla ne kehittämisyhtiöön, uudelle ulkopuoliselle yhtiölle erityistehtävinä.

– Yhtiön perustamista ja selvityksiä varten on annettu 2 miljoonan euron täydentävä esitys budjettiin.

Lisätalousarvioesityksessä todetaan seuraavaa:

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan perustettavaksi osakehankintamomentti, jolle ehdotetaan 2 milj. euron määrärahaa. Esitys liittyy Liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä rautateiden henkilöliikenteen avaamiseen kilpailulle, jonka johdosta perustettaisiin valtion kokonaan omistamat erityistehtäväyhtiöt: kalustoyhtiö, kunnossapito- sekä kiinteistöyhtiö.

Kiurun mukaan jo nyt on selvinnyt, että perusteluteksti ei pidä edes ihan sellaisenaan paikkaansa. Tosiasiassa 2 miljoonalla eurolla ostettaisiin asiakokonaisuuteen liittyviä selvityksiä, käytännössä siis konsulttirahoja kehitysyhtiön perustamiseen.

Hänen mukaansa kehitysyhtiön alla toimisi tytäryhtiöt, jotka hoitaisivat jatkossa liikenteenohjaustoimintoja maalla, merellä ja ilmassa, mikäli yhtiöittäminen toteutuu. Samassa yhteydessä myös VR pilkottaisiin raideliikenteen kilpailun avaamiseksi.

– Kehittämisyhtiö olisi niin sanottu konserniyhtiö. Sinne siirrettäisiin nykyiset liikennepalvelut, jotka ovat jo yhtiömuodossa. Sinne siirrettäisiin siis myös nykyiset jo olemassa olevat yhtiöt, Kiuru kuvailee.

Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli.

Kiuru kuuluu myös Bernerin liikenneverkon rahoitusta, rakenteita ja tulevaisuutta arvioivaan parlamentaariseen työryhmään, jossa tätä kyseistä asiaa ei kuitenkaan hänen mukaansa ole vielä käsitelty.

– Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli, joka on viety läpi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Nyt tuntuukin, että hallitus on antanut ministerille vapaat kädet toteuttaa laajan yhtiöittämismallin. Seuraavana on vuorossa liikenteen markkinaistaminen.

Isoksi kysymykseksi markkinaistamisen jälkeen muodostuu Kiurun mukaan etenkin tieverkosto.

– Mikäli suurin osa vastuusta teistä siirretään yhtiölle, kenelle toimijoille tuleva tieyhtiö tarjoaa palveluita, hän kysyy.

– Onko hallituksella aikomuksena siirtää vanhat asfaltit, jotka on jo maksettu veronmaksajien rahoilla, uudelleen maksullisiksi. Eli ne maksatettaisiin uudelleen käyttäjillä, jotka ovat jälleen samat veronmaksajat?

Toimijoille ollaankin antamassa Kiurun mukaan mahdollisuus tulla markkinoille ja saada markkinasiivu aivan kuten Bernerin esittämässä raideliikenteen uudistuksessakin.

Onko Bernerin jo viime tammikuussa kovalla metakalla kaadettu liikenneverkon malli sittenkin tulossa tässä muodossa, Kiuru kysyy lopuksi vielä uudelleen.

Antti Lindtman: ”Tyttö tuli, kaikki hyvin”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Antti Lindtman.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman, 35 ja hänen puolisonsa Kaija Storbom, 54 ovat saaneet tyttölapsen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Antti Lindtman on kertonut asiasta Facebookissa.

– Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni. Tyttö tuli, 3440g/50cm. Kaikki hyvin❤️ Elämä on tässä ja nyt.