Mitä ihmettä Niinistö liittoutuma-puheillaan tarkoitti? – Upin Aaltola: Loogista ja inhorealistista

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan presidenttitentissä huomiota herättivät tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheet liittoutumista hädän hetkellä. Niinistön tarkoitusperiä on sen jälkeen pyritty arvailemaan julkisuudessa.

Kun tentissä puhuttiin Natosta, johon Suomen liittymistä vain RKP:n ehdokas Nils Torvalds kannatti, Niinistö totesi, että hätätilassa maailman historiassa syntyy liittoumia hakematta mitään jäsenyyksiä.

– Niin kuin aikaisemmin jo totesin, jos tulee suuri hätä – ja tämä on täysin teoreettinen minun mielestäni – mutta jos semmoinen tulee, syntyy liittoutumia ilman mitään jäsenhakemuksiakin. Tärkeätä on, että me harrastamme yhteistoimintaa, hän toisti.

Niinistö sanoi myös, että oman puolustuksellisen kyvykkyyden rakentamien tekee Suomesta kiinnostavan partnerin.

Medialle Niinistö kuittasi liittoutuma-ajattelunsa todeten puhuneensa historiasta. Varsinaisessa paneelissa syntyi kuitenkin vaikutelma, että suinkaan vain historiaan Niinistö ei katsellut.

”Kriisiskenaarioita voi miettiä hyvinkin.”

Ulkopoliittisen instituutin (UPI) ohjelmajohtaja Mika Aaltola näkee Niinistön puheet loogisina.

– Hän viittasi siihen, miten historiassa niin usein on käynyt. Tilanteethan vaihtelevat ja polut kriiseihin voivat olla ennakoimattomia ja erikoisia. Silloin kriisin konteksti ja hädän hetki paljolti vaikuttaa siihen, mikä on minkäkin valtion intressi olla missäkin positiossa kriisin keskellä, Aaltola sanoo.

Vaikka Aaltolakin viittaa historiaan, hänenkin katseensa kääntyy nopeasti tulevaisuuteen. Hän saa Niinistön sanomiset kuulostamaan eräänlaiselta tiivistymältä presidentin turvallisuuspoliittisesta ajattelusta.

– Niinistön linjahan on ollut paljolti yhteistyö. Puolustusverkostot ovat tehokkaimmillaan, kun niitä on yhdesä harjoiteltu ja jos niissä on mukana osapuolia, joiden omat puolustukselliset kyvykkyydet ovat korkealla tasolla. Suomalainen lähestymistapa viime vuosina on olut saada omat kyvykkyydet korkealle tasolle. Sen lisäksi yhteistoimintaa ja verkostoitunutta puolustusta on harjoiteltu eri tahojen kanssa, jotta asiat toimisivat kriisioloissa.

Eri tahoilla Aaltola viittaa esimerkiksi Ruotsiin, EU:hun ja Suomen Nato-yhteistyöhön.

Aaltola näkee Niinistön ajatuksenjuoksussa myös inhorealistisen puolen.

– Siinä on osittain hyvinkin järkevää suhtautumista. Kriisiskenaarioita voi miettiä hyvinkin paljon erilaisia. Pärjääminen on lopulta sitten sitä, että omat kyvyykkyydet ovat korkealla ja kriisiolosuhteissa Suomikin on vahva partneri ja saa muilta tukea, jos pystyy hoitamaan omaa tonttiaan ja vastaamaan kohtalostaan.

Mikään mustepaperilla oleva ei ole välttämättä vuorenvarmaa.

Aaltola toteaa, että suomalaisessa Nato-keskustelussa on havaittavissa myös ajatusta, jonka mukaan historia ikään kuin loppuisi Suomen Nato-jäsenyyteen tai siihen, että Euroopassa olisi Naton kaltainen yhteispuolustus.

Niinistön hän katsoo kuitenkin presidenttitentin puheenvuorollaan alleviivanneen sitä, että asiat saattavat kriisitilanteessa olla hyvinkin liikkuvia ja vaihtuvia eikä mikään mustepaperilla oleva ole välttämättä vuorenvarmaa.

– Historian iso mylly paljolti vaikuttaa siihen, miten palikat kääntyvät. Itseensä voi luottaa kaikkein eniten.

Aaltola pohtii, miten esimerkiksi kollektiivisen puolustuksen kannatus ja maanpuolustustahto eri Euroopan maissa on vaihteleva. Hän konkretisoi asiaa teoreettisilla esimerkeillä:

– Kuinka halukkaita oikeasti saksalaiset olisivat jossain kuvitteellisessa tilantesssa auttamaan vaikkapa Latviaa. Se on aina jossakin määrin ehdollista ja tilannesidonnaista. Ja kuinka halukkaita amerikkalaiset ovat tulemaan ja kuinka massiivisesti puolustamaan vaikkapa Kreikkaa.

”Mitään automatikkaa tässä maailmassa on vaikea saada aikaan.”

Aaltola painottaa, ettei hän halua laittaa sanoja Niinistön suuhun.

– Mutta luulen, että se oli Niinistöltä pohdiskeleva avaus turvallisuuspoliittisesta vyyhdestä. Luulen, että hän halusi korostaa, että mitään automatikkaa tässä maailmassa on vaikea saada aikaan. Tilanne aina vaikuttaa. Historian pitkässä juoksussa liittolaissuhteeseen sodan melskeissä ovat kuitenkin lopulta vaikuttaneet tilanteen vaatimukset.

Upin ohjelmajohtaja Aaltola summaa myös, että katsoo Niinistön puheillaan halunneen vahvistaa Suomen olemassaolevaa linjaa.

– Se on oman puolustuksen pitäminen korkealla tasolla ja puolustuksellisten suhteiden sekä kumppanuuksien luominen Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja Natoon sekä EU:n vahvistaminen.

– Suomessa esiintyy niitä tahoja, jotka ovat sitä mieltä, että tällä ei olisi niiin suurta merkitystä, vaan vain Nato-jäsenyydellä olisi. Luulen, että Niinistö halusi korostaa Suomen tämänhetkistä linjaa riittävänä ja hyvänä ratkaisuna tilanteeseen nähden.

Ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut ja PAM sopuun työehdoista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Matkailu- ja ravintola-ala ja PAM ovat päässeet sopuun ravintola- ja vapaa-ajanpalvelujen työehtoneuvotteluissa. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan neuvottelutulos vaatii vielä osapuolten hallintojen hyväksymisen. Sopimuksen sisällöstä tiedotetaan tarkemmin vasta sen jälkeen.

– Takana on pitkä neuvottelurupeama, joten olemme luonnollisesti tyytyväisiä tuloksen saavuttamiseen. Neuvottelut käytiin pitkästä aikaa liittokohtaisina.

– Ne olivat vaikeat, koska molemmilla sopijapuolilla oli vuosien aikana kertyneitä tavoitteita. Tästä vaikeudesta huolimatta neuvottelut käytiin rakentavassa hengessä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Keskustelua aiheesta

”Nyt on otettu neuvoa-antava ja tadaa, keskusta vie kossun pörssiin” – Kansanedustaja syyttää puoluetta takinkäännöstä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Stefan Wallin (rp.) syytää keskustaa takinkäännöstä valtioyhtiö Altian myynnissä. Wallinin mukaan keskusta vastusti vuonna 2014 ”henkeen ja vereen” Altia-kauppaa.

– Nyt on otettu neuvoa antava ja, tadaa, asia on tullut uuteen valoon: Keskusta vie Kossun pörssiin ja valtion pyhästä strategisesta omistamisesta tuleekin kansanosake, Wallin kirjoittaa Twitterissä.

– Totta vieköön. Politiikka on mahdollisuuksien laji, hän päättää.

Keskustelua aiheesta

”Ikävä kyllä Ville mölisee” – Soini syyttää ”turhautunutta” Niinistöä somesoosista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on menettänyt malttinsa kansanedustaja Ville Niinistön (vihr.) esittämään kritiikkiin, jonka mukaan Soini ei olisi tuonut esiin Suomen kantaa Turkin ja Syyrian tilanteeseen. Soini kutsuu Niinistön kannanottoja sosiaalisessa mediassa muun muassa räkyttämiseksi.

– Ikävä kyllä Ville mölisee, kun ei tiedä, ei välitä ottaa selvää tai ei tunne asioita tai ei ole paikalla, kun niistä puhutaan ja keskustellaan, ulkoministeri Soini kirjoittaa blogissaan.

Omasta mielestään Soini kokee ottaneensa Turkin ja Syyrin tilanteisiin kantaa voimakkaasti.

– Keskiviikkona 14.2.2018 olin sekä Eduskunnan Ulkoasianvaliokunnassa että Suuressa valiokunnassa kuultavana. Kerroin selkeästi omat ja Suomen kannat Turkin ja Syyrian järkyttävin tilanteisiin. Kerroin ne myös julki EU: n ulkoministerien Gymnich- kokouksessa.

”Iloa ja valoa Villelle.”

– En tiedä, eikö Villeä kiinnosta kyseisten valiokuntien jäsenyys vai mistä johtuu, ettei entinen puolueensa puheenjohtaja välitä olla tiedon lähteillä. Sen sijaan Ville puhuu Korean vierailustani tosiasiat unohtaen. Ville vippailee, kun ei jaksa tai viitsi perehtyä, Soini lataa.

Hän suosittelee Niinistölle vierailua Koreoiden rajalla, joka on Soinin mukaan maailman suurin jännitelinja.

– Se on vakava paikka, jota ei kannata somesoosilla aliarvioida.

– Ville. Olet selvästi turhautunut, kun luovuit puheenjohtajuudestasi puolueenne typerien sääntöjen pakottamana. Pyrit Palloliiton puheenjohtajaksi. Et hävinnyt huonolle miehelle.

– Kokoa itsesi ja mene myönteisyyden kautta. Katkeruus ei kauaksi kanna. Siitä tulee huono olo. Eli iloa ja valoa Villelle, Soini toivottaa.

Ville Niinistö kommentoi Twitterissä Soinin ottaneen kantaa Syyrian ja Turkin tilanteisiin vain suljettujen ovien takana. Hän pitää kirjoitusta tyyppiesimerkkinä arvostelemastaan toiminnasta.

Keskustelua aiheesta

Yli 400 000 tulot alle minimibudjetin – Tutkija: Hyvinvointivaltio-Suomen ruokatrendi on nälkä

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Yli 400 000:n suomalaisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, kirjoittaa köyhyystutkija, vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo leipäjonoja ja köyhyyttä käsittelevässä kirjoituksessaan Ilta-Sanomissa.

–  Toisin sanoen heidän tulonsa alittavat minimibudjetin, joka katsotaan kohtuulliseksi tässä yhteiskunnassa, Ohisalo kirjoittaa.

Kirjoitus liittyy käynnissä olevaan Yhteisvastuu-keräykseen, jonka teemana on tänä vuonna ironinen #ruokatrendit2018. Ohisalon mukaan yksi valitettava ruokatrendi on hyvinvointivaltio-Suomessakin nälkä.

– Siinä missä ympäröivä kulutusyhteiskunta on täynnä jatkuvaa erottautumista elämäntapa- ja tavarahankinnoilla, esimerkiksi leipäjonossa ei ole sijaa yksilöllisille valinnoille – ruoanjakelusta otetaan mukaan se, mitä on tarjolla.

Ohisalo kertoo myös oman perheensä saaneen 1990-luvun laman aikana apua kunnan sosiaalitoimesta ja kirkon diakoniatyöstä.

”Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa.”

– Opiskeluaikoina menot ylittivät tulot ja välillä laskettiin senttejä. Läheisiäni on joutunut leipäjonoon. Olen kiitollinen siitä avusta ja niistä mahdollisuuksista, joita hyvinvointivaltio on minulle ja perheelleni suonut.

Leipäjonoja tutkineena Ohisalo toivoo, että tutkimustietoa hyödynnettäisiin paremmin poliittisessa päätöksenteossa.

– Ei ole kerta eikä ensimmäinen, kun leipäjonoista puhuessani olen tuntenut puhuvani monelle hyvin kaukaisesta teemasta. Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Etäisyys ei kapene millään muulla kuin tutustumalla erilaisiin elämäntilanteisiin ja ihmisiin, joiden taustat eroavat omista.

– Tämän etäisyyden kaventaminen on avain suomalaisen hyvinvointivaltion yhtenäisyydelle. Sitä etäisyyttä pienennetään hiekkalaatikoilta ja kouluista lähtien, joissa eri tulo- ja koulutustasojen vanhempien lapset kohtaavat, Ohisalo kirjoittaa.

Erkki Tuomioja: ”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi aiemmin viikolla monien hämmästykseksi, että voisi harkita opettajien aseistamista uusien kouluampumisten ehkäisemiseksi.

Trump toi idean esille tavatessaan Marjory Stoneman Douglas -koulun oppilaita ja kouluampumisen uhrien omaisia Valkoisessa talossa. 17 ihmistä kuoli viime viikolla kouluampumisessa oppilaitoksessa. Teosta epäillään 19-vuotiasta koulun entistä oppilasta.

Trumpin mukaan osa opettajista voitaisiin kouluttaa käyttämään aseita pelotteeksi mahdollisille kouluampujille. Trumpin mukaan ase annettaisiin vain niille, jotka ovat ”hyvin päteviä aseiden käsittelyssä”.

– Minulla on niin monia ideoita, muilla on monia ideoita, ja me valitsemme tärkeimmät ideat ja teemme työtä toteuttaaksemme ne. Se ei jää puheeksi. On kestänyt liian kauan, Trump muun muassa sanoi.

SDP:n kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja pitää Trumpin puheita käsittämättöminä.

”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Tuomioja esittää kysymyksensä sunnuntaina Facebook-tilillään.