D-analyysit

Mitä kaupungeista saa sanoa?

asdf
Mielipiteet

Jenni Karjalainen

 

asdf
Mielipiteet

Jenni Karjalainen

 

asdf
Mielipiteet

Jenni Karjalainen

 

Kirjoitin muutama viikko sitten mielestäni melko harmittoman, yleistä yhteiskuntatieteellistä ajattelua ja kansainvälisen median valtavirtakäsitystä myötäilevän kolumnin metropolien asemasta globaalien ongelmien ratkaisemisessa.

Sain palautetta, josta suurin osa oli positiivista. Sain myös kuulla vahvistavani ”demareiden ikivanhaa ja vastenmielistä” erottelua maaseudun ja kaupungin välillä. En ollut tällaisesta ikuisuusprojektista aiemmin kuullutkaan.

Saamani kommentit eivät kuitenkaan olleet mitään verrattuna erään vihreän kunnallispoliitikon synnyttämään kohuun. Harkitsematon ja todella huonoa huumoria tihkuva kommentti poliitikon yksityisellä Facebook-seinällä johti päiväkausien metakkaan, jonka seurauksena nuori nainen sai kymmeniä tappo- ja raiskausuhkauksia.

Heti perään keskustalainen kansanedustaja kirjoitti kärkevän, kaupunkilaispoliitikoita kritisoivan blogin otsikolla ”Tapa talonpoika päivässä”. Siitä ei syntynyt vastaavaa kohua.

Kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on itselleni kovin vieras ajatus. Ilmeisesti syvä kahtiajako on olemassa, kun yksittäinen huono herja saa puolet valtakunnasta pillastumaan.

Suomen notkahdus koulutustasossa ei saa jäädä pysyväksi.

Keskustelun pyörteissä asiallisemmasta päästä olivat ajatukset, joiden mukaan on tuomittavaa esittää, että innovaatioita syntyisi vain kaupungeissa. En ole itse törmännyt väitteisiin, joiden mukaan innovaatiot maaseudulla olisivat millään tapaa mahdottomia. On kuitenkin selvää, että siellä, missä ihmisiä on enemmän, on enemmän uusia ajatuksia ja niiden kohtaamisia. Kaupunkiseudut alkavat globaaleilla markkinoilla olla sijoittumisen kannalta jopa tärkeämpiä kuin valtiot ja tämä kehitys tuskin hidastuu.

Innovaatiopolitiikan tulee olla kaupunkipolitiikan ytimessä. Keinotekoista maaseudun ja metropolien välistä vastakkainasettelua kiinnostavampaa on innovaatioiden ja koulutuksen välinen yhteys. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että osaaminen kehittyy nopeammin metropoleissa. Ei kuitenkaan missä tahansa suurissa kaupungeissa, vaan sellaisissa, joissa osaamistaso on jo valmiiksi korkealla. Näissä työntekijät näyttävät oppivan toisiltaan nopeammin ja teknologinen kehitys on ripeämpää.

On sanomattakin selvää, että osaamisesta tulee pitää huolta kaikkialla, niin maaseuduilla kuin kaupungeissa. Me demarit olemme oikeassa peräänkuuluttaessamme oppivelvollisuuden pidentämistä ja kaikkien oikeutta osaamisen päivittämiseen läpi työuran. Suomen notkahdus koulutustasossa ei saa jäädä pysyväksi.

Osaaminen on innovaatioiden ja sitä kautta talouskasvun perusedellytys. Koulutuksella on silti vielä työllisyyttä ja talouskasvuakin tärkeämpi, itseisarvoinen päämäärä: sivistys.

Sosialidemokratia on sivistysaate. Pidetään siis huolta siitä, että jokaisella on mahdollisuus opiskella, sivistyä, pohtia ja punnita maailmaa ja sen kaikkia ulottuvuuksia ja pyrkiä sovittamaan osasia kestävällä tavalla yhteen.

Tekemistä riittää edelleen, kuten somekohuistakin voi päätellä.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat