Käytännössä kauppakamarin vienninedistäminen on kuitenkin loppunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Ministeriö päätyi laskemaan kauppakamarin saamaa avustusta viime vuoden 950  000 eurosta 800  000 euroon Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.

Ministeriö on vuodesta 2016 asti ostanut Venäjälle suunnattuja vienninedistämispalveluita SVKK:lta. Monessa muussa valtiossa vastaavat palvelut järjestää valtiollinen vienninedistämisorganisaatio Business Finland.

Neuvotteleva virkamies Mari Hakkarainen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että kauppakamarin tuki haluttiin ministeriössä pitää yhä korkealla, jotta Venäjällä toimivat yritykset saisivat neuvontaa sekavassa markkinatilanteessa.

Ministeriö neuvotteli kauppakamarin kanssa maaliskuussa uudet ehdot tämän vuoden tuelle. Uudessa avustuspäätöksessä ei puhuta enää vienninedistämisestä.

Venäjän hyökkäyssota muutti Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toiminnan Venäjällä merkittävästi. SVKK:n toimitusjohtaja Jaana Rekolainen (kuvassaa) kertoo, että tällä hetkellä kauppakamari järjestää yrityksille maksutonta neuvontaa, tilaisuuksia ja uutisseurantaa Venäjän toimista ja markkinaympäristöstä.

Yritykset ovat lähestyneet kauppakamaria Rekolaisen mukaan käytännön kysymyksillä. Yrityksillä on Rekolaisen mukaan ollut vaikeuksia saada saataviaan venäläisyrityksiltä pankkien varovaisuuden vuoksi, ja moni on pyytänyt juridista neuvontaa sopimusasioissa tai tilanteissa, joissa ne ovat jättämässä Venäjää.

-  Ei ole oikein jättää yrityksiä yksin tässä tilanteessa.

Kauppakamari on itse irtisanonut noin 20 työntekijästään 6 Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. SVKK on myös sulkemassa Jekaterinburgissa sijaitsevan toimistonsa.

Valtionavustuksen myöntöperusteet ovat osin kytköksissä Suomen ulkopolitiikkaan: toisin sanoen valtio tukee sellaista toimintaa, joka on linjassa maiden välisten kauppasuhteiden kanssa.

Valtio on viime vuosina avustanut taloudellisesti myös Suomalais-ruotsalaista ja Saksalais-Suomalaista kauppakamaria. Niiden valtionavustukset ovat säilyneet samoina, ja kolmesta kauppakamarista ylivoimaisesti suurin tuensaaja on vuodesta 2016 ollut SVKK.

Suuri kysymys jatkossa on, minkälaiseksi Venäjän ja Suomen kaupalliset suhteet muodostuvat Ukrainan sodan vuoksi ja miten niitä aiotaan edistää. EU on tällä hetkellä asettanut laajat pakotteet Venäjää kohtaan, minkä lisäksi osa yrityksistä pitää toimimista Venäjän-markkinoilla haitallisena niiden maineelle.

Vasta ajan myötä selviää, mikä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin tehtävä on jatkossa ja tukeeko valtio sitä taloudellisesti. Rekolainen toteaa, että paljon riippuu myös sen jäsenyritysten tahdosta.

-  Täytyy pitää mielessä, että Venäjä on ja pysyy naapurinamme. Varmasti jonkinasteisia suhteita tullaan rakentamaan. On vielä sumuista arvioida, millä tasolla ne suhteet tulevat olemaan.

STT-Markku Uhari