Mitä poliisissa oikein tapahtuu? – Tässä sisäministerin selitys

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero kuuluu epäiltyjen poliisien joukkoon.

Poliisijohdon virkarikosepäilyt synkistivät sisäministeriön päivän keskiviikkona. Poliisin entistä ylintä johtoa ja Helsingin entistä ja nykyistä poliisijohtoa epäillään virkarikoksista, joiden taustalla on Helsingin poliisin puutteellinen tietolähderekisteröinti vuosilta 2008–2013.

– Tällaiset uutiset eivät ole kunniaksi kenellekään, erityisesti turvallisuussektorille, jolle luottamuksen merkitys on tärkeä, sisäministeri Paula Risikko (kok.) kommentoi STT:lle torstaina.
Risikko sanoi ottavansa asiaan kantaa esitutkinnan valmistuttua.
Epäiltyinä ovat muun muassa entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, entinen Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen ja Helsingin poliisilaitoksen nykyinen poliisipäällikkö Lasse Aapio. Kaikki epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

Aapion asemaa tarkastellaan

Syyttäjän esitutkinta asiassa odottaa vielä epäiltyjen loppulausumaa. Sen jälkeen sisäministeriössä tarkastellaan, onko Aapiolla edellytyksiä jatkaa virassaan, kertoo sisäministeriön osastopäällikkö Jukka Aalto.

– Esitutkinnan valmistuttua saamme aineiston käyttöömme ja pääsemme arvioimaan, mikä tilanne on.

Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero ei kommentoinut häneen kohdistuvia virkarikosepäilyjä ennen esitutkinnan päättymistä.

Kuulusteluissa Paatero kertoo käyneensä kerran kuluvan kesän aikana.
Aapio ja Riikonen eivät myöskään ole kommentoineet epäilyjä kesken tutkinnan.

Selvitys alkoi vuonna 2013

Entinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) ryhtyi selvittämään poliisin tietolähteisiin liittyvää toimintaa syksyllä 2013, kun Helsingin huumepoliisiin liittyvät rikosepäilyt alkoivat tulla esiin.

– Vaikutelmaksi jäi, että Helsingin huumepoliisille olisi sallittu omat pelisäännöt, poliisitoiminnan ”villi länsi”, joka pahimmillaan saattoi mahdollistaa jopa sen, että huumepoliisi päätyisi itse pyörittämään huumerikoksia. Asiaa ei voinut selvittää poliisihallinnon sisäisesti, vaan tarvittiin ulkopuolinen selvitys, Räsänen kirjoitti torstaina blogissaan.

Maria Rosvall, Tero Malinen, Mika-Matti Taskinen, STT

 

 

 

AVAINSANAT

Valpas kansalainen huomasi verkkovuodon – THL: Emme tiedä kuka tietoja on ladannut

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Pääjohtaja Juhani Eskola (vas.), terveysturvallisuusosaston johtaja, professori Mika Salminen ja tietopalvelut-osaston johtaja Pekka Kahri kertoivat tiistaina tiedotustilaisuudessa THL:n verkkovuodosta.

Tietosuojavaltuutettu sai ilmoituksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) verkkoon vuotaneista henkilötiedoista ja laboratoriotuloksista suoraa asian havainneelta kansalaiselta, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sanoo.

– Asia tuli ilmi kansalaisen yhteydenoton kautta, Aarnio kertoi STT:lle.

THL kertoi tänä aamuna, että laitokselta on vuotanut verkkoon 6 000 ihmisen nimi, henkilötunnus ja heiltä otetun yhden laboratoriokokeen tulokset.

Verkkoon vuotanut laboratoriokoetulos kertoo bakteerin kyvystä vastustaa antibioottilääkettä. Verkkoon vuotaneiden tietojen mukana ei ollut osoitteita eikä sairauskertomuksia.

THL:n mukaan kyseessä oli inhimillinen virhe henkilötietojen käsittelyssä. Saatuaan tiedon tapahtuneesta tietosuojavaltuutetulta elokuussa THL poisti tiedot kahdesta verkkopalvelusta heti.

Virhe tapahtui, kun henkilö erehdyksessä käytti henkilötietoja sisältävää aineistoa laatiessaan esitysmateriaalia raportointia varten. Tiedot olivat diagrammikuvaajan taustatiedoissa.

THL ei tiedä, kuka tietoja on ladannut.

THL:n tietojohtaja Pekka Kahri kertoi tänään laitoksen tiedotustilaisuudessa, että tuntematon henkilö jakoi tiedot edelleen toiseen esitystenjakopalveluun tämän vuoden huhtikuussa.

– Tietoja on ladattu palvelusta viisi kertaa, mutta THL ei tiedä kuka niitä on ladannut, Kahri totesi.

THL ei kerro, mistä palveluista oli kyse tai millä ohjelmalla diagrammi oli tehty. Se tiedetään, että henkilötiedot olivat indeksoituneet netin hakukoneisiin kuten Googleen ja kyse on THL:n mukaan yleisesti käytössä olevista palveluista.

Internetin hakukoneiden ylläpitäjät ovat poistaneet hakukoneista linkit aineistoon THL:n pyynnöstä, eikä tietoja enää THL:n mukaan löydy verkosta.

– Kun meille tuli tietosuojavaltuutetulta tieto elokuussa, saimme poistettua tiedot verkosta samana päivänä, terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen sanoi.

Kahrin mukaan THL on lisäksi teettänyt ulkopuolisella verkon skannausta niin avoimen internetin kuin TOR-verkonkin puolella.

– Tietoja ei ole avoimesta verkosta löytynyt, Kahri kertoo.

Demokraatin selvitys: Sadat turvapaikanhakijat hakeneet tänä vuonna työperusteista oleskelulupaa

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Turvapaikanhakijat ovat jättäneet Manner-Suomen TE-toimistohin tammi-elokuun aikana noin 450 työperusteista oleskelulupahakemusta, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön Demokraatin pyynnöstä tekemästä selvityksestä.

Pääosa työlupaa hakeneista on selvityksen mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, joista osalla on samanaikaisesti vireillä turvapaikkapäätöstä koskeva valitus hallinto-oikeuteen. Hakemukset painottuvat Uudellemaalle.

Kaikkia hakemuksia ei ole ehditty käsitellä, mutta elokuuhun mennessä myönteisiä osapäätöksiä on tehty kyselyn mukaan alle 150, joista Uudenmaan TE-toimiston osuus on alle sata ja Pirkanmaan noin 20.

Kaakkois-Suomen osalta arviota myönteistä päätösten osuudesta ei ole saatavilla. Jos Kaakkois-Suomeen sovelletaan Uudenmaan arvioitua läpimenoprosenttia, turvapaikanhakijoiden työlupahakemuksista olisi mennyt läpi noin puolet eli 10-15 kappaletta.

Käytännössä TE-toimiston myöntämä työlupa ei vielä sellaisenaan takaa turvapaikanhakijalle oleskelulupaa, vaan oleskeluluvan myöntää Maahanmuuttovirasto, joka voi pitää TE-toimiston osapäätöstä yrityksenä kiertää maahanmuuttosäännöksiä.

Rakennusalalla ei pääkaupunkiseudulla ole saatavuusharkintaa, sama koskee parempien ravintoloiden kokkeja.

Mahdollisten maahantulosäädösten kiertämisen lisäksi Maahanmuuttoviraston harkintaan vaikuttaa muun muassa se, onko hakijalla voimassa oleva passi tai onko hänelle mahdollista hankkia sellaista. Harkinnassa painavat Maahanmuuttoviraston mukaan myös yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät asiat.

Kaikki alat, joille työlupia on haettu eivät työvoimapulan vuoksi edellytä tarveharkintaa, joka on muutoin normaalikäytäntö ETA-alueen ulkopuolelta tuleville työnhakijoille.

Pirkanmaalla myönteisiä työlupapäätöksiä on annettu TE-toimiston mukaan maatalous- ja puutarha-alalle, konepaja ja metallialalle, betonielementtityöntekijöille, henkilökohtaisille avustajille, kokeille, parturi-kampaajille, kirvesmiehille ja muoviteollisuuden prosessityöntekijöille.

Uudellamaalla myönteisiä päätöksiä ovat saaneet ainakin siivoojat, astianpesijät, autonkorjaajat, rakennustyömiehet, kokit, kalusteasentajat, lehdenjakajat, pizzeriatyöntekijät, parturit ja henkilökohtaiset avustajat.

Kaakkois-Suomen TE-toimisto on tehnyt myönteisiä osapäätöksiä muun muassa kokeille, partureille ja siivoojille.

Jos on odotettavissa, että ala saattaa vaihtua, lupaa voi samalla kertaa hakea usealle alalle.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Soraisen mukaan jokaisella Ely-alueella on oma työlupalinjauksensa. Joidenkin alojen osalta työlupien saatavuusharkinta on käytännössä alueellisesti purettu. Uudellamaalla näin on menetelty muun muassa siivoojien osalta.

–  Myöskään rakennusalalla ei pääkaupunkiseudulla ole saatavuusharkintaa, sama koskee parempien ravintoloiden kokkeja, Sorainen sanoo.

Työvoimaviranomaisilla ei ole turvapaikanhakijoiden osalta erillisiä työlupatilastoja, joten TE-toimistojen luvut perustuvat arvioihin. Keskimääräinen läpimenoprosentti on kaikkien harkinnanvaraisten työlupien osalta Soraisen mukaan 15-20. Luku vaihtelee työtilanteen mukaan.

– Jos työnhakijoita on paljon, harkinta on tiukempaa.

Suomessa on aiempaa enemmän myös turvapaikanhakijoita, jotka tekevät töitä hakemuksensa käsittelyn aikana.

Työlupa myönnetään vuodeksi kerrallaan ja se on alakohtainen. Siivooja voi siis vaihtaa saman luvan puitteissa firmasta toiseen, kunhan pysyy siivousalalla.

– Toiselle alalle tarvitaan uusi lupa. Jos on odotettavissa, että ala saattaa vaihtua, lupaa voi samalla kertaa hakea usealle alalle.

Suomessa on aiempaa enemmän myös turvapaikanhakijoita, jotka tekevät töitä hakemuksensa käsittelyn aikana. Lain mukaan turvapaikanhakijoilla on työoikeus kolmen kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisestä.

Lainsäädännön näkökulmasta töitä tekevien turvapaikanhakijoiden ja paperittomien määrän kasvu on tilanteena uusi.

– Ulkomaalaislaki on vuodelta 2004, joten siinä ei ole osattu ennakoida tätä, Sorainen sanoo.

Selvityksessä oli mukana kaikki Suomen TE-toimistot lukuunottamatta Ahvenanmaan työmarkkina- ja opintopalveluviranomaista.

Keskustelua aiheesta

THL julkaisi vahingossa noin 6 000 ihmisen henkilötietoja: ”Ei ole avoimesta verkosta löytynyt”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

THL:n työntekijä julkaisi vahingossa noin 6 000 ihmisen nimi- henkilötunnus- ja laboratoriotulostiedot esitystenjakopalvelussa, kertoi THL pitämässään tiedotustilaisuudessa tänään aamupäivällä. Tiedot olivat diagrammikuvaajan taustatiedoissa.

– Tuntematon henkilö jakoi tiedot edelleen toiseen esitystenjakopalveluun tämän vuoden huhtikuussa. Tietoja on ladattu palvelusta viisi kertaa, mutta THL ei tiedä, kuka niitä on ladannut, tietojohtaja Pekka Kahri sanoi.

THL ei kerro, mistä palveluista oli kyse tai millä ohjelmalla diagrammi oli tehty. Se tiedetään, että henkilötiedot olivat indeksoituneet netin hakukoneisiin kuten Googleen ja kyse on THL:n mukaan yleisesti käytössä olevista palveluista.

Internetin hakukoneiden ylläpitäjät ovat poistaneet hakukoneista linkit aineistoon THL:n pyynnöstä, eikä tietoja enää THL:n mukaan löydy verkosta.

– Kun meille tuli tietosuojavaltuutetulta tieto elokuussa, saimme poistettua tiedot verkosta samana päivänä, terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen sanoi.

Kahrin mukaan THL on lisäksi teettänyt ulkopuolisella verkon skannausta niin avoimen internetin kuin TOR-verkonkin puolella.

– Tietoja ei ole avoimesta verkosta löytynyt, Kahri kertoo.

Ensimmäinen ehdokas ilmoittautui arkkipiispan vaaliin

Kuva: LEHTIKUVA / TIMO MÄKIPÄÄ

Evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispan vaaliin ilmaantui maanantaina ensimmäinen virallinen ehdokas, kun valitsijayhdistys jätti rovasti, teologian tohtori Heli Inkisen (kuvassa) vaaliasiakirjat tuomiokapituliin Turussa.

Inkinen, 59, on vihitty papiksi vuonna 1989. Hän toimii tällä hetkellä organisaation ja johtamisen yliopisto-opettajana Åbo Akademin ekonomian laitoksella.

Arkkipiispan vaalin ehdokasasettelu alkoi maanantaina ja päättyy 27. marraskuuta.

Ehdokkuudestaan ovat kertoneet myös Espoon piispa Tapio Luoma, Turun entinen piispa, nykyinen SDP:n kansanedustaja Ilkka Kantola ja Porvoon piispa Björn Vikström.

Nykyinen arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle ensi kesäkuun alussa.

Arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään 8. helmikuuta ja mahdollinen toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken 1. maaliskuuta.

Pellenaamareista tehty taas ilmoituksia: ”Jo se, että pelotellaan lapsia, on käsittämätöntä”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Kuvan tilanne on lavastettu.

Viime syksynä pelkoa aiheuttaneesta pelleilmiöstä on ollut merkkejä myös tänä vuonna, kerrotaan Itä-Uudenmaan poliisista.

Poliisin mukaan syyskuun aikana on tehty yksittäisiä ilmoituksia pellenaamaria käyttävistä ihmisistä ainakin Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Tuusulassa. Klovninaamariin pukeutuneita on nähty muun muassa koulun ja päiväkodin luona.

Poliisista kerrotaan, että lapset ovat tehneet ilmoitukset hätäkeskukselle, joka on puolestaan välittänyt ne poliisille.

Ylikomisario Maarit Pikkarainen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta toivoo, ettei tänä syksynä nähdä samanlaista ilmiötä kuin viime vuonna.

– Nyt viikonloppuna ei ole tullut havaintoja, mutta voi olla, että Halloween taas pompsauttaa ne.

– Riskit näissä ovat suuret. Jo se, että pelotellaan lapsia, on käsittämätöntä. Lapset eivät uskalla mennä kouluun. Muistan, että lapset olivat viime syksynä aika peloissaan ja asiaa jouduttiin käsittelemään kouluissa paljon, Pikkarainen sanoo.

Pikkaraista huolettaa se, että pelottelulla voi olla myös fyysisiä seurauksia.

– Joku pyöräilijä voi loukata esimerkiksi päänsä pahasti, jos hän kaatuu klovnin hypätessä jostain pyörän eteen. Ajattelemattomalla toiminnalla voi olla kovat seuraukset, se minua eniten huolestuttaa.

Pikkarainen muistuttaa, että tahallaan pelottelu voi täyttää laittoman uhkauksen tunnusmerkit.

– Jos joku oikein pelästyy siitä, ja kokee oman hengen ja terveyden olevan vaarassa, voivat laittoman uhkauksen tunnusmerkit toteutua.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Etelä-Suomen Media.