Mitä suomalaisten pitäisi ainakin tietää juutalaisuudesta? Näin ylirabbiini vastaa videohaastattelussa

Kuva: Kuvakaappaus videolta

Suomen juutalaisten ylirabbiini Simon Livson kertoo Demokraatin videohaastattelussa näkemyksistään lähivuosien vuoropuhelusta muiden uskontojen kanssa.

— Siitä tulee entistä tärkempi asia meille olla yhteydessä eri uskontokuntien edustajien kanssa ja koettaa rakentaa yhteistyötä.

Livson vastaa myös kysymykseen, mitä hän toivoisi suomalaisten ainakin tietävän juutalaisuudesta.

— Juutalaisuus on pähkinänkuoressa uskoa hyvään Jumalaan, joka tahtoo meille ihmisille hyvää. Myöskin juutalaisuus on käskyjen tai ohjesääntöjen systeemi, joka auttaa meitä elämään paremmin juutalaisina.

Simon Livson on Demokraatin viikkolehden viikon henkilövieras. Lue torstain numerosta hänen laaja haastattelunsa.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Hallitusperheen pieni sininen lapsi kärsii vanhempiensa viinanhuuruisesta riitelystä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kokoomus ja keskusta, Juha Sipilän (kesk.) hallitusperheen isä ja äiti, ovat ajautuneet jo hyvän aikaa sitten parisuhdekriisiin. Riidan ytimessä on maakunta- ja sote-uudistuksena tunnettu avioehto, joka uhkaa hajottaa liiton.

Parhaillaan kepu ja kokoomus ovat parisuhdeterapiassa, jossa terapeutteina toimivat valinnanvapauslaisäädäntöä kommentoivat asiantuntijat ja etujärjestöt. Käynnissä olevaa lausuntokierrosta käytetään riidassa aseena. Keskusta on kirjauttanut yhteisiin papereihin, että lausunnot on otettava vakavasti, koska se yrittää taivuttaa kokoomuksen oman kantansa taakse lausuntojen tuella.

Neuvottelemalla ei hallituksessa ole saatu enää aikoihin yhteistä sotenäkemystä.

Tilanne muistuttaa tarpeiden tekemistä housuihin.

Riidan aihe liittyy erikoissairaanhoitoon kaavailtuihin asiakasseteleihin ja niiden käytön laajuuteen. Kokoomus haluaa seteleillä muun muassa tyräleikkauksia, suomalaisen erikoissairaanhoidon tuhoa pelkäävä keskusta ei.

Virallisen keskustalaisen selityksen mukaan mitään kriisiä ei ole. Hallitus on osannut ennakoida valinnanvapauslainsäädännön ongelmat ja tiennyt hyvin etukäteen mistä lausuntokierroksella metelöidään, keskustasta todetaan.

Tilanne muistuttaa tarpeiden tekemistä housuihin, kun vessassa on jätetty käymättä vaikka on tiedetty, ettei sinne myöhemmin ehditä. Toisin sanoen homma ei ole hanskassa mutta sen väitetään olevan.

Myös kokoomus tarvitsee onnistumisia.

Myös alkoholilla on parhaiden suomalaisten perinteiden mukaisesti osuutensa sote-riidassa. Keskustan on ratkaistava kantansa alkoholilakiin esitettyyn 0,8 prosenttiyksikön korotukseen, jonka vahvemmista viinoista pitävä kokoomus haluaa maitokauppakaljoihin.

Keskustan sydän sykkii kansanterveydelle ja sanoo ei, mutta diiliin on paketoitu porkkanaksi 100 miljoonaa euroa alkoholiveron korotuksesta seuraavia tuloja. Veroa ei koroteta, jos kaupan kaljasta ei tule vahvempaa, jolloin 100 miljoonaa pitäisi kaivaa jostakin muualta.

Keskustalla ei ole varaa ampua alas sekä alkoholiprosentin korotusta että valinnanvapauslain bisnesnäkymiä. Hallitus ei sitä kestä. Myös kokoomus tarvitsee onnistumisia.

Hallitusperheen sivustaseuraaja pieni, sininen lapsi kärsii vanhempiensa viinanhuuruisesta riitelystä. Sille käy kaikki, kunhan sopu vain palaa ja perhe pysyy koossa.

Hallituskumppanit eivät katsoneet hyvällä Orpon esiintymistä Ykkösaamussa – indeksijäädytyksiä halutaan arvioida uudestaan

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Keskustan Antti Kurvista ei miellytä Petteri Orpon varhaiskasvatuksen maksuttomuuteen liittyvä ulostulo. Kurvinen katsoo sen hyödyttävän lähinnä "pankinjohtajien ja kansanedustajien" lapsia.

Keskustassa on halua tarkastella uudestaan hallituksen moniin eri sosiaalietuuksiin kohdistuvia indeksijäädytyksiä. Asia on muhinut puolueessa jo pitempään, mutta sillä tullaan ulos nyt.

Hallitus on päättänyt, että kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien jäädytykset jatkuvat aina vuoteen 2019 saakka. Nyt siis tätä päätöstä on tahtoa avata.

Leikkaukset ovat kohdistuneet muun muassa lapsilisään, kansaneläkkeeseen, työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen. Ne ovat rokottaneet eläkeläisiä, työttömiä ja vähäosaisia, hallitus onkin puhunut kipeistä leikkauksista. Oppositiosta, esimerkiksi SDP:stä on pitkään vaadittu indeksileikkausten perumista.

Sattumaa keskustan ulostulon kanssa tai ei, mutta aivan hiljattain Ylen Ykkösaamussa kokoomuslainen valtiovarainministeri Petteri Orpo nosti ilmaan ajatuksen, jonka mukaan 5-vuotiaiden varhaiskasvatus voisi tulla 20 viikkotunnin osalta maksuttomaksi. Tosin Orpon ehdotus kohdistui jo seuraavaan hallituskauteen.

Joka tapauksessa ehdotusta ei katsottu muissa hallituspuolueissa vain hyvällä. Onhan Orpo itse on puhunut siitä, ettei jakovaraa ole, viimeksi samaisessa Ykkösaamussa.

– Tällainen maksuton varhaiskasvatus 5-vuotiaille tarkoittaisi sitä, että kansanedustajien ja pankinjohtajien lapset saisivat helpotuksen. Pitää vaan kysyä sillä tavalla retorisesti, että eikö meillä mitään muuta ole korjattavana. Eikö me todella löydettäisi joitain muita isompia epäkohtia. Ehkä nämä aatteelliset erot tässä kirkastuvat, kun vaalikausi etenee, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen toteaa Orpon ehdotuksesta.

Orpo sanoi toivovansa, että ”viimeistään seuraava hallitus” voisi tämän uudistuksen toteuttaa ja asiasta voitaisiin sopia seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Kurvinen lisää, että sinänsä varhaiskasvatus ja päivähoito ovat keskustallekin tärkeitä ja tästä on esimerkkinä hallituksen voimaansaattama päivähoidon nollamaksuluokka noin 7 000 perheelle.

”Kasvu kuuluu kaikille, on tällainen hokema, mitä tuolla salissa ovat käyttäneet vähän muutkin kuin meikäläiset.”

Suorimmin keskustan halun tarkastella vuoden 2019 indeksijäädytyksiä ilmaisee valtioavarainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Kalli (kesk.).

– Minun mielestä aikaisin ajankohta on se kevään kehysriihi, jossa periaatteessa päätetään koko loppuvaalikauden (asioista), niin siinä sitä sitten on mahdollisuus harkita.

Kuinka laajasti teidän ryhmässä tästä asiasta on puhuttu?

– Erittäin suuria toiveita, Kalli heitti ennen kuin kiiruhti päivällä täysistuntoon äänestämään.

Kurvinen ei puhu vielä kovin konkreettisella tasolla, mutta vähimmäis- ja perusturvan parantamiseen on hänen mukaansa keskustassa tahtoa hallituksen kovien leikkausten jälkeen.

– Se on ihan selvä asia, jonka meidän ryhmän puheenjohtajakin (kansanedustaja Antti Kaikkonen) totesi viikonloppuna hyvin, että me ajattelemme sillä tavalla, että nyt kun talous on vauhdissa, se pitää saada näkymään myös perusturvalla elävien ihmisten arjessa. Eli niillä, jotka elävät vähimmäispäivärahoilla, on se sairaus-, vanhempainraha, takuueläke, kansaneläke tai vastaava. He ovat nyt joutuneet kärsimään tämän sopeutuksen seurauksena ja nyt täytyy löytää ratkaisuja, jolla perusturvaa vahvistetaan. Yksi tapa voisi olla näille indekseille tehdä jotakin, mutta en minä lähde ottamaan kantaa konkreettisesti, mitä se on, Kurvinen sanoo.

– Se on selvää, että meidän prioriteetti on se, että perusturvaa pitää vahvistaa. Kasvu kuuluu kaikille, on tällainen hokema, mitä tuolla salissa ovat käyttäneet vähän muutkin kuin meikäläiset.

Kurvinen: Keskustan ja kokoomuksen jännite on ideologiassa.

Kurvinen toteaa, että nyt on nousukausi alkanut.

– Kun markkinataloudessa eletään, se näkyy ensimmäisenä paremmin toimeentulevien arjessa. Meidän suuri missio ja meidän tavoite on se, että tämä pitää saada näkymään kaikkien suomalaisten arjessa. Yksi tapa siihen on perusturvan vahvistaminen.

Kurvisen mukaan keskustalla ja kokoomuksella on ideologisella tasolla oleva jännite.

– Kokoomus mielellään keventää verotusta ja suuntaa veronkevennyksiä. Me taas näemme enemmän sillä tavalla, että nyt kun se kakku kasvaa, niin pitäisi sitten löytää perusturvaan niitä keinoja, mutta katsotaan millaisessa asemassa ensi keväänä sitten edetään.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni sanoo hänkin, että keskustalla on haluja tehdä panostuksia perusturvaan.

– Meillä on ajatuksia, miten sitä kannattaa tehdä.

Yhtäältä Kulmuni sanoo, että keskusta on myös sen takana, mitä on yhdessä hallituksessa sovittu ja perumisia ei ole tulossa. Toisaalta hän ilmaisee myös, että totta kai olisi hienoa, jos indeksijäädytysten suhteen olisi liikkumavaraa.

– Meillä on paljon tavoitteita, mitä pitäisi saada vielä ja on tärkeää, että talous on taas lähtenyt liikkeelle ja voidaan tehdä taas panostuksia. Viime kausihan meni hyvin pitkälle siihen, että loppukaudestakin piti vielä kiristää. Nyt pystytään tekemään kuitenkin panostuksia, mikä on hieno juttu.

”Totta kai liikkumavaraa on enemmän mitä aikaisemmin.”

Siihen, että Orpo esitti varhaiskasvatukseen rahaa, Kulmuni sanoo vastaavasti, että toki keskustallakin on omia tavoitteita perusturvan parantamiseksi.

– Toivotaan, että me voimme tehdä sinne panostuksia ja vahvistaa kaikista heikompiosaisten tilannetta.

Kulmunin mukaan keskustalta on tulossa myös koko koulujärjestelmään liittyen omia esityksiä. Hänellä katse kohdistuu peruskoulun jälkeiseen aikaan.

– Meille varmasti ensisijaista on se, miten toisen asteen opiskelijoiden tilannetta saadaan helpotettua. Siellä on aika isoja paineita, opiskelu on toisella asteella varsin kallista.

Kysymykseen jakovarasta loppuhallituskaudella Kulmuni muistuttaa, että Suomi velkaantuu edelleen.

– Kyllähän me velkaa otetaan, mutta otetaan vähemmän velkaa kuin aikaisemmin. Mutta totta kai liikkumavaraa on enemmän mitä aikaisemmin, ja jos liikkumavaraa syntyy, se täytyy ohjata perusturvan parantamiseen.

”Ei tästä nyt voi sanoa, että nyt alkaa joku ilotulitus.”

Hallituksilla saattaa olla taipumusta tehdä vaalibudjetteja hallituskauden painuessa iltaan. Antti Kurvisen mukaan on väärä ajatus, että nyt hallituksessa lähdettäisiin tekemään jakopolitiikkaa. Ykkösjuttu on pitää velkajarru päällä.

– Meillä on erittäin tiukka menokehys sovittu ja tiukat talouden raamit hallitusneuvotteluissa ja siitä pitää antaa kiitos sekä kokoomukselle että sinisille ja ketä kaikkia hallituksessa on ollut mukana. Edellinen hallitus neljä vuotta väänsi kättä siitä, mitkä ovat meidän talouden perusmuuttujat. Puolessatoista tunnissa pystyttiin Smolnassa kuitenkin hahmottamaan, millä tavalla talouden iso kuva on, hän vertaa edellistä ja nykyhallitusta.

Keskustan filosofia on Kurvisen mukaan se, että suomalaiset ymmärtävät sen, että kun taloustilanne oli se mikä oli vuonna 2015, leikattiin ja kiristettiin kaikkea. Kurvisen mielestä tälllä saatiin tietyllä tavalla Suomi pelastettua konkurssilta.

– Nyt kun olemme paremmassa tilanteessa, sen pitää näkyä kaikkien arjessa, myös pienituloisimpien ihmisten arjessa.

– Mutta ei tästä nyt voi sanoa, että nyt alkaa joku ilotulitus ja kaikki jakaa omilleen jotain. Ei sellaista voi todellakaan todeta, mutta jos jotakin varaa on niin se pitää kohdistaa sinne perusturvan varassa eläviin ihmisiin. Siinä voi nyt sitten kysyä, että onko se nyt sitten kaikista tärkeintä, että kansanedustajien lapsille saadaan ilmainen päivähoito vai pitäisikö meidän korjata ensin joitain muitakin ongelmia.

Elo toivoo Orpolta malttia talouden seurannassa.

Sinisten ryhmäpuheenjohtaja, kansanedustaja Simon Elo sanoo olevansa hieman närkästynyt siitä, että valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi Ylen Ykkösaamussa, että jakovaraa ei ole, mutta ilmoitti seuraavaksi kohteen, johon voisi laittaa 70 miljoonaa euroa. Elo viittaa 5-vuotaiden varhaiskasvatuksen osittaiseen maksuttomuuteen.

– Ymmärrän, että hän on myös kokoomuksen puheenjohtaja ja haluaa sitten avauksia tehdä. Ei se (maksuttomuus) sinänsä mikään huono asia olisi, tuskin kauhean moni sitä vastaan on. Mutta jos puhutaan, että jakovaraa ei ole, sitten pitää siinä tietysti olla suhteellisen johdonmukainen.

Elo toivookin Orpolta malttia.

– Vaikka talous kasvaa, pitää olla malttia katsoa, kuinka kauan se jatkuu ja kuinka vahvana.

Onko jakovaraa?

– Siinä mielessä ei ole, että pitää olla malttia. Talous on vasta lähtenyt kasvuun ja se on kuitenkin myös hauraalla pohjalla. Se riippuu paljon sellaisista tekijöistä, mihin Suomi ei voi suoraan vaikuttaa itse, muiden toiminnasta ja maailman taloudesta. Näen kyllä, että nimenomaan hallituskauden loppupää on se, että jos kasvu jatkuu vahvana niin voi olla, että tällaisia ratkaisuja voidaan tehdä – lisätä jotain, tehdä niin sanottuja hyviä asioita.

Elonkin mukaan hallituksen toteuttamat indeksijäädytykset ovat yksi asia, jota pitäisi ilman muuta harkita.

– Koska ne on tehty ja jäädytetty juuri sellaisessa tilanteessa, jossa on ollut huonompi taloustilanne. Totta kai ne olisivat yksi sellainen, mitä pitäisi harkita, mutta ennenaikaista minusta on tässä vaiheessa puhua konkreettisista asioista.

– Jos talouskasvu jatkuu ja hallituskauden loppupuolella näyttää siltä, että jatkuu vielä vaikkapa vahvana seuraavankin hallituksen aikana – mikä kokoonpano siinä sitten onkaan – sitten voi harkita tällaisia uusiakin menokohteita.

Demokraatti kysyi Petteri Orpon kommentteja ennen tähän artikkeliin tehtyjä haastatteluja. Lue Orpon kommentit indeksijäädytyksiin tästä linkistä.

Keskustelua aiheesta

Keskustassa tahtoa tarkastella uudestaan indeksijäädytyksiä – Petteri Orpo: ”Hallituksen yhdessä sopiman vastaista”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Demokraatti kysyi tänään valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.) tiedoista, joiden mukaan keskustassa olisi halua arvioida uudelleen hallituskaudella toteutettuja perusturvan indeksijäädytyksiä loppuhallituskaudesta eli käytännössä vuodelta 2019, jonne jäädytysten on määrä jatkua.

– Jos sanoit, että indeksejä uudestaan, me olemme jäädyttäneet oikeastaan kaikki muut indeksit paitsi perustoimeentulon. Se on niin iso kokonaisuus, että sellaisen koko ratkaisun tekeminen on tässä kehyksessä mielestäni mahdoton ja se on hallituksen yhdessä sopiman vastaista, Orpo vastaa.

Hallitus on leikannut erilaisia sosiaalietuuksia, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Leikkaukset ovat kohdistuneet muun muassa lapsilisään, kansaneläkkeeseen, työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen.

Orpo painottaa, että professori Juho Saari valmistelee tällä hetkellä hallitukselle ratkaisuja eriarvoistumisen hillitsemiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Saaren työryhmä on pääministerin asettama.

– Katsotaan niitä esityksiä, Orpo sanoo.

Hallituksen linjaa Orpo kuvaa työllisyyteen ja koulutukseen keskittyväksi ja hänen mukaansa ratkaisuja on haettu heikoimmassa asemassa olevin tilanteen parantamiseksi jo tähänkin mennessä.

”Minä en sulje pois enkä kiellä, koska minä noudatan hallituksen yhdessä sopimaa linjaa.”

Indeksijäädytyksistä Orpo sanoo, ettei halua ottaa niihin nyt mitään kantaa.

– Koska ne ovat tehtyjä ratkaisuja.

Sulkeeko hän siis kategorisesti pois sen, että indeksileikkauksiin puututtaisiin enää loppuhallituskaudella.

– Sanoisin niin, että hallituspuolueet ovat yhdessä näin sopineet ja ne ovat osa meidän neljän miljardin säästöpakettia ja minä olen hallitukselta saanut tehtävän pitää kiinni siitä säästöpaketista, hän vastaa.

Entä voisivatko hallituspuolueet yhdessä sopia?

– Hallituspuolueet voivat aina yhdessä sopia mistä tahansa asiasta muuta, mutta minä pidän kiinni finanssipolitiikan linjasta, kehystasosta ja siitä, että velkaantuminen saadaan taittumaan. Sen sisällä, mitä meillä on liikkumavaraa, silloin me voimme yhdessä sopia painotuksista ja tässä nyt ne viimeiset päätökset ovat olleet koulutus, työllisyys ja sitten täsmätoimia kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi.

Onko tulkinta nyt oikea, että ette kategorisesti sulje sitä (indeksijäädytysten tarkastelua) pois?

– Minä en oikeastaan edes ole aloittanut sitä keskustelua. Minä en sulje pois enkä kiellä, koska minä noudatan hallituksen yhdessä sopimaa linjaa ja minulle ei ole kukaan kertonut mistään muusta linjasta. Minä en ole esimerkiksi nähnyt tätä heidän (keskustan) avausta, Orpo sanoo.

Orpo ei pidentäisi oppivelvollisuutta.

Petteri Orpo ehdotti Ylen Ykkösaamussa, että 5-vuotiaiden varhaiskasvatus voitaisiin tehdä osittain maksuttomaksi.

Kun Orpolta kysyy kantaa oppivelvollisuuden pidentämiseen peruskoulun jälkeen, hän sanoo suuntaavansa nyt erityisesti katsettaan varhaisiin vuosiin.

Hän katsoo, että hänen ehdotuksensa mahdollistaisi heikoimmassa asemassa olevien perheiden lasten pääsyä varhaiskasvatukseen.

Perusopetuksessa hän kehittäisi mieluimmin ”nivelvaiheita”, jotka vievät jatko-opintoihin.

Oppivelvollisuutta Orpo ei siis olisi pidentämässä.

– En ole sitä tässä nyt pidentämässä, mutta näihin nivelvaiheisiin haluan, että kiinnitetään huomiota ja sitä työtä tekee opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Lue keskustan ja sinisten kannoista indeksijäädytyksiin tästä linkistä.

Keskustelua aiheesta

Helsingin ympäristölautakunta torppasi yksimielisesti suurmoskeijahankkeen

Kuva: lehtikuva/markku kainulainen
Suurmoskeijalla ja sen monitoimikeskuksella on tonttivaraus Hanasaaren alueelle.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, ettei se varaa tonttia suurmoskeijahanketta varten.

Lautakunta päätti asiasta kokouksessaan tänään. Päätös oli yksimielinen, kertoo lautakunnan varapuheenjohtaja Risto Rautava (kok.) STT:lle.

Syyksi lautakunta nimeää hankkeen laajuuden ja siihen liittyvät avoimet kysymykset ja epävarmuustekijät, kuten hankkeen rahoituksen alkuperä sekä mahdolliset rahoituslähteiden vaikutukset.

Kaupunginhallituksen on määrä päättää asiasta ensi maanantaina.

Lautakunta perustelee kantaansa muun muassa hankkeen laajuudella tai edelleen avoinna olevilla kysymyksillä ja erilaisilla epävarmuustekijöillä etenkin rahoituksen osalta. Moskeijan lisäksi rakennukseen on ollut tarkoitus rakentaa monitoimitiloja, esimerkiksi uimahalli.

Rahoitusta koordinoi alkuvaiheessa Bahrainin kuningaskunta, Lähi-idässä sijaitseva öljyvaltio, jolla on tiiviit yhteydet muun muassa sunnalaiseen Saudi-Arabiaan. Kysymyksiä on herättänyt muun muassa, minkälaista uskontulkintaa moskeijassa harjoitettaisiin, missä määrin rahoittajat ohjailisivat moskeijan toimintaa ja onko olemassa esimerkiksi riskiä toiminnan radikalisoitumisesta.

Myös ulkoministeriön mukaan rahoitus- ja taustatiedot ovat pahasti puutteelliset, ja sen tekemän arvion mukaan eri uskontokuntien jännitteet voisivat heijastua tämänkaltaisten hankkeiden kautta myös Suomeen.
STT kertoi jo eilen, että enemmistö lautakunnan jäsenistä vastustaa niin kutsuttua suurmoskeijahanketta.

STT:n kyselyssä seitsemän lautakunnan kolmestatoista jäsenestä suhtautui hankkeeseen kielteisesti puoluetaustasta riippumatta. Yksi ei halunnut lähteä ennakoimaan kantaansa. STT sai kyselyä varten kiinni kahdeksan kolmestatoista lautakunnan jäsenestä. Vastaajia oli kaikista lautakunnan puolueryhmistä.

Juttua päivitetty lisätiedoin.

 

 

Metsien hiilinieluihin löytymässä Suomen hallituksen toivoma ratkaisu – Isossa EU-pöydässä viimeistellään laskentasääntöjä torstaina

Kuva: UPM/Lehtikuva
Ärjänsaaren metsiä ja hiekkarantaa.

Metsien käyttöä ohjaavat hiilinielujen laskentasäännöt näyttävät kääntyvän Suomen hallituksen ajamaan suuntaan. Voimakkaita tunteita herättäneen lulucf-lainsäädännön odotetaan valmistuvan EU-tasolla torstaina ellei yllätyksiä tapahdu.

Pitkin matkaa Suomen hallitus on vastustanut tiukasti sitä, että metsien tulevaa käyttöä verrattaisiin menneeseen ajanjaksoon.

Biohankkeet käyvät kuumina, ja hakkuita ollaan kasvattamassa tuntuvasti. Menneeseen nojaavat laskelmat osoittaisivat hiilinielujen pienenemisen ja vastineeksi Suomi joutuisi vähentämään päästöjä jostain muualta tai ostamaan kiintiöitä muilta mailta.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) oli tiistaina varovaisen positiivinen ja kertoi puheenjohtajamaa Viron neuvottelumandaatin liikkuneen Suomen kannalta myönteiseen suuntaan.

– Meille tärkeää olisi, että ratkaisu katsoo menneisyyden sijaan tulevaisuuteen, Tiilikainen kertasi STT:lle.
Kaksi taustalähdettä kertoi STT:lle tiistaina, että EU-maat olisivat antaneet Virolle mandaatin neuvotella mallista, joka perustuu edelleen historialliseen vertailuun. Neuvoston kannassa ei kuitenkaan viitattaisi metsien käytön intensiteettiin eli vertailtava asia ei olisi metsien käyttö sinänsä. Jäsenmaille olisi näin jäämässä enemmän pelivaraa, eikä tuleva metsien käyttö olisi suoraan sidottu menneeseen.

– Historia on elettyä elämää ja jonkinlaisena pohjana. EU:n kokonaistavoite on, että hiilinielu pystytään pitämään yhtä isona tai vaikka kasvavana tulevaisuudessa, Tiilikainen kertoi, muttei halunnut paljastaa yksityiskohtia neuvoston kannasta.

Pettymyksiä ja voittoja

Suomen hallitusta ja metsäteollisuutta hiertänyttä maankäytön laskentatapaa eli lulucf:ää ratkotaan torstaina kolmen ison EU-instituution eli komission, parlamentin ja neuvoston yhteisissä neuvotteluissa.
Takana on pitkä tie EU:n päätöksentekoa, jota hitsataan nyt yhteen viimeisissä neuvotteluissa.

Euroopan komissio antoi alkuperäisen esityksensä maankäytön laskennasta jo viime vuonna, ja tämän vuoden puolella omat kantansa ovat ottaneet EU-parlamentti ja EU-maiden ympäristöministerit.
Matkan varrella ovat suomalaispoliitikot niin kironneet kuin kiitelleetkin EU:ta.

Syyskuussa iloittiin, kun parlamentti hyväksyi suomalaisten ajaman kannan, joka antoi Suomelle lisää liikkumavaraa kasvattaa hakkuitaan. Lokakuussa riemu vaihtui pettymykseen ympäristöneuvostossa, jossa kyllä sorvattiin Suomelle lisää liikkumavaraa, mutta hallituksen mukaan ei riittävästi.

”Suomi hakee järkevää tapaa”

Ympäristöjärjestöt ovat seuranneet hallituksen ja metsäteollisuuden kampanjointia tyrmistyneinä. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto ei hyväksy sitä, että hallitus norkoaa lisäjoustoja, koska kyse on globaaleista ilmastotavoitteista. Laskentasääntöjen on järjestön mukaan hyvä perustua metsien käytön historialliseen vertailuun sen sijaan että vertailutaso määriteltäisiin poliittisesti.

Tiistaina Pariisissa ilmastokokoukseen osallistunut Tiilikainen ei näe Suomen hakevan helpotuksia.
– Suomi yrittää toimia niin, että Pariisin sopimus laitetaan toimeksi mahdollisimman järkevällä tavalla ja siten, että metsät hillitsevät tehokkaasti ilmastonmuutosta vielä vuosisadan loppupuolellakin.

Anniina Luotonen, STT,Bryssell