Kotimaa

Mitä tietävät vartijat vanhustenhuollosta? – Viranomaiset vastaavat: Eivät riittävästi

Lehtikuva / Roni Rekomaa
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Lehtikuva / Roni Rekomaa

Aluehallintovirasto ja Valvira haluavat, että vartijapalveluiden käyttö aputyövoimana vanhustenhuollon palveluissa loppuu. Aluehallintovirastot ovat saaneet ilmoituksia sosiaalipalvelualalla hoivahenkilökuntaa paikkaavista vartijoista ympäri Suomea, STT:lle kerrotaan. Ilmiö on yleistynyt viime vuosina, jonka vuoksi avi haluaa torjua sen leviämistä.

Avin ja Valviran yhteisen tiedotteen mukaan vartijapalveluita on käytetty enenevissä määrin esimerkiksi yöaikaisen kotipalvelun järjestämisessä. Vartijat eivät kuitenkaan täytä hoitohenkilökunnan kelpoisuusvaatimuksia, eivätkä he voi osallistua käytännön hoito- tai hoivatyöhön, tiedotteessa muistetaan.

– Vartijat eivät ole sosiaalihuollon ammattihenkilöitä, eikä heidän koulutuksensa riitä esimerkiksi asiakastietojen asianmukaiseen kirjaamiseen ja käsittelyyn.

– Hoito- ja hoivatilanteiden kirjaaminen vaatii ammattitaitoista henkilökuntaa, jotta asiakkaan hoidon asianmukainen jatkuvuus voidaan turvata. Esimerkiksi kotiin annettavissa palveluissa on tärkeää, että tieto yön aikaisista tapahtumista kulkeutuu asianmukaisesti kotipalvelun päivävuoron ja kotisairaanhoidon tietoisuuteen.

Avi ja Valvira painottavat, että kyse on palvelun laadusta sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamisesta.

Vartijoita on käytetty paikkaamaan hoitohenkilökuntaa taloudellisista syistä.

Lounais-Suomessa vartijatoimintaan liittyvät tapaukset on havaittu yksityisellä puolella, Lounais-Suomen aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastaja Marjo Henrichson kertoo STT:lle. Palvelun järjestäjänä oli kuitenkin kunta, joka oli tehnyt sopimuksen yksityisen kanssa, joka puolestaan oli alihankkijana ottanut yksityisen vartijaliikkeen mukaan toimintaan, hän kertoo.

Henrichsonin mukaan yksi syy ratkaisuun on ollut palvelun järjestäjän puutteelliset tiedot alan sopimusjuridiikasta.

– Kuntapuolella yksityisen kanssa sopimusta tehdessä ei esimerkiksi olla riittävän valppaita ja käsitellä alihankintakuvioita ja henkilöstön pätevyyksiä jo sopimuksentekovaiheessa, koska asioita pidetään (kunnissa) itsestään selvänä. Yksityisellä palveluntuottajalla asiat eivät sitten olekaan olleet itsestään selviä, Henrichson sanoo.

Itä-Suomen aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastaja Satu Syrjälä puolestaan huomauttaa, että joissakin tapauksissa vartijoita on käytetty paikkaamaan hoitohenkilökuntaa taloudellisista syistä esimerkiksi asumisyksiköissä, joissa on öisin vain yksi tai kaksi hoitajaa.

– Kilpailu alalla on kovaa ja sitä käydään hinnoilla. Varmasti joillekin on tullut kiusaus, että lisähenkilöstöä pyydettäisiin vain tiettyihin tilanteisiin ja turvauduttaisiin ei-koulutettuun henkilökuntaan. Asiakkaan etu ja asiakasturvallisuus eivät ole aina olleet ensisijaista, hän sanoo.

STT–REETA PAAKKINEN

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat