Kolumnit
17.10.2019 16:25 ・ Päivitetty: 18.10.2019 06:04
Mitä yhteistä on YK:n pääsihteerillä, Suomen presidentillä ja tuhansilla lakkoilevilla suomalaisilla koululaisilla?
Mitä yhteistä on YK:n pääsihteerillä, Suomen presidentillä ja tuhansilla lakkoilevilla suomalaisilla koululaisilla? He kaikki vaativat äskettäin vietetyllä ilmastoviikolla ilmastotekoja lupausten ja tavoitteiden sijaan.
Tutkijoilla on laaja yksimielisyys siitä, että verotus keskeinen työkalu ilmastokoihin. Se näkyy myös Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa, jossa on lista veromuutoksia, joilla päästään alkuun päästöjen vähentämisessä.
Esimerkiksi liikenteen ja energian verotusta tullaan viilaamaan parin vuoden sisällä. Ei vaadi kuitenkaan ilmastogurua sen toteamiseksi, että nämä ensivaiheen toimet ovat ilmastonmuutoksen edessä riittämättömiä. Siksi hallituksen on tarkoitus valmistella kestävän verotuksen tiekartta pidemmän aikavälin ilmastotavoitteen saavuttamiseksi.
Verotuksella voidaan osaltaan kerätä ja siirtää resursseja vaadittaviin ilmastoinvestointeihin riittävän nopeasti.
Erään arvostamani ajattelijan mukaan tiekarttaa tarvitaan, kun ollaan eksyksissä. Siinä on palanen totuutta. Tarvitsemme vielä lisätietoa, jotta voimme tarkkaan sanoa, mitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vaaditaan ja miten verotusta kannattaa muuttaa.
Paljon tiedämme jo nyt. Ilmastonmuutos edellyttää massiivista resurssien uudelleensuuntausta päästöjen vähentämiseen. BIOS-tutkimusyksikön Tero Toivanen on verrannut vaadittavaa muutosta toisen maailmansodan jälkeiseen jälleenrakennukseen, jossa Suomen talous valjastettiin valtion johdolla sotakorvausten maksamiseen ja satojentuhansien evakkojen asuttamiseen.
Verotuksella voidaan osaltaan kerätä ja siirtää resursseja vaadittaviin ilmastoinvestointeihin riittävän nopeasti. Sitä voidaan kuitenkin hyödyntää tehokkaasti ilmastorakennemuutoksen rahoitukseen vain, jos veropohjaa tiivistetään niin, että verovälttely ei jatkossa onnistu. Se on SDP:lle keskeinen tavoite.
Lisää aiheesta
Verotuksella voidaan myös suoraan ohjata kulutusta ja tuotantoa vähäpäästöisempiin kohteisiin. Tästä on kyse SDP:n vaaliohjelmaan sisältyneessä kestävän kehityksen arvonlisäverossa. Se sisältyy myös hallituksen ohjelmaan, joka kehittää kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arviointia verotuksen pohjaksi.
Parhaan hiilijalanjälkitutkimuksen kytkeminen uuteen veromalliin vaatii enemmän kuin jokasyksyinen veroprosenttiviilailu. Tarvitaan luovuutta. Tarvitaan innostusta. Tarvitaan monialaista asiantuntemusta. Tarvitaan työtä.
Pienellä maalla on valtaa kääntää planeettoja, jos se johtaa edestä.
Tuloksien saamiseksi poliitikoilta edellytetään ennen muuta johtajuutta, jossa kaikkia edeltäviä vaaditaan samanaikaisesti. Se kannattaa, sillä kyse on merkittävästä uudistuksesta. Esimerkiksi elintarvikkeiden päästöjen vähentämiseksi ei ole käytössä tehokasta kannustinta missään. Osallistumalla globaalisti välttämättömän mallin innovointiin Suomen ilmastokädenjälki kasvaa.
Pienellä maalla on valtaa kääntää planeettoja, jos se johtaa edestä. Tästä kertoo se, että Rinteen hallituksen kova tavoite saavuttaa hiilineutraalisuus Suomessa vuonna 2035 herätti ilmastoviikon YK-kokouksissa ansaittua huomiota. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin niitä ilmastotekoja, jotta tiekartat muuttuvat suunnitelmiksi, toimiksi ja niiden seurannaksi. Ai milloin? Ilmastolakkoilijoiden sanoin: nyt, nyt, nyt!
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.