D-analyysit

Kommentti: Mitähän meille ollaan tekemässä?

Lehtikuva / Jussi Nukari
Politiikka

Juhani Aro

Toimittaja

Mitä tämä herra tänä syksynä keksii?
Lehtikuva / Jussi Nukari
Politiikka

Juhani Aro

Toimittaja

Mitä tämä herra tänä syksynä keksii?
Lehtikuva / Jussi Nukari
Politiikka

Juhani Aro

Toimittaja

Mitä tämä herra tänä syksynä keksii?

Se, mitä Turussa tapahtui, saattaa olla meille suurempi asia kuin vielä ymmärrämmekään. Ainakin se sai hallitukseen vauhtia. Hallitus säätää vauhdilla uutta tiedustelulakia, joka on omiaan kaventamaan perustuslaillisia oikeuksiamme. Aika paljonkin. Hanttiin panijoita ei paljoa ole näkynyt, eikä kummoinenkaan keskustelu ole herännyt.

Vai olemmeko jo tottuneet siihen, että ilmeisesti meitä kuunnellaan joka tapauksessa? Meitähän jo väitetysti kuuntelee älypuhelimemme, eikä yksistään puheluitamme. Viaton puhelin seisoo vieressämme pöydällä samalla kun keskustelemme kavereiden kanssa, sanotaan. Koneäly kuuntelee keskustelua ja poimii sieltä avainsanoja, joiden avulla algoritmi puolestaan poimii sinua mahdollisesti kiinnostavat seikat ja alkaa pommittaa vaikkapa pesukonemainoksilla Facebook-sivulla.

Tämähän on vielä melko viatonta. Mutta jos valtio kiinnostuu toiminnastasi, ovat kyseessä aivan toisenluokan asiat. Valtio ei ole kiinnostunut sinun pesukoneestasi tai koiranruokamerkistäsi, vaan siitä, oletko valtion vihollinen ja suunnitteletko terroristisia toimia. Tällaisen lain säätäminen vaatii jo vaikeutettua säätämisjärjestystä, joka tarkoittaa lain hyväksymistä kahdessa eduskunnassa. Vaalien pitää olla välillä.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus haluaa kuitenkin lain voimaan heti. Se taas vaatisi eduskuntaan 5/6 enemmistöä, jotta laki voitaisiin julistaa kiireelliseksi. Edustajiksi muutettuna se tarkoittaisi 166 kansanedustajaa,  jotta laki voitaisiin hyväksyä samoilla valtiopäivillä. Hallituksen voimat eivät tähän riitä. 5/6 enemmistö tarkoittaa 166 kansanedustajaa ja hallituksella on vain 105. Tarvitaan opposition tukea.

– Siitä tulisi silloin valitettava esimerkki siitä että hallitus voi lailla – yhden eduskunnan aikana – eli ilman eduskuntavaaleja välissä – säätää lain joka sallii mahdollisuuden laajemmin puuttua kansalaisten perusoikeuksiin.

– Sellainen menettely oli valitettavasti tapana edellisen, vuoden 1919 hallitusmuodon aikana, ja se haluttiin vuoden 2000 perustuslain säätämisen yhteydessä erityisesti välttää. Näin kertoo perustuslain kokenut asiantuntija, joka haluaa pysyä nimettömänä.

– Voi siis aiheesta kysyä eikö olisi parempi toimia kiireellisesti nykyisten vihjeiden pohjalta – erityisesti jos oleskelulupa on hylätty – kuin säätää pienessä paniikissa uusia kansalaisten perusoikeuksiin puuttuvia lakeja voimassa olevan vuoden 2 000 perustuslain periaatteiden vastaisesti?

– Seuraavat eduskuntavaalit ovat alle kahden vuoden päästä eli lain voisi perusteellisesti käsitellä tässä eduskunnassa ja saada sen sisällöstä laaja sopu aikaan ja laki lopullisesti hyväksyttyä uudessa eduskunnassa 2019, asiantuntija kiteyttää.

Kun katsoo asiantuntijan kirjoituksen taakse, paistaa siellä kenties huoli laajemmista ongelmista tiedustelulain kiireelliseksi julistamisessa. Nykyinen poliittinen tilanne on niin sekava kuin olla ja voi. Hallitus tarvitsee myös perussuomalaiset tuekseen. Miten sininen eduskuntaryhmä ja perussuomalaiset voisivat mitenkään haudata sotakirveensä edes tässä asiassa?

Sota on yhdistänyt kansakunnan. Nyt se näyttää repivän kansan moneen leiriin.

Juttua päivitetty. Puhelimen kuunteluominaisuuksia ei ole todistettu, joten faktana esitetty on muutettu väittämäksi.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat