Kommentti: Mitähän meille ollaan tekemässä?

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Mitä tämä herra tänä syksynä keksii?

Se, mitä Turussa tapahtui, saattaa olla meille suurempi asia kuin vielä ymmärrämmekään. Ainakin se sai hallitukseen vauhtia. Hallitus säätää vauhdilla uutta tiedustelulakia, joka on omiaan kaventamaan perustuslaillisia oikeuksiamme. Aika paljonkin. Hanttiin panijoita ei paljoa ole näkynyt, eikä kummoinenkaan keskustelu ole herännyt.

Vai olemmeko jo tottuneet siihen, että ilmeisesti meitä kuunnellaan joka tapauksessa? Meitähän jo väitetysti kuuntelee älypuhelimemme, eikä yksistään puheluitamme. Viaton puhelin seisoo vieressämme pöydällä samalla kun keskustelemme kavereiden kanssa, sanotaan. Koneäly kuuntelee keskustelua ja poimii sieltä avainsanoja, joiden avulla algoritmi puolestaan poimii sinua mahdollisesti kiinnostavat seikat ja alkaa pommittaa vaikkapa pesukonemainoksilla Facebook-sivulla.

Tämähän on vielä melko viatonta. Mutta jos valtio kiinnostuu toiminnastasi, ovat kyseessä aivan toisenluokan asiat. Valtio ei ole kiinnostunut sinun pesukoneestasi tai koiranruokamerkistäsi, vaan siitä, oletko valtion vihollinen ja suunnitteletko terroristisia toimia. Tällaisen lain säätäminen vaatii jo vaikeutettua säätämisjärjestystä, joka tarkoittaa lain hyväksymistä kahdessa eduskunnassa. Vaalien pitää olla välillä.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus haluaa kuitenkin lain voimaan heti. Se taas vaatisi eduskuntaan 5/6 enemmistöä, jotta laki voitaisiin julistaa kiireelliseksi. Edustajiksi muutettuna se tarkoittaisi 166 kansanedustajaa,  jotta laki voitaisiin hyväksyä samoilla valtiopäivillä. Hallituksen voimat eivät tähän riitä. 5/6 enemmistö tarkoittaa 166 kansanedustajaa ja hallituksella on vain 105. Tarvitaan opposition tukea.

– Siitä tulisi silloin valitettava esimerkki siitä että hallitus voi lailla – yhden eduskunnan aikana – eli ilman eduskuntavaaleja välissä – säätää lain joka sallii mahdollisuuden laajemmin puuttua kansalaisten perusoikeuksiin.

– Sellainen menettely oli valitettavasti tapana edellisen, vuoden 1919 hallitusmuodon aikana, ja se haluttiin vuoden 2000 perustuslain säätämisen yhteydessä erityisesti välttää. Näin kertoo perustuslain kokenut asiantuntija, joka haluaa pysyä nimettömänä.

– Voi siis aiheesta kysyä eikö olisi parempi toimia kiireellisesti nykyisten vihjeiden pohjalta – erityisesti jos oleskelulupa on hylätty – kuin säätää pienessä paniikissa uusia kansalaisten perusoikeuksiin puuttuvia lakeja voimassa olevan vuoden 2 000 perustuslain periaatteiden vastaisesti?

– Seuraavat eduskuntavaalit ovat alle kahden vuoden päästä eli lain voisi perusteellisesti käsitellä tässä eduskunnassa ja saada sen sisällöstä laaja sopu aikaan ja laki lopullisesti hyväksyttyä uudessa eduskunnassa 2019, asiantuntija kiteyttää.

Kun katsoo asiantuntijan kirjoituksen taakse, paistaa siellä kenties huoli laajemmista ongelmista tiedustelulain kiireelliseksi julistamisessa. Nykyinen poliittinen tilanne on niin sekava kuin olla ja voi. Hallitus tarvitsee myös perussuomalaiset tuekseen. Miten sininen eduskuntaryhmä ja perussuomalaiset voisivat mitenkään haudata sotakirveensä edes tässä asiassa?

Sota on yhdistänyt kansakunnan. Nyt se näyttää repivän kansan moneen leiriin.

Juttua päivitetty. Puhelimen kuunteluominaisuuksia ei ole todistettu, joten faktana esitetty on muutettu väittämäksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Kuva: Lehtikuva

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA

Nyt lyödään Mikko Kärnälle luuta kurkkuun: ”Ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi lauantaina salaa kuvattua materiaalia eläintiloilta. Videolla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin häkkikanaloissa.

Kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta – kanaloista, sikaloista ja navetasta.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on Twitterissä pohtinut videomateriaalin aitoutta.

”Miten mediat ovat varmistuneet, että materiaali todella on kuvattu Suomessa vuosien 16-18 aikana? Kuvissa näyttäisi olevan häkkikanala. Ne on kielletty 2012.”

Oikeutta eläimille järjestön kampanjapäällikkö Linda Nyholm vastaa järjestön tiedotteessa.

”EU-direktiivi on kieltänyt varustelemattomien häkkikanaloiden käytön alkaen vuodesta 2012. Salaa kuvatuissa materiaaleissa näytetään varusteltuja häkkikanaloita. Myös näiden varusteltujen häkkikanaloiden käyttö tulisi kieltää Suomessa.”

Videoiden sisältö osoittaa järjestön mukaan, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydestä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

”On huolestuttavaa, että istuva kansanedustaja tekee virheellisiä väitteitä. Huolestuttavaa on myös se, että kansanedustaja Kärnä ei tunnista laillisia häkkikanaloita, jotka ovat lain sallimia. Tämä kertoo siitä, että Kärnä ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”, Nyholm sanoo.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA

Li Andersson murskaa Timo Soinin: ”Kuinka pihalla voi olla?”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin kirjoituksessaan verkkosivuillaan.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

Soini kyseli kirjoituksessaan, mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Andersson arvostelee Soinin töräytystä siekailematta omalla Twitter-tilillään. Hän sanoo kritisoineensa kokoomuksen kaatunutta perhevapaamallia paljon, koska uudistuksesta ei tule mitään ilman rahaa.

”Nyt Timo Soini kirjoittaa perhevapaista: ”mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus”. Kuinka pihalla voi olla?”

Timo Soini sanoo sen nyt lähes siekailematta: Mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta?

Kuva: Lehtikuva

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

”Sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää punavihervasemmistoa ja liberaalia kokoomuslaisia. Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä.”

 

Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta, Soini kysyy tuoreessa verkkokirjoituksessaan.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on , sillä Jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Soini ennustaa, että perhevapaista tulee eduskuntavaalien suuri kysymys.

”Jos minä vielä vaaleihin lähden, kampanjoin rajusti kotiäitivihaa vastaan ja kotihoidontuen puolesta tavalla jonka jokainen ymmärtää. Ja tulen valituksi.”

Keskustelua aiheesta