Politiikka
3.3.2020 13:44 ・ Päivitetty: 3.3.2020 13:44
Miten lasketaan hallituksen lupaamat jälkimmäiset 30 000 työpaikkaa? – pääministeri ja työministeri avaavat keskustelua
Hallitus on asettanut tavoitteekseen 75 prosentin työllisyysasteen ja 60 000 uutta niin kutsuttua päätösperäistä työpaikkaa tällä hallituskaudella.
Elokuun budjettiriiheen mennessä pitää olla päätettynä puolet eli 30 000 työllistä vastaavat toimet.
Näiden 30 000 työpaikan osalta valtiovarainministeriön on laskettava yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön sekä muiden ministeriöiden kanssa eri työllisyystoimien vaikutukset, jotta 30 000 saadaan kokoon.
30 000 työpaikan päälle tarvitaan kuitenkin vielä 30 000 lisää.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi hiljattain Demokraatin pääministerihaastattelussa nimenomaan näitä jälkimmäisiä 30 000:ta.
– Seuraavaan 30 000 on huomioitava hallituksen päätökset laajemminkin, Marin linjasi ja pohti, että muun muassa satsaukset koulutukseen pitäisi pystyä arvioimaan osana työllisyystoimia.
“Näiden ja muiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksena haetaan vähintään 60 000 lisätyöllistä edellä tarkoitetussa normaalissa suhdannetilanteessa. Edellä tarkoitetuista toimenpiteistä on puolet valmiina elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä”, hallitusohjelmassa lukee.
Käytännössä tällä hetkellä hallitus ei siis vielä ole linjannut esimerkiksi jälkimmäisen 30 000 työllisen laskentatavoista eli siitä, miten työllisyysvaikutukset lasketaan, vaan nyt haetaan budjettiriiheen ratkaisuja, jotta valtiovarainministeriö (VM) voisi niiden pohjalta laskea 30 000 ensimmäistä työpaikkaa.
Tänään eduskunnassa asiaa kommentoi Demokraatille myös työministeri Tuula Haatainen (sd.).
Lisää aiheesta
– Nyt minä keskityn työministerinä siihen 30 000:een, jotka ovat näitä päätösperäisiä työpaikkoja. Niissä VM:n kanssa käydään laskelmat, että se tuottaa sen 30 000 työpaikkaa. Eri toimenpiteistähän tämä pitää sitten kasata elokuun budjettiriiheen mennessä.
Myös Haatainen sanoo ymmärtäneensä, että jälkimmäisen 30 000:n laskemisessa on ajateltu huomioitavan myös pidemmän tähtäimen asioita kuten koulutusta ja tutkimusta.
Tarkemmin hän ei lähde kuitenkaan vielä tätä laskentaa yksilöimään. Hallitus on pidentämässä esimerkiksi oppivelvollisuutta.
Hallitus ei ole vielä käynyt asiaa läpi.
– Siinä on laajempi skouppi. Mutta se pitää tarkemmin käydä vielä läpi. Me palaamme sitten siihen. Nyt etsitään näitä (ensimmäistä 30 000 työpaikkaa) ja sitten katsotaan se (jälkimmäiset 30 000) työpaikkaa, Haatainen sanoo.
Haataisen mukaan budjettiriiheen mennessä pitää olla selvillä, miten ja millä tavalla myös jälkimmäisten 30 000 työpaikan osalta edetään.
Työnantaja jarruttelee?
Lisää aiheesta
Työllisyyskeinoja mietitään parhaillaan kolmikantaisissa työryhmissä. Niistä on kantautunut viestejä, että työnantajapuoli jarruttaisi työllisyyskeinojen löytämistä. Työllisyysryhmien työstä kirjoitettiin jopa Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa, jonka mukaan palkansaajapuoli on arvioinut EK:n edustajien olleen työryhmissä passiivisia.
– Tässä kaikenlaisia huhuja varmaan liikkuu, mutta näitä työllisyystyöryhmiä vetävät työmarkkinaosapuolet ja siellä ovat työmarkkinaosapuolet mukana. Se on ihan päivänselvää tietysti, että sitten aina kimpoilee erilaisia huhuja sieltä, että kuka vastustaa mitäkin. Minä en siihen ota kantaa. Minä odotan sieltä tuloksia, Tuula Haatainen kommentoi.
Onko kuulunut tällaista jarruttelupuhetta.
– Lehdistä olen lukenut, hän vastaa.
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoi aiemmin Demokraatille, että Helsingin Sanomien pääkirjoitus on ”kohtuuton ja vailla faktaa”.
– Olemme olleet aktiivisia, olemme jokaisessa työryhmässä tehneet esityksiä ja meillä on pohjalla tämä laaja lista, hän totesi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.