Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Miten puuttua jengirikollisuuteen? – asiantuntija pitää poliisin “tarkastusvyöhykkeitä” ongelmallisena

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Tanskan mallin mukaiset niin sanotut tarkastusvyöhykkeet ovat olleet hallitusneuvotteluissa esillä yhtenä keinona puuttua jengirikollisuuteen.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Vyöhykkeillä tarkoitetaan alueita, joilla poliisi saisi käyttää tiettyjä pakkokeinoja, kuten henkilötarkastuksia ja paikanetsintöjä ilman rikosepäilyä. Poliisi voisi siis jokseenkin sattumanvaraisesti pysäyttää ihmisiä sekä tarkastaa heitä ja heidän autojaan esimerkiksi aseiden varalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun erityisasiantuntija Mikko Joronen pitää ajatusta tarkastusvyöhykkeistä ongelmallisena.

-  Jos poliisille annetaan toimivalta käyttää pakkokeinoja ilman rikosepäilyjä, niin kyllä, se on ongelmallista. Poliisin toimenpiteet eivät voi perustua ihmisen pelkkään olemiseen, vaan siihen, että henkilön epäillään tehneen tai tekevän jotain rikollista, hän sanoo STT:lle.

JOROSEN mukaan oleellinen kysymys on, miten mahdollinen laki voitaisiin kirjoittaa niin, että se ei asettaisi ihmisiä eriarvoiseen asemaan tai olisi ristiriidassa etnisen profiloinnin kiellon kanssa.

-  Tällä hetkellä poliisilla on selkeät ohjeet siitä, että etninen profilointi on kaikessa poliisitoiminnassa kielletty. Tarkastusvyöhykkeet olisivat täysin ristiriidassa olemassa olevan lainsäädännön ja poliisin oman ohjeistuksen kanssa. Eli ei olisi mahdollista huolehtia siitä, että etnistä profilointia ei tapahdu.

Joronen ei näe mahdollisena, että tarkastusvyöhykkeiden käyttöönotto olisi Suomessa oikeutettavissa. Hän huomauttaa, että ehdotus voisi joutua törmäyskurssille myös perustuslain kanssa. Perustuslaissa turvataan ihmisten yhdenvertaisuus ja oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.

TARKASTUSVYÖHYKKEITÄ on käytetty Tanskassa vuodesta 2004, ja niiden käyttöönottoa selvitetään Ruotsissa, missä jengien vihamielisyydet ovat johtaneet hallitsemattomaan väkivaltaan, kuten henkirikoksiin ja räjähteiden käyttöön.

Suomessa poliisi on tunnistanut noin kymmenen pääosin pääkaupunkiseudulla olevaa katujengiä, joista ainakin osalla on jonkinlainen alueidentiteetti tai ne ovat kiinnittyneet tiettyyn kaupunginosaan. Poliisin mukaan katujengeihin kytkeytyy noin sata nuorta miestä, jotka ovat pääsääntöisesti ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia.

Poliisi on sanonut, että Suomi ei ole jengitilanteen suhteen niin sanotusti Ruotsin tiellä. Suomessa ei tiettävästi ole tapahtunut henkirikoksia, jotka liittyisivät katujengeihin, ja poliisi kertoo saaneensa katkaistua alkaneet kostonkierteet suhteellisen varhaisessa vaiheessa.

TANSKASSA, missä tarkastusvyöhykkeet ovat olleet käytössä pian kaksikymmentä vuotta, on tehty havaintoja kontrollin vääristymisestä ja etnisestä profiloinnista.

Maan ihmisoikeusinstituutin viime vuoden lopulla julkaiseman etnistä profilointia tarkastelleen raportin mukaan ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajilla on kantaväestöä suurempi riski joutua virheellisesti rikosepäilyn kohteeksi.

Ensimmäisen polven maahanmuuttajilla riski joutua syyttömänä rikoksesta epäillyksi on 27 prosenttia suurempi kuin kantaväestöllä. Toisen polven maahanmuuttajilla luku on jopa 45 prosenttia.

Raportissa tarkasteltiin 2,5:tä miljoonaa rikossyytettä ja 27  000:ta kiinniottoa vuosina 2009-2019.

Jecaterina Mantsinen / STT

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE