”Miten tämä on mahdollista?” – kansanedustaja kiehahti Lindströmille 150 miljoonasta eurosta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Entinen työministeri Tarja Filatov ja nykyinen työministeri Jari Lindström tänään eduskunnassa.

Uutissuomalainen uutisoi eilen, että noin 150 miljoonaa euroa ely-keskusten työllistämisrahoista on vielä käyttämättä tältä vuodelta.

Asia nousi hämmästelyn kohteeksi myös tänään budjetin lähetekeskustelussa, kun työministeri Jari Lindström (s.) kertoi kansanedustajille oman hallinnonalansa asioista.

Kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) ei kiitellyt ministeriä.

– Te olette aktiivisesti kehittänyt aktiivimallia, joka jakaa sanktioita, karensseja ja työttömyysturvan heikennyksiä ihmisille, jotka eivät ole löytäneet muutamaksi päiväksi työtä tai joille ei ole ollut tarjota työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Samanaikaisesti te olette pantannut 150 miljoonaa työllisyysmäärärahoja. Miten tämä on mahdollista, tämä todellakin hämmästyttää, Tolppanen paukutti.

Palkkatuen katto ihmetyttää.

Myös Työttömien Keskusjärjestö on tänään ilmaissut järkytyksensä tiedotteella.

Järjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski muistuttaa, että Suomessa on yli 100 000 pitkäaikaistyötöntä, joita voisi palkata palkkatuella yhdistyksiin, kuntiin ja yrityksiin työllisyysmäärärahoilla. 150 miljoonalla eurolla palkkaisi palkkatuella yli 10 000 työtöntä vuodeksi töihin.

Järjestön puheenjohtajan, kansanedustaja Satu Taavitsaisen mukaan rahojen käyttämättä jättäminen osoittaa, että hallitus on pöyristyttävän piittaamaton työttömiä kohtaan.

Hallitus on asettanut kolmannelle sektorille 3 000 henkilötyövuoden katon palkkatuen käytölle. Tämän päätöksen perumista Taavitsainen vaatii.

Entinen työministeri (sd.) Tarja Filatov hämmästeli myös tänään täysistunnossa tätä järjestöjen työllistämistyölle asetettua kattoa.

– Eikö olisi perusteltua, että järjestöjen pitkäaikaistyöttömien työllisyys arvostettaisiin hieman enemmän kuin tällä hetkellä, koska he tekevät työtä todella kaikkein vaikeimman joukon kanssa? Me jotka olemme pitkään näitä asioita työksemme tehneet, tiedämme, että vaikka me kaikki haluaisimme, että pitkäaikaistyöttömiä työllistettäisiin enemmän markkinaehtoisiin yrityksiin, se on vaikeaa, koska yrityksillä on omat pelkonsa ja logiikkansa, joilla ne toimivat. Siksi me tarvitsemme tätä kolmannen sektorin työllistämistyötä, Filatov sanoi.

Kyseessä on ”passiivimalli”.

Myös hallituksen työttömille kaavailema aktiivimalli puhutti lähetekeskustelussa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula totesi sen olevan surkea osoitus siitä, kuinka huono ymmärrys hallinnossa on työttömien arkipäivästä.

– Työttömien mahdollinen haluttomuus sirpaletöihin johtuu ennen kaikkea kolmesta tekijästä, töitä ei ole tarjolla, omat taidot tai työkyky ei riitä nimenomaan niihin töihin, jota on tarjolla tai sitten byrokratian takia ei uskalleta ottaa niitä töitä vastaan. Kahteen ensimmäisistä syistä aktiivimalli ei vaikuta millään lailla.

Kontula heittikin, että kysymys on enemmänkin passiivi- kuin aktiivimallista.

Aktiivimallissa työttömän täytyisi olla tietty määrä työssä tai työllistämistä edistävissä palveluissa, työvoimakoulutuksessa, kokeilussa tai valmennuksessa. Jos näin ei ole, työttömyysturvaa leikataan 4,65%.

– Aktiivimalli jatkaa hallituksen politiikkaa, jossa työttömyys nähdään ennen kaikkea yksilöiden omana syynä eikä työpaikkojen vähyydestä tai kohtaanto-ongelmasta johtuvana asiana. Kuitenkin työttömyydessä on kyse siitä, että työpaikat ovat vähentyneet toisaalta vaikean suhdannetilanteen vuoksi ja toisaalta julkisen sektorin jatkuvan tehostamisen seurauksena, SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin huomautti.

Hän totesi myös, etti työttömien työnhakijoiden osaaminen ei välttämättä vastaa vaatimuksia, joita uusissa syntyneissä työtehtävissä tarvitaan.

– Siksi tarvitsemme toimia esimerkiksi uudelleenkouluttautumisen tukemiseksi.

– Jaatteko näkemyksemme siitä, että isossa kuvassa työttömyys on ennen muuta yhteiskunnallisesta tilanteesta johtuva eikä työttömien oma valinta ja vika? Jos olette samaa mieltä, miksi jatkatte politiikka, jossa työttömille tarjotaan lähinnä keppiä, nyt tällä kertaa aktiivimallin nimikkeellä? Marin kysyi ministeri Jari Lindströmiltä.

Lindström ei peräänny.

Lindström puolusti kolmannelle sektorille asetettua palkkatuen kattoa.

– Siis todellakin tehtiin tämä päätös, että tuli 3000:n katto 100%:een palkkatukeen.

– Tällä on varmaan jonkin verran merkitystä tilanteeseen, jossa nyt olemme eli niitä määrärahoja on vielä käytössä. Toinen syy siihen – tämä on enemmän mutua – on varmaan, että me saatiin laki, jossa työttömyysturva voidaan käyttää palkkatukeen, starttirahaan ja liikkuvuusavustukseen.

Lindström kertoi myös saaneensa Työttömien valtakunnalliselta yhdistykseltä palautetta, jossa on kysytty, voiko palkkatuen katon perua.

– Hallitus on tehnyt linjauksen katosta ja se pysyy toistaiseksi kunnes toisin päätetään. Sellaista keskustelua ei ole käynnistetty, että siihen puututtaisiin, hän kuitenkin pysyi tiukkana.

Aktiivimallista Lindström totesi, että hallituksen esitys tullee syksyllä.

– Se on osa isoa 10 kohdan pakettia, jonka me yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sovimme, Lindström sanoi.

Hän kuitenkin jatkoi, että ”rehellisyyden nimissä” SAK ei ole pakettia hyväksynyt.

– He ovat sitä kritisoineet koko ajan ja niin on moni muukin.

– Hallitus on luvannut näitä asioita edistää ja tuo myös tämän aktiivimallin. Sen tuomiselle vahvin perustelu on se, että sillä uskotaan ja toivotaan olevan työllistämistä parantava vaikutus, Lindström sanoi.

EU-huippukokouksessa kävi selväksi tämä: yhteistyö puolustuksessa alkaa kiinnostaa

Kuva: Lehtikuva
Pääministeri Juha Sipilä totesi, että Suomi voisi olla kiinnostunut yhteistyön lisäämisestä esimerkiksi kyberturvallisuudessa.

Valtaosa EU-maista haluaa näillä näkymin tiivistää EU:n puolustusyhteistyötä ja lähteä mukaan pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön. Torstain huippukokouksessa EU-johtajat kiittelivät yhteistyön etenemistä, josta on tarkoitus päättää joulukuun huippukokouksessa.

EU-maat tasapainottelevat vielä liittymisehtojen ja avoimuuden välillä. Yhteistyön halutaan olevan kaikille avoin, mutta jäsenmaille asetetaan ehtoja, jotka pitää ensin täyttää. Keskustelua käydään rahallisista investoinneista ja kapasiteetista.

Huippukokous oli EU-johtajille paikka todeta yhteistyön eteneminen, mutta varsinaisia päätöksiä ei tehty.

EU-lähteen mukaan Britannia ja Tanska olisivat jättäytymässä yhteistyöstä sivuun, ja Irlanti perinteisesti neutraalina valtiona vielä empii osallistumista.

Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on viitekehys, jonka puitteissa valtiot osallistuvat yhteen tai useampaan projektiin. Pääkaupungeista on jätetty jo noin 40 ehdotusta, joiden joukossa on hyvin erilaisia yhteistyön muotoja kyberturvallisuudesta satelliitteihin. Joukossa on myös päällekkäisiä ehdotuksia, joten lopullinen määrä typistyy todennäköisesti huomattavasti.

Esille on noussut esimerkiksi sotilastarvikkeiden schengen. Sotilastarvikkeiden kuljetus on hyvin säädeltyä, mutta yhteisillä säännöillä tarvikkeet saataisiin kulkemaan rajojen yli sujuvammin.

Suomi on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kiinnostunut muutamista tähän mennessä ehdotetuista yhteistyön alueista.

– Kyberyhteistyön syventäminen, miehittämättömät ilma-alukset ja satelliittiyhteistyö, meriturvallisuuteen liittyvät kysymykset, esimerkiksi tilannekuvan jakaminen, Sipilä luetteli ennen kokousta.

Maahanmuuttokriisi on kaikkea muuta kuin ratkaistu.

Puolustusyhteistyön ohella maahanmuutto oli iso keskustelunaihe torstain huippukokouksessa.

Pohjoisemmat maat tunnustivat Italian rankan aseman maahanmuuttokriisin eturintamassa ja kiittivät keskisen Välimeren rauhoittumista. Tulijoiden määrä on vähentynyt viime kuukausina huomattavasti. Vuosi sitten syyskuussa Italiaan saapui noin 17 000 siirtolaista, kun nyt syyskuussa määrä oli noin 6 000.

Maahanmuuttokriisi on kuitenkin kaikkea muuta kuin ratkaistu. Huippukokouksia johtava Donald Tusk vetosi jäsenmaihin, jotta ne lisäisivät rahoitustaan Afrikka-hätärahastoon, jonka suuruus on tällä hetkellä alle 3 miljardia euroa. Rahastosta tuetaan lähtömaita ja yritetään puuttua kriisin juurisyihin.

Turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta ei nytkään päästy keskustelua pidemmälle. Dublin-järjestelmän uudistamisesta ja vastuun jakamisesta EU-maiden välillä odotetaan ehdotusta puheenjohtajamaa Virolta myöhemmin tänä vuonna.

Britannian Theresa May, Saksan Angela Merkel ja Ranskan Emmanuel Macron marssivat kokoussaliin kylki kyljessä tiiviisti kuiskuttaen. Huippukokouksen ei pitäisi olla paikka, jossa brexitistä neuvotellaan, mutta tärkeä näyttämö se on joka tapauksessa.

May lähetti ennen kokousta EU-kansalaisille avoimen kirjeen, jossa hän jälleen kerran vakuutti, että Britanniaan kotinsa tehneet EU-kansalaiset ovat tervetulleita jäämään. Viesti todennäköisesti toistui, kun May puhui illallisella EU-johtajille.

Viime hetken kauniista sanoista ei kuitenkaan ollut enää hyötyä. EU-johtajat päättävät perjantaina, ettei neuvotteluita tulevasta suhteesta voida vielä avata.

STT–ANNIINA LUOTONEN

”Heidät tulisi nähdä ennen kaikkea lapsina” – Konnunsuon vierailu toi Haataiselle mieleen monet kipeät kohtaamiset

Kuva: Jari Soini

Kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) vei torstaina johtamansa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet tutustumaan Konnunsuon vastaanottokeskukseen. Se sijaitsee Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa ja on vastaanottokapasiteetiltaan Suomen suurin.

Vierailun aikana Haatainen muisteli kohtaamisia erityisesti alaikäisten turvapaikanhakijoiden kanssa.

– Ilman huoltajaa Suomeen tulevat alaikäiset ovat monella tavalla erittäin haastavassa tilanteessa. Heillä on usein takanaan vaikea ja vaarallinen pakomatka ilman aikuisten tukea ja turvaa. Monen mielessä on pelkoa ja epätietoisuutta muun perheen tilanteesta tai surua omaisten menettämisestä, SDP:n presidenttiehdokas kirjoittaa blogissaan.

Hän muistuttaa, että nämä lapset ja nuoret ovat erityisen suojelun tarpeessa. Siihen tarvitaan riittävästi resursseja ja osaamista. Heidän tilanteessaan on vielä paljon parannettavaa ja kehitettävää.

Haatainen ottaa esille viranomaisten kuulustelut ja puhuttelut, joissa pyritään selvittämään lapsen ja nuoren suojelun tarve.

– Suomeen saapumisen jälkeen ltilanne jatkuu pitkään epävarmana ja haastavana. Lasten turvapaikkahakemukset tulee käsitellä kiireellisinä, mutta käsittelyajat voivat silti venyä pitkiksi.

Haatainen huomauttaa, että päätöksen odottaminen on lapselle ja nuorelle hyvin raskasta aikaa: se saattaa vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen, kun tulevaisuuden suunnitteleminen on vaikeaa.

Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa oman perheensä kanssa.

Kotoutuminen on helpompaa, kun koulu ja kaverit pysyvät samoina. Haatainen murehtii sitä, että turvapaikkaprosessin aikana lapsia voidaan kuitenkin siirtää asuinyksikköjen välillä paikkakunnalta toiselle.

– Lasten siirtely yksiköiden välillä ei ole lasten oikeuksien mukaista, koska silloin lapsi revitään irti hänelle tutusta ja turvallisesta ympäristöstä ja sosiaalisesta verkostosta.

Ennen kaikkea Tuula Haatainen korostaa tätä seikkaa:

–Turvapaikkaa hakevat lapset tulisi nähdä ensisijaisesti lapsina eikä turvapaikanhakijoina.

Haatainen näkee, että Suomen nykyinen hyvin kielteinen perheenyhdistämislinjaus ei ole lapsen edun mukainen.

– Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa oman perheensä kanssa, se myös takaa paremman kotoutumisen, kun lapsi voi olla yhdessä oman perheensä kanssa. Kielteiset perheenyhdistämispäätökset aiheuttavat henkisiä romahduksia lapsille, he ovat odottaneet näkevänsä oman perheensä ja sitten tulee tieto, ettei perhe pääsekään Suomeen.

Tuula Haatainen muistuttaa blogissaan, että lapsen oikeutta perheeseen tulisi kunnioittaa Suomessa – se on inhimillistä sekä oikeudenmukaista.

– Sen tuloksena lapset ja nuoret pääsisivät helpommin myös helpommin elämään kiinni Suomessa.

Ajokorttiuudistus eteni eduskuntaan – paljon uutta luvassa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Ajokortin suorittamista monilla tavoin muuttava lakiuudistus on edennyt eduskunnan käsiteltäväksi. Hallitus antoi asiasta esityksensä torstaina.

Uudistuksen toteutuessa ajokortin voi jatkossa saada nykyistä halvemmalla, sillä B-luokan kortin suorittaminen on esimerkiksi muuttumassa yksivaiheiseksi. Lisäksi pakollisten oppituntien määrää on tarkoitus vähentää.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoo tiedotteessa, että uudistuksessa lisätään kuitenkin kuljettajantutkintojen vaativuutta ja esitetään pakolliseksi riskientunnistamiskoulutusta.

Esitys laajentaisi myös ulkomaalaisten ajo-oikeutta Suomessa ja jatkossa esimerkiksi kiinalainenkin matkailija saisi ajaa Manner-Suomessa kiinalaisella kortillaan.

Yrittäjäjärjestö heittää pallon maakuntapäättäjille: Varmistettava, että paikallinen sote-yrittäjä pärjää

Kuva: Lehtikuva

Suomen Yrittäjien mielestä tänään julkistettu lakiluonnos valinnanvapaudesta antaa hyvän mahdollisuuden uudistaa sote-järjestelmää. Järjestö pitää tärkeänä, että maakuntapäättäjät varmistavat tulevaisuudessa, että asiakas voi valita myös paikallisen sote-yrittäjän palveluita.

Toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan lakiluonnos perustuu lähtökohtaan, että yrittäjyys voi olla keskeinen voimavara parempien sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentamisessa.

– Kasvollinen pk-yrittäjä palvelee ihmiseltä ihmiselle. Yrittäjyys tuo palveluihin inhimillistä laatua. Tehokkuutta sote-palveluihin tuo terve kilpailu, johon asiakkaan valinnanvapaus luo sisältöä.

Pentikäinen painottaa sitä, että sote-keskuksien välille syntyy kunnon kilpailua ja markkinoille pääsee helposti.

– Muuten on riski, että ala keskittyy edelleen ja valuu ulkomaiseen omistukseen. Siksi pieni sote-keskus on aidon valinnanvapauden edellytys.

Pelkkä laki ei hänen mukaansa kuitenkaan paranna palvelujen saatavuutta, laatua tai mahdollista pk-yrittäjien tuottamia lähipalveluja.

– Maakuntien valmistelijoiden ja päättäjien on toteutettava laki niin, että näin käy, Pentikäinen sanoo.

 

Vihreiden puheenjohtajalta tyly niitti hallituksen kaavailuille: ”Ei näe kevättä”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kommentoi blogikirjoituksessaan hallituksen tänään esittelemää luonnosta laiksi soten valinnanvapaudesta.

– Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena piti olla terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen eri alueiden ja ihmisryhmien välillä, kustannusten kasvun hillitseminen ja saumattomien hoivaketjujen turvaaminen. Hallituksen lausuntokierrokselle laittama malli lyö korville kaikkia näitä uudistuksen tavoitteita,  Aalto sanoo.

– On kysyttävä, millä tapaa terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat, jos ihmisen edessä on entistäkin sekavampi ja monimutkaisempi järjestelmä, palvelut keskittyvät suurten terveysfirmojen käsiin, ja saumattomien hoivaketjujen tavoitteesta on luovuttu, hän jatkaa.

Aallon mukaan laajennettu asiakassetelijärjestelmä heikentää kustannusten ja kokonaisuuden hallintaa ja sote-yhtiöillä on edelleen mahdollisuus kermankuorintaan markkinoinnin ja asiakasvalinnan kautta, hän sanoo.

– Jos kustannukset kasvavat, ihmisten palveluista tullaan leikkaamaan. Eniten apua tarvitsevien ihmisten palveluista leikataan ja palveluiden piiriin pääseminen vaikeutuu asiakasmaksujen korotusten kautta. Ihmisten oikeus perustuslain turvaamiin palveluihin ei toteudu, Aalto toteaa.

Hallitus korjasi edellistä esitystään vahvistamalla maakuntien asemaa palveluiden järjestäjinä. Nyt se Aallon mukaan heikentää sitä uudelleen pirstaloimalla palveluiden tuotantoa asiakassetelimallilla.

– Hallitus näyttää luottavan siihen, että perustuslaki taipuisi sen esityksen edessä. Hallitus ei näytä ottaneen opikseen vaan ajaa täysillä kohti perustuslakiseinää, Aalto sanoo.

Twitterissä Aalto kirjoittaa, ettei hallituksen sote-malli näe kevättä.

Keskustelua aiheesta