”Miten tämä on mahdollista?” – kansanedustaja kiehahti Lindströmille 150 miljoonasta eurosta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Entinen työministeri Tarja Filatov ja nykyinen työministeri Jari Lindström tänään eduskunnassa.

Uutissuomalainen uutisoi eilen, että noin 150 miljoonaa euroa ely-keskusten työllistämisrahoista on vielä käyttämättä tältä vuodelta.

Asia nousi hämmästelyn kohteeksi myös tänään budjetin lähetekeskustelussa, kun työministeri Jari Lindström (s.) kertoi kansanedustajille oman hallinnonalansa asioista.

Kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) ei kiitellyt ministeriä.

– Te olette aktiivisesti kehittänyt aktiivimallia, joka jakaa sanktioita, karensseja ja työttömyysturvan heikennyksiä ihmisille, jotka eivät ole löytäneet muutamaksi päiväksi työtä tai joille ei ole ollut tarjota työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Samanaikaisesti te olette pantannut 150 miljoonaa työllisyysmäärärahoja. Miten tämä on mahdollista, tämä todellakin hämmästyttää, Tolppanen paukutti.

Palkkatuen katto ihmetyttää.

Myös Työttömien Keskusjärjestö on tänään ilmaissut järkytyksensä tiedotteella.

Järjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski muistuttaa, että Suomessa on yli 100 000 pitkäaikaistyötöntä, joita voisi palkata palkkatuella yhdistyksiin, kuntiin ja yrityksiin työllisyysmäärärahoilla. 150 miljoonalla eurolla palkkaisi palkkatuella yli 10 000 työtöntä vuodeksi töihin.

Järjestön puheenjohtajan, kansanedustaja Satu Taavitsaisen mukaan rahojen käyttämättä jättäminen osoittaa, että hallitus on pöyristyttävän piittaamaton työttömiä kohtaan.

Hallitus on asettanut kolmannelle sektorille 3 000 henkilötyövuoden katon palkkatuen käytölle. Tämän päätöksen perumista Taavitsainen vaatii.

Entinen työministeri (sd.) Tarja Filatov hämmästeli myös tänään täysistunnossa tätä järjestöjen työllistämistyölle asetettua kattoa.

– Eikö olisi perusteltua, että järjestöjen pitkäaikaistyöttömien työllisyys arvostettaisiin hieman enemmän kuin tällä hetkellä, koska he tekevät työtä todella kaikkein vaikeimman joukon kanssa? Me jotka olemme pitkään näitä asioita työksemme tehneet, tiedämme, että vaikka me kaikki haluaisimme, että pitkäaikaistyöttömiä työllistettäisiin enemmän markkinaehtoisiin yrityksiin, se on vaikeaa, koska yrityksillä on omat pelkonsa ja logiikkansa, joilla ne toimivat. Siksi me tarvitsemme tätä kolmannen sektorin työllistämistyötä, Filatov sanoi.

Kyseessä on ”passiivimalli”.

Myös hallituksen työttömille kaavailema aktiivimalli puhutti lähetekeskustelussa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula totesi sen olevan surkea osoitus siitä, kuinka huono ymmärrys hallinnossa on työttömien arkipäivästä.

– Työttömien mahdollinen haluttomuus sirpaletöihin johtuu ennen kaikkea kolmesta tekijästä, töitä ei ole tarjolla, omat taidot tai työkyky ei riitä nimenomaan niihin töihin, jota on tarjolla tai sitten byrokratian takia ei uskalleta ottaa niitä töitä vastaan. Kahteen ensimmäisistä syistä aktiivimalli ei vaikuta millään lailla.

Kontula heittikin, että kysymys on enemmänkin passiivi- kuin aktiivimallista.

Aktiivimallissa työttömän täytyisi olla tietty määrä työssä tai työllistämistä edistävissä palveluissa, työvoimakoulutuksessa, kokeilussa tai valmennuksessa. Jos näin ei ole, työttömyysturvaa leikataan 4,65%.

– Aktiivimalli jatkaa hallituksen politiikkaa, jossa työttömyys nähdään ennen kaikkea yksilöiden omana syynä eikä työpaikkojen vähyydestä tai kohtaanto-ongelmasta johtuvana asiana. Kuitenkin työttömyydessä on kyse siitä, että työpaikat ovat vähentyneet toisaalta vaikean suhdannetilanteen vuoksi ja toisaalta julkisen sektorin jatkuvan tehostamisen seurauksena, SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin huomautti.

Hän totesi myös, etti työttömien työnhakijoiden osaaminen ei välttämättä vastaa vaatimuksia, joita uusissa syntyneissä työtehtävissä tarvitaan.

– Siksi tarvitsemme toimia esimerkiksi uudelleenkouluttautumisen tukemiseksi.

– Jaatteko näkemyksemme siitä, että isossa kuvassa työttömyys on ennen muuta yhteiskunnallisesta tilanteesta johtuva eikä työttömien oma valinta ja vika? Jos olette samaa mieltä, miksi jatkatte politiikka, jossa työttömille tarjotaan lähinnä keppiä, nyt tällä kertaa aktiivimallin nimikkeellä? Marin kysyi ministeri Jari Lindströmiltä.

Lindström ei peräänny.

Lindström puolusti kolmannelle sektorille asetettua palkkatuen kattoa.

– Siis todellakin tehtiin tämä päätös, että tuli 3000:n katto 100%:een palkkatukeen.

– Tällä on varmaan jonkin verran merkitystä tilanteeseen, jossa nyt olemme eli niitä määrärahoja on vielä käytössä. Toinen syy siihen – tämä on enemmän mutua – on varmaan, että me saatiin laki, jossa työttömyysturva voidaan käyttää palkkatukeen, starttirahaan ja liikkuvuusavustukseen.

Lindström kertoi myös saaneensa Työttömien valtakunnalliselta yhdistykseltä palautetta, jossa on kysytty, voiko palkkatuen katon perua.

– Hallitus on tehnyt linjauksen katosta ja se pysyy toistaiseksi kunnes toisin päätetään. Sellaista keskustelua ei ole käynnistetty, että siihen puututtaisiin, hän kuitenkin pysyi tiukkana.

Aktiivimallista Lindström totesi, että hallituksen esitys tullee syksyllä.

– Se on osa isoa 10 kohdan pakettia, jonka me yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sovimme, Lindström sanoi.

Hän kuitenkin jatkoi, että ”rehellisyyden nimissä” SAK ei ole pakettia hyväksynyt.

– He ovat sitä kritisoineet koko ajan ja niin on moni muukin.

– Hallitus on luvannut näitä asioita edistää ja tuo myös tämän aktiivimallin. Sen tuomiselle vahvin perustelu on se, että sillä uskotaan ja toivotaan olevan työllistämistä parantava vaikutus, Lindström sanoi.

Timo Soini valitsi, kenen opposition kansanedustajan kanssa hän lähtisi kaljalle – se ei kuitenkaan onnistuisi

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Ulkoministeri Timo Soini haukkuu, taas kerran, opposition esityksen – tällä kertaa verkkosivuillaan. Hän palaa keskiviikkoon, jolloin pääministeri Juha Sipilä antoi eduskunnassa pääministerin ilmoituksen hallituspolitiikasta tänä vuonna.

”Oppositio oli tylsä ja huumorintajuton kuin Hesarin pääkirjoitus. Samaa kurjuusjoikua tunnista toiseen ilman hymyn häivää. Älykäs huumori loisti poissaolollaan.”

Soinin mielestä esimerkiksi vihreiden Ville Niinistö toisti ”koulutusleikkausuikutusta kolmatta vuotta”.

Soinin mielestä poliittisen debatin pitää olla myös hauskaa, oikeaa kansanvallan ilotulitusta tai muuten sitä ei jaksa Erkkikään.

”Jos puheiden perusteella pitäisi valita opposition kansanedustaja, jonka kanssa keskiviikon salikeskustelun perusteella haluaisi lähteä kaljalle päätyisi Päivi Räsäseen, jonka puheenvuoro on debatin paras.”

”Paitsi että Päivi ei käy kaljalla”, Soini täsmentää.

Ulkoministeri kertoi näkemyksistään perjantaina.

Keskustelua aiheesta

Keskustan tapaan nyt myös kokoomus halukas palaamaan perhevapaauudistus-pöytään

Kuva: Thinkstock

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) väläyttää Ylellä, että kokoomus haluaisi neuvotella vielä perhevapaauudistuksesta hallituskumppaneiden kesken.

– Henkilökohtaisesti toivon, että asiaan löytyisi tapa palata vielä työllisyysuudistusten ja budjettiriihen yhteydessä, Mykkänen sanoo Ylelle.

Eilen Demokraatti uutisoi, että myös keskustassa on vielä haluja neuvotella perhevapaauudistuksesta tietyin osin.

– Pöydässä oli paljon sellaisia yhteisiä pieniä nimittäjiä, jotka ovat verrattain pieniä muutoksia tai euromääräisestikin pieniä satsauksia ja olen niitä valmis edistämään, jos näistä saadaan keskustelua käytyä. Palaillaan asiaan ja pöytään pikku hiljaa, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi.

Oppositiossa on oltu pahoillaan siitä, että hallitus ilmoitti aiemmin, että perhevapaauudistus keskeytetään ja se siirtyy seuraavalla hallitukselle.

– Minusta kysymys on koko hallituksen kyvyttömyydestä perhe- ja tasa-arvopolitiikkaan. Selityksiä tuntuu löytyvän muttei ratkaisuja – selityksiä siihen, miksi epäonnistutaan, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on esimerkiksi todennut.

Keskustelua aiheesta

Tässä on Euroopan suurin ongelma, linjaa Sauli Niinistö – ”Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Presidentti Sauli Niinistön mukaan sotimisen jatkuminen Ukrainassa on Euroopan suurin ongelma. Sen ratkaisemiseen kannattaa panostaa, jos pienikin mahdollisuus vain tarjoutuu, Niinistö sanoi suomalaistoimittajille Münchenissä.

Turvallisuuskonferenssissa on jälleen ollut esillä ajatus YK:n suuresta rauhaturvaoperaatiosta Itä-Ukrainassa.

Sellaisen toteutuminen on vielä hyvin epävarmaa, mutta jos operaatiosta sopu YK:n puitteissa, myös Suomen pitäisi varautua olemaan siinä mukana – tarvittaessa myös konkreettisen joukkojen muodossa, Niinistö sanoi.

– Siihen mittaan kun meillä resurssia riittää, ei mitään mahdottomuuksia.

Niinistö kertoi keskustelleensa Ukrainan tilanteesta Münchenissä pariinkin kertaan Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon kanssa.

– Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota, presidentti kuvasi tunnelmia.

Vauvaonnitteluja sadellut

Kahdenvälisten tapaamisten lisäksi Niinistön ohjelmassa oli lauantaina arktista turvallisuutta koskeva paneelikeskustelu.

Presidentti kertoi myhäillen suomalaistoimittajille saaneensa onnitteluja perheenlisäyksestä ”jatkuvalla syötöllä”.

– Äsken tuolla arktisessa keskustelussa sellaisiltakin ihmisiltä, joita en ihan välittömästi tunnistanutkaan, Niinistö kertoi.

STT–NIILO SIMOJOKI

Keskustelua aiheesta

Orpo on valmis maksamaan EU:lle enemmän: ”Siksi unioni on olemassa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hallitus olisi valmis kasvattamaan Suomen EU-budjettiin maksamaa osuutta, jos raha tuottaisi selkeää lisäarvoa. Näin sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) STT:lle.

Tällaisia kohteita olisivat Orpon mukaan esimerkiksi tutkimus, kehitys, innovaatio, puolustus, turvallisuus ja maahanmuuttoasiat.

– Näihin kun EU suuntaisi varoja, tekisi niitä yhdessä enemmän, se olisi Suomelle eduksi. Jos euro maksetaan, kymmenen euroa saadaan eurooppalaisena lisäarvona takaisin, Orpo kuvailee.

Hallitus linjasi EU-budjetista perjantaina, mutta moni on ihmetellyt, mitä linjaus tosiasiassa tarkoittaa ja onko se sisäisesti ristiriitainen. Toisaalta Britannian lähdön jättämää aukkoa budjetissa ei haluta täyttää, mutta toisaalta Suomi on valmis laittamaan unioniin lisärahaa.

Orpo ei näe asiassa ristiriitaa, vaan pitää luontevana, että uusiin asioihin pitää panostaa.

– Siksi unioni on olemassa. Yhdessä me olemme enemmän kuin yksittäiset valtiot.

Toki neuvotteluissa pyritään hakemaan rahaa myös nykyisen EU-budjetin sisältä, esimerkiksi koheesiorahoista, joilla tuetaan EU:n vähemmän kehittyneitä alueita. Aiemmin iso osa potista on mennyt EU:n uudemmille jäsenmaille, joiden Orpo katsoo kehittyneen siinä määrin, että koheesiopottia voisi nyt pienentää.

Yli vai alle prosentti?

Tällä hetkellä EU:n budjetti on noin prosentti maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Orpo katsoo, että budjetti voisi kasvaa noin 1,05 prosenttiin.

Kokoomuksen ja keskustan hallituskumppani sinisten puheenjohtaja Sampo Terho sanoi perjantaina STT:lle, että hänen puolueensa olisi valmis menemään jopa alle prosenttiin.

– Jokaisella puolueella on tietenkin omat tavoitteensa, ja minusta hallituksen kanta on hyvä, Orpo kommentoi.

– Olisi epärehellistä väittää, että voimme samaan aikaan pitää kiinni yhdestä prosentista sekä kaikkien meille tärkeiden asioiden saamisesta.

Edessä on joka tapauksessa pitkä vääntö. Orpon mukaan seuraava EU-budjetti viimeistellään Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.

STT–OLLI VESALA

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Entinen oikeusministeri kommentoi SDP:n Rinteen esitystä: ”Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta…”

Kuva: Lehtikuva

Entinen oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Christoffer Taxell voisi olla sopiva henkilö selvityshenkilöksi selvittämään, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

Taxellin nimen nosti tänään esille SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka sanoo Demokraatille lauantaina, että suomalaisten keskuudessa on liikkeellä kysymyksiä, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

– Kansakunnan etu on se, että oikeusvaltioon luotetaan ja ihmiset luottavat siihen, että asiat menevät, kuten lainsäädäntö ja sopimukset edellyttävät.

– Meillä on tehty lainsäädäntömuutoksia syksyn 2015 tilanteen johdosta ja ko. aiemmin. Nyt olisi syytä tarkastella, toimivatko nämä muutokset oikeudenmukaisella ja inhimillisellä tavalla suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus huomioon ottaen.

– Kun katselee uutisia Afganistanista ja Irakista tai esimerkiksi Maahanmuuttoviraston Migrin linjanjohtajan kirjoitusta Helsingin Sanomissa, missä kerrottiin että Ruotsissa on itse asiassa väljempi palauttamispolitiikka kuin Suomessa, voisi olla hyödyksi, että pääministeri asettaisi selvitysmiehen, Rinne esitti aiemmin tänään.

Taxell sanoo lauantaina iltapäivällä Demokraatille seuraavansa, mitä asiassa tapahtuu.

– Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta, silloin luonnollisesti joutuu miettimään, kuten yleensä teen saadessani kysymyksen.

Taxell ei halunnut kuitenkaan vielä sanoa tarkemmin, olisiko hän halukas ryhtymään tehtävään.

Palautuksia koskevaa keskustelua hän sanoo kuitenkin seuranneensa kuten muitakin merkittäviä asioita.

– Seuraan yhteiskunnallista keskustelua kaiken kaikkiaan. En lähde nyt arvioimaan sen eri osia.

Taxell johti viime vuosikymmenen lopulla perustuslain muuttamista valmistellutta parlamentaarista komiteaa.

Keskustelua aiheesta