Politiikka

Miten tässä näin kävi? – Haatainen ihmeissään hallituksen sote-esityksestä: Terveyskeskukset heikentyisivät

LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN
LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN
LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN

Valinnanvapaus on hallittu ja ihmislähtöinen kokonaisuus. Näin otsikoi eilisen blogikirjoituksensa perhe-ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.). Hallitus kertoi saavuttaneensa sovun valinnanvapaudesta.

Sosiaali- ja terveysministerinä aiemmin toimineen, nykyisen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Tuula Haataisen (sd.) arvio hallituksen uusimmasta valinnanvapaussovusta on kovin erilainen.

Kun uudistuksen piti tasoittaa raja-aitoa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä, nyt onkin käymässä aivan päinvastoin. Toisin sanoen integraation ongelmat eivät olekaan ratkeamassa.

– Nyt tässä (hallituksen mallissa) erotetaan terveyskeskus omakseen eli lääkärissä oltaisiin eri paikassa ja sitten kaikki muu on jossain muualla. Ja sitten on vielä kuitenkin siellä maakunnassa julkisesti erikoissairaanhoito. Sinne syntyy nyt turha raja-aita, Haatainen ihmettelee.

– Tämä voitaisiin ratkaista sillä tavalla, että julkinen ottaa tästä keskeisen vastuun ja palvelut rakennetaan kokonaisiksi ja otetaan johtolangaksi se, että ihmiset pääsevät nopeasti hoitoon. Sitten hankitaan yksityiseltä vaikka palvelusetelillä konsultaatioita tai toimenpiteitä ja leikkauksia täydentämään. Eli yksityistä voidaan käyttää, mutta se voitaisiin tehdä paremmin, tehokkaammin, hän toteaa.

”Nyt on riskinä, että mennään taaksepäin.”

Haatainen muistuttaa, että monin paikoin terveyskeskukset (hallitus puhuu sote-keskuksista) toimivat jo nyt.

– Siellä ei enää välttämättä eroteta toisistaan tai pysty edes sanomaan milloin ihminen on terveyspalveluissa ja milloin sosiaalipalveluissa, vaan ne ovat hänen selviytymistään ja hyvinvointiaan tukevia asioita ja kaikki tieto kulkee ja se on samasta paikasta.

Haataisen mukaan hallituksen uusi esitys sote-keskuksista sitä vastoin huonontaisi ja hajauttaisi nykyistä järjestelmää.

– Terveyskeskukset pienenevät, niiden toimintaedellytykset heikkenevät, niistä tulee haavoittuvaisempia, kun piti tehdä niin, että kaikkialla olisi toimivampi systeemi.

– Nyt on riskinä, että mennään taaksepäin, Haatainen suree.

Ministeri Saarikko kertoi eilen, että perustuslakivaliokunnan rajauksen vuoksi sote-keskusten velvoittavissa tehtävissä on sosiaalihuollon osalta vain neuvonnan ja ohjauksen tehtävä. Maakunnalla on kuitenkin velvollisuus jalkauttaa sosiaalityön osaamista sote-keskusten tueksi.

Sote-keskuksien vastuulle aiotaan siirtää vasta myöhemmin rajattu määrä erityisosaamista, esimerkiksi erikoislääkärikonsultaatioita tai terveydenhuollon avovastaanottotoimintaa. Maakunnalla on velvoite omaan liikelaitokseen, joka suorittaa vaativat palvelut.

”Varmaan niin kova yksityisen sektorin paine.”

Miksi sitten hallitus heikentää sote-palvelujen integraatiota eli toimii alkuperäistä tavoitettaan vastaan, kuten Tuula Haatainen katsoo. Hänellä on tästä oma arvionsa.

– Tässä on varmaan niin vahva yksityisen sektorin paine vastata tällä hallituksella. He haluavat nyt saada yksityisen sektorin samalle viivalle perusterveydenhuollossa ja terveyskeskuspalveluissa jakamaan sitä kakkua ja pottia, joka täällä julkista rahaa liikkuu. Muuta en keksi, koska tähän olisi olemassa arkijärkisempi ja fiksumpi mahdollisuus.

– Integraatio ei toimi tässä mallissa niin täydellisesti kuin se voisi toimia, jos tehtäisiin toisin.

Haatainen vaatii soten johtolangaksi sitä, että ihminen pääsisi nopeasti hoitoon.

– Sitähän ihmiset valittavat tuolla kaduilla, etteivät pääse lääkäriin riittävän nopeasti tai kestää päästä, että lapsi saa terapiaa. Keskityttäisiin siihen, että siellä on riittävästi hoitaja-lääkäripareja terveyskeskuksessa etulinjassa, että pääsee nopeasti hoitoon ja että myös nopeasti pääsee erikoislääkärin konsultaatioon, kun tarve on, Haatainen sanoo.

– Jos katsoo potilasryhmiä, eniten meillä ikääntyneiden määrä kasvaa. Heidän palveluissaan on tärkeää katsoa ihmisten tarve ja rakentaa sen ympärille palvelut.

Haatainen pitää isona ja oikeutettuna kysymyksenä yhä myös sitä että, mikseivät kaupungit ja kunnat voi tuottaa palveluita, kun ihmiset voisivat valita yksityisenkin terveysaseman.

– Minä lähtisin siitä, että olisi yhtenäinen integroitu kokonaisuus ja että määritellään se, että ihmisten pitää päästä nopeasti hoitoon ja sitä pidetään lähtökohtana.

Aikataulu yhä epärealistinen ja byrokratia kasvaa.

Haataisen mukaan hallituksen kaavailema sote-aikataulu ei edelleenkään ole realistinen, vaikka aikarajoja on siirretty eteenpäin.

Esimerkiksi ICT-järjestelmät eivät ehdi kuntoon. Koska integraatio Haataisen tulkinnan mukaan heikentyy, ICT- eli tietoteknisen järjestelmän toimivuuteen tulee yhä enemmän painetta.

Koska tuottajia on useita ja ICT-järjestelmät eivät ole kunnossa, aikataulu on Haataisen mukaan epärealistinen.

Asiakassetelimarkkinan laajentaminen puolestaan vaikeuttaa esimerkiksi hoidon laadun kontrollia.

Ylipäänsä Haatainen summaa, että nyt esitelty malli ei ainakaan vähennä byrokratiaa ja hallintoa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat