Miten tässä näin kävi? – Haatainen ihmeissään hallituksen sote-esityksestä: Terveyskeskukset heikentyisivät

Kuva: LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN

Valinnanvapaus on hallittu ja ihmislähtöinen kokonaisuus. Näin otsikoi eilisen blogikirjoituksensa perhe-ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.). Hallitus kertoi saavuttaneensa sovun valinnanvapaudesta.

Sosiaali- ja terveysministerinä aiemmin toimineen, nykyisen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Tuula Haataisen (sd.) arvio hallituksen uusimmasta valinnanvapaussovusta on kovin erilainen.

Kun uudistuksen piti tasoittaa raja-aitoa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä, nyt onkin käymässä aivan päinvastoin. Toisin sanoen integraation ongelmat eivät olekaan ratkeamassa.

– Nyt tässä (hallituksen mallissa) erotetaan terveyskeskus omakseen eli lääkärissä oltaisiin eri paikassa ja sitten kaikki muu on jossain muualla. Ja sitten on vielä kuitenkin siellä maakunnassa julkisesti erikoissairaanhoito. Sinne syntyy nyt turha raja-aita, Haatainen ihmettelee.

– Tämä voitaisiin ratkaista sillä tavalla, että julkinen ottaa tästä keskeisen vastuun ja palvelut rakennetaan kokonaisiksi ja otetaan johtolangaksi se, että ihmiset pääsevät nopeasti hoitoon. Sitten hankitaan yksityiseltä vaikka palvelusetelillä konsultaatioita tai toimenpiteitä ja leikkauksia täydentämään. Eli yksityistä voidaan käyttää, mutta se voitaisiin tehdä paremmin, tehokkaammin, hän toteaa.

”Nyt on riskinä, että mennään taaksepäin.”

Haatainen muistuttaa, että monin paikoin terveyskeskukset (hallitus puhuu sote-keskuksista) toimivat jo nyt.

– Siellä ei enää välttämättä eroteta toisistaan tai pysty edes sanomaan milloin ihminen on terveyspalveluissa ja milloin sosiaalipalveluissa, vaan ne ovat hänen selviytymistään ja hyvinvointiaan tukevia asioita ja kaikki tieto kulkee ja se on samasta paikasta.

Haataisen mukaan hallituksen uusi esitys sote-keskuksista sitä vastoin huonontaisi ja hajauttaisi nykyistä järjestelmää.

– Terveyskeskukset pienenevät, niiden toimintaedellytykset heikkenevät, niistä tulee haavoittuvaisempia, kun piti tehdä niin, että kaikkialla olisi toimivampi systeemi.

– Nyt on riskinä, että mennään taaksepäin, Haatainen suree.

Ministeri Saarikko kertoi eilen, että perustuslakivaliokunnan rajauksen vuoksi sote-keskusten velvoittavissa tehtävissä on sosiaalihuollon osalta vain neuvonnan ja ohjauksen tehtävä. Maakunnalla on kuitenkin velvollisuus jalkauttaa sosiaalityön osaamista sote-keskusten tueksi.

Sote-keskuksien vastuulle aiotaan siirtää vasta myöhemmin rajattu määrä erityisosaamista, esimerkiksi erikoislääkärikonsultaatioita tai terveydenhuollon avovastaanottotoimintaa. Maakunnalla on velvoite omaan liikelaitokseen, joka suorittaa vaativat palvelut.

”Varmaan niin kova yksityisen sektorin paine.”

Miksi sitten hallitus heikentää sote-palvelujen integraatiota eli toimii alkuperäistä tavoitettaan vastaan, kuten Tuula Haatainen katsoo. Hänellä on tästä oma arvionsa.

– Tässä on varmaan niin vahva yksityisen sektorin paine vastata tällä hallituksella. He haluavat nyt saada yksityisen sektorin samalle viivalle perusterveydenhuollossa ja terveyskeskuspalveluissa jakamaan sitä kakkua ja pottia, joka täällä julkista rahaa liikkuu. Muuta en keksi, koska tähän olisi olemassa arkijärkisempi ja fiksumpi mahdollisuus.

– Integraatio ei toimi tässä mallissa niin täydellisesti kuin se voisi toimia, jos tehtäisiin toisin.

Haatainen vaatii soten johtolangaksi sitä, että ihminen pääsisi nopeasti hoitoon.

– Sitähän ihmiset valittavat tuolla kaduilla, etteivät pääse lääkäriin riittävän nopeasti tai kestää päästä, että lapsi saa terapiaa. Keskityttäisiin siihen, että siellä on riittävästi hoitaja-lääkäripareja terveyskeskuksessa etulinjassa, että pääsee nopeasti hoitoon ja että myös nopeasti pääsee erikoislääkärin konsultaatioon, kun tarve on, Haatainen sanoo.

– Jos katsoo potilasryhmiä, eniten meillä ikääntyneiden määrä kasvaa. Heidän palveluissaan on tärkeää katsoa ihmisten tarve ja rakentaa sen ympärille palvelut.

Haatainen pitää isona ja oikeutettuna kysymyksenä yhä myös sitä että, mikseivät kaupungit ja kunnat voi tuottaa palveluita, kun ihmiset voisivat valita yksityisenkin terveysaseman.

– Minä lähtisin siitä, että olisi yhtenäinen integroitu kokonaisuus ja että määritellään se, että ihmisten pitää päästä nopeasti hoitoon ja sitä pidetään lähtökohtana.

Aikataulu yhä epärealistinen ja byrokratia kasvaa.

Haataisen mukaan hallituksen kaavailema sote-aikataulu ei edelleenkään ole realistinen, vaikka aikarajoja on siirretty eteenpäin.

Esimerkiksi ICT-järjestelmät eivät ehdi kuntoon. Koska integraatio Haataisen tulkinnan mukaan heikentyy, ICT- eli tietoteknisen järjestelmän toimivuuteen tulee yhä enemmän painetta.

Koska tuottajia on useita ja ICT-järjestelmät eivät ole kunnossa, aikataulu on Haataisen mukaan epärealistinen.

Asiakassetelimarkkinan laajentaminen puolestaan vaikeuttaa esimerkiksi hoidon laadun kontrollia.

Ylipäänsä Haatainen summaa, että nyt esitelty malli ei ainakaan vähennä byrokratiaa ja hallintoa.

Keskustelua aiheesta

SDP:n sisällä virisi vilkas keskustelu työstä – nyt puhuu Antti Rinne, ja hänen julistuksensa on vankkumaton

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Kaikki työ on yhtä arvokasta. Tekeepä työtä yksityisellä tai julkisella puolella, SDP ei erottele asiaa missään tapauksessa, linjaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

– Kuitenkin, puhuttaessa verorahalla tuotetuista palveluista puolueen kanta on selkeä. Kun verorahoja käytetään, niin oikein johdettuna julkisen sektorin tulisi olla palveluiden tuottaja, Rinne tarkentaa.

– Julkisen sektorin toimintaa täydentämään sosialidemokraatit haluavat puolestaan suosia pieniä yksityisiä palveluntuottajia.

Rinteen julistus on vankkumaton. SDP haluaa, että julkisesti hankitut verorahat käytetään yhteisen hyvän toteuttamiseen, ei yksityisten yritysten taloudellisen voiton tavoitteluun.

– Kyse ei ole millään tavalla julkisen tai yksityisen työn arvostuksesta.

Keskustelu SDP:n suhtautumisesta julkiseen ja yksityiseen työhön roihahti puolueen sisällä sekä valtakunnan mediassa Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmen kirjoitettua aiheesta kolumnin toissa viikolla.

Kirjoituksen pääteesinä oli käsitellä väitettä, jonka mukaan SDP ei ole aidosti työn puolue vaan julkisen työn puolue, eikä monen puoluelaisen mielestä kaikki työ ole yhtä arvokasta. Salmi haki kirjoituksellaan räväkkää keskustelunavausta, ja sen myös sai.

Yksityisten toimijoiden tehtävä on tavoitella aina voittoa.

Rinteen mielestä mielikuva SDP:stä vain julkista työtä puolustavana puolueena on poliittisten kilpailijoiden toimesta tarkoitushakuisesti luotu vääristymä.

– Arvostamme sekä yksityisen että julkisen puolen työntekijöitä aivan yhtä paljon. On kuitenkin huomattava, että julkisen ja yksityisen tuottajan toimintalogiikat ovat erilaiset. Tämän myös taloustieteen nobelisti Bengt Holmström totesi eduskunnalle pitämässään puheessa.

Rinne paaluttaa, että yksityisten toimijoiden tehtävä on tavoitella aina voittoa, lukuun ottamatta kolmannen sektorin toimijoita. Julkinen sektori puolestaan ei tavoittele itselleen rahallista tulosta, vaan sen tavoitteena on tuottaa palvelut mahdollisimman tehokkaasti.

– SDP:n näkökulmasta on selvää, että hyvällä johtamisella ja organisoimisella julkisessa tuottamisessa voidaan päästä yhtä tehokkaaseen lopputulokseen kuin yksityistä toimijaa käyttämällä.

– Voiton osuus jää kuitenkin tässä tapauksessa veronmaksajien ja palveluita tarvitsevien hyväksi. Puolueen linjana on, ettei ole järkevää kerätä yhteisiä verovaroja miljarditolkulla, ja sen jälkeen valuttaa tuottoa yksityisiin voittoa tavoittelemiin firmoihin. Mahdollisesti jopa ulkomaisiin veroparatiiseihin.

Mielikuva SDP:stä julkisen työntekijöiden puolustajana ja yksityisen sektorin työntekijöiden unohtajana on siis Rinteestä harhaanjohtava. Kysymys ei ole työn arvottamisesta, siitä kuka tekee töitä ja missä. Kysymys on siitä, miten yhteisesti kerättyjä verovaroja käytetään. Tätä SDP ajaa puhuessaan niin usein julkisista sektorista.

– Kansalaisilla on oikeus odottaa, että julkinen sektori käyttää verovarat ihmisten hyväksi. Hyvinvointivaltion pohjana on ollut se, että verorahoilla tuotetaan palveluita, joita kaikki kansalaiset taustastaan riippumatta voivat tasa-arvoisesti käyttää.

– Toisaalta kansalaisilla on oikeus odottaa, että palvelut ovat laadukkaita sekä tehokkaasti hoidettuja.

Lisää tehokkuutta julkiselle puolelle.

Sosiaali- ja maakuntauudistuksen lähestyessä kunnilla on kasvavat paineet saada kuntataloutensa kuntoon. Julkinen puoli nähdään kuitenkin usein tehottomana, joten kuntapäättäjät turvautuvat ulkoistamiseen. Miten julkisen sektorin asemaa voisi Rinteen mielestä korjata?

– Työntekijöiden tulee itse päästä vaikuttamaan asioihin. Julkisten toimijoiden tehokkuutta ja organisoimista pitää lisätä. Kun ihmiset itse pääsevät vaikuttamaan, niin ratkaisuja löytyy. Töissä olevien ihmisten osaaminen pitää ottaa myös paremmin käyttöön.

Esimerkiksi Rinne nostaa Jorvin sairaalan, jossa aikaisemmin oli yli yhdeksän viikon jonot hoitoon. Kun julkisesti tuotetun yksikön johto vaihdettiin ja organisoitiin toimimaan eri tavalla panostaen tehokkuuteen, jonotusaika lyheni alle viikon mittaiseksi. Tässä onnistuttiin, vaikka tilat ja resurssit pysyivät samana.

– Keskeistä on, millaisia johtajia julkisella puolella toimii ja miten heille annetaan tilaa kouluttautua.

Sosialidemokraattisia kuntapäättäjiä Rinne kehottaa kiinnittämään huomiota yksiköiden johtamisen laatuun. Asiasta tulisi tehdä aloitteita ja suoritettavaa porrasta pitäisi kuunnella enemmän.

Kuinka puolue suhtautuu palveluiden ulkoistamiseen?

Jäljellä on kuitenkin vielä SDP:n punainen vaate, palveluiden ulkoistaminen. Kuinka puolue suhtautuu siihen?

– Ulkoistuksia tulee arvioida siltä kannalta, että jos onnistumme paremmalla johtamisella tekemään julkisista toimijoista kustannustehokkaampia, voimme tuottaa palvelut ulkoistamista halvemmalla. Voiton tavoittelulle tai katteille ei tällöin ole tarvetta.

– Samalla palveluita kuitenkin voidaan täydentää yksityisiä tai kolmannen sektorin toimijoiden avulla. Mutta tällöinkin päättäjien tulee nähdä ulkoistamisen olevan kannattavaa ja julkista puolta kirittävää.

Rinteen mukaan uudistusten jälkeen ollaan lirissä, mikäli ulkomaiset suuret yksityiset toimijat valtaavat markkinat ja pääsevät vahvaan asemaan suhteessa julkisiin tuottajiin.

Hän korostaa, että perustuslain mukaan julkisella sektorilla on aina velvollisuus tuottaa loppujen lopuksi palvelut kansalaisille. Rinteen mukaan Suomessa ei voida luovuttaa palveluiden tuottamista suurille voittoa tavoitteleville yksityisille toimijoille.

– Miten käy perustuslain noudattamisen kannalta, jos yritys meneekin konkurssiin, hän kysyy.

– Ei voida lähteä siitä oletuksesta, että julkisella puolella on jossain varalla reserviä pelastaa palvelut, joita kukaan ei tuota yrityksen kaaduttua. Kokonaisvaltainen ajattelu on tärkeää.

EU-huippukokouksessa kävi selväksi tämä: yhteistyö puolustuksessa alkaa kiinnostaa

Kuva: Lehtikuva
Pääministeri Juha Sipilä totesi, että Suomi voisi olla kiinnostunut yhteistyön lisäämisestä esimerkiksi kyberturvallisuudessa.

Valtaosa EU-maista haluaa näillä näkymin tiivistää EU:n puolustusyhteistyötä ja lähteä mukaan pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön. Torstain huippukokouksessa EU-johtajat kiittelivät yhteistyön etenemistä, josta on tarkoitus päättää joulukuun huippukokouksessa.

EU-maat tasapainottelevat vielä liittymisehtojen ja avoimuuden välillä. Yhteistyön halutaan olevan kaikille avoin, mutta jäsenmaille asetetaan ehtoja, jotka pitää ensin täyttää. Keskustelua käydään rahallisista investoinneista ja kapasiteetista.

Huippukokous oli EU-johtajille paikka todeta yhteistyön eteneminen, mutta varsinaisia päätöksiä ei tehty.

EU-lähteen mukaan Britannia ja Tanska olisivat jättäytymässä yhteistyöstä sivuun, ja Irlanti perinteisesti neutraalina valtiona vielä empii osallistumista.

Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on viitekehys, jonka puitteissa valtiot osallistuvat yhteen tai useampaan projektiin. Pääkaupungeista on jätetty jo noin 40 ehdotusta, joiden joukossa on hyvin erilaisia yhteistyön muotoja kyberturvallisuudesta satelliitteihin. Joukossa on myös päällekkäisiä ehdotuksia, joten lopullinen määrä typistyy todennäköisesti huomattavasti.

Esille on noussut esimerkiksi sotilastarvikkeiden schengen. Sotilastarvikkeiden kuljetus on hyvin säädeltyä, mutta yhteisillä säännöillä tarvikkeet saataisiin kulkemaan rajojen yli sujuvammin.

Suomi on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kiinnostunut muutamista tähän mennessä ehdotetuista yhteistyön alueista.

– Kyberyhteistyön syventäminen, miehittämättömät ilma-alukset ja satelliittiyhteistyö, meriturvallisuuteen liittyvät kysymykset, esimerkiksi tilannekuvan jakaminen, Sipilä luetteli ennen kokousta.

Maahanmuuttokriisi on kaikkea muuta kuin ratkaistu.

Puolustusyhteistyön ohella maahanmuutto oli iso keskustelunaihe torstain huippukokouksessa.

Pohjoisemmat maat tunnustivat Italian rankan aseman maahanmuuttokriisin eturintamassa ja kiittivät keskisen Välimeren rauhoittumista. Tulijoiden määrä on vähentynyt viime kuukausina huomattavasti. Vuosi sitten syyskuussa Italiaan saapui noin 17 000 siirtolaista, kun nyt syyskuussa määrä oli noin 6 000.

Maahanmuuttokriisi on kuitenkin kaikkea muuta kuin ratkaistu. Huippukokouksia johtava Donald Tusk vetosi jäsenmaihin, jotta ne lisäisivät rahoitustaan Afrikka-hätärahastoon, jonka suuruus on tällä hetkellä alle 3 miljardia euroa. Rahastosta tuetaan lähtömaita ja yritetään puuttua kriisin juurisyihin.

Turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta ei nytkään päästy keskustelua pidemmälle. Dublin-järjestelmän uudistamisesta ja vastuun jakamisesta EU-maiden välillä odotetaan ehdotusta puheenjohtajamaa Virolta myöhemmin tänä vuonna.

Britannian Theresa May, Saksan Angela Merkel ja Ranskan Emmanuel Macron marssivat kokoussaliin kylki kyljessä tiiviisti kuiskuttaen. Huippukokouksen ei pitäisi olla paikka, jossa brexitistä neuvotellaan, mutta tärkeä näyttämö se on joka tapauksessa.

May lähetti ennen kokousta EU-kansalaisille avoimen kirjeen, jossa hän jälleen kerran vakuutti, että Britanniaan kotinsa tehneet EU-kansalaiset ovat tervetulleita jäämään. Viesti todennäköisesti toistui, kun May puhui illallisella EU-johtajille.

Viime hetken kauniista sanoista ei kuitenkaan ollut enää hyötyä. EU-johtajat päättävät perjantaina, ettei neuvotteluita tulevasta suhteesta voida vielä avata.

STT–ANNIINA LUOTONEN

”Heidät tulisi nähdä ennen kaikkea lapsina” – Konnunsuon vierailu toi Haataiselle mieleen monet kipeät kohtaamiset

Kuva: Jari Soini

Kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) vei torstaina johtamansa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet tutustumaan Konnunsuon vastaanottokeskukseen. Se sijaitsee Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa ja on vastaanottokapasiteetiltaan Suomen suurin.

Vierailun aikana Haatainen muisteli kohtaamisia erityisesti alaikäisten turvapaikanhakijoiden kanssa.

– Ilman huoltajaa Suomeen tulevat alaikäiset ovat monella tavalla erittäin haastavassa tilanteessa. Heillä on usein takanaan vaikea ja vaarallinen pakomatka ilman aikuisten tukea ja turvaa. Monen mielessä on pelkoa ja epätietoisuutta muun perheen tilanteesta tai surua omaisten menettämisestä, SDP:n presidenttiehdokas kirjoittaa blogissaan.

Hän muistuttaa, että nämä lapset ja nuoret ovat erityisen suojelun tarpeessa. Siihen tarvitaan riittävästi resursseja ja osaamista. Heidän tilanteessaan on vielä paljon parannettavaa ja kehitettävää.

Haatainen ottaa esille viranomaisten kuulustelut ja puhuttelut, joissa pyritään selvittämään lapsen ja nuoren suojelun tarve.

– Suomeen saapumisen jälkeen ltilanne jatkuu pitkään epävarmana ja haastavana. Lasten turvapaikkahakemukset tulee käsitellä kiireellisinä, mutta käsittelyajat voivat silti venyä pitkiksi.

Haatainen huomauttaa, että päätöksen odottaminen on lapselle ja nuorelle hyvin raskasta aikaa: se saattaa vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen, kun tulevaisuuden suunnitteleminen on vaikeaa.

Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa oman perheensä kanssa.

Kotoutuminen on helpompaa, kun koulu ja kaverit pysyvät samoina. Haatainen murehtii sitä, että turvapaikkaprosessin aikana lapsia voidaan kuitenkin siirtää asuinyksikköjen välillä paikkakunnalta toiselle.

– Lasten siirtely yksiköiden välillä ei ole lasten oikeuksien mukaista, koska silloin lapsi revitään irti hänelle tutusta ja turvallisesta ympäristöstä ja sosiaalisesta verkostosta.

Ennen kaikkea Tuula Haatainen korostaa tätä seikkaa:

–Turvapaikkaa hakevat lapset tulisi nähdä ensisijaisesti lapsina eikä turvapaikanhakijoina.

Haatainen näkee, että Suomen nykyinen hyvin kielteinen perheenyhdistämislinjaus ei ole lapsen edun mukainen.

– Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa oman perheensä kanssa, se myös takaa paremman kotoutumisen, kun lapsi voi olla yhdessä oman perheensä kanssa. Kielteiset perheenyhdistämispäätökset aiheuttavat henkisiä romahduksia lapsille, he ovat odottaneet näkevänsä oman perheensä ja sitten tulee tieto, ettei perhe pääsekään Suomeen.

Tuula Haatainen muistuttaa blogissaan, että lapsen oikeutta perheeseen tulisi kunnioittaa Suomessa – se on inhimillistä sekä oikeudenmukaista.

– Sen tuloksena lapset ja nuoret pääsisivät helpommin myös helpommin elämään kiinni Suomessa.

Ajokorttiuudistus eteni eduskuntaan – paljon uutta luvassa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Ajokortin suorittamista monilla tavoin muuttava lakiuudistus on edennyt eduskunnan käsiteltäväksi. Hallitus antoi asiasta esityksensä torstaina.

Uudistuksen toteutuessa ajokortin voi jatkossa saada nykyistä halvemmalla, sillä B-luokan kortin suorittaminen on esimerkiksi muuttumassa yksivaiheiseksi. Lisäksi pakollisten oppituntien määrää on tarkoitus vähentää.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoo tiedotteessa, että uudistuksessa lisätään kuitenkin kuljettajantutkintojen vaativuutta ja esitetään pakolliseksi riskientunnistamiskoulutusta.

Esitys laajentaisi myös ulkomaalaisten ajo-oikeutta Suomessa ja jatkossa esimerkiksi kiinalainenkin matkailija saisi ajaa Manner-Suomessa kiinalaisella kortillaan.

Yrittäjäjärjestö heittää pallon maakuntapäättäjille: Varmistettava, että paikallinen sote-yrittäjä pärjää

Kuva: Lehtikuva

Suomen Yrittäjien mielestä tänään julkistettu lakiluonnos valinnanvapaudesta antaa hyvän mahdollisuuden uudistaa sote-järjestelmää. Järjestö pitää tärkeänä, että maakuntapäättäjät varmistavat tulevaisuudessa, että asiakas voi valita myös paikallisen sote-yrittäjän palveluita.

Toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan lakiluonnos perustuu lähtökohtaan, että yrittäjyys voi olla keskeinen voimavara parempien sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentamisessa.

– Kasvollinen pk-yrittäjä palvelee ihmiseltä ihmiselle. Yrittäjyys tuo palveluihin inhimillistä laatua. Tehokkuutta sote-palveluihin tuo terve kilpailu, johon asiakkaan valinnanvapaus luo sisältöä.

Pentikäinen painottaa sitä, että sote-keskuksien välille syntyy kunnon kilpailua ja markkinoille pääsee helposti.

– Muuten on riski, että ala keskittyy edelleen ja valuu ulkomaiseen omistukseen. Siksi pieni sote-keskus on aidon valinnanvapauden edellytys.

Pelkkä laki ei hänen mukaansa kuitenkaan paranna palvelujen saatavuutta, laatua tai mahdollista pk-yrittäjien tuottamia lähipalveluja.

– Maakuntien valmistelijoiden ja päättäjien on toteutettava laki niin, että näin käy, Pentikäinen sanoo.