Politiikka

Miten vältetään joutumasta konfliktin osapuoleksi, jos ei voida pysyä ulkopuolisena? – Jaakko Blomberg pohtii turvallisuuspolitiikan dilemmaa

Kalevi Sorsa -säätiö
Jaakko Blomberg.
Kalevi Sorsa -säätiö
Jaakko Blomberg.
Kalevi Sorsa -säätiö
Jaakko Blomberg.

Suomi on sotilasliittoihin kuulumaton maa, jolle on keskeistä kehittää yhä laajenevaa puolustusalan yhteistyötä kumppaniensa kanssa. Turvallisuuspolitiikan päämääränä on ehkäistä joutuminen osapuoleksi sotilaalliseen konfliktiin, mutta EU:n jäsenenä Suomi ei voi olla ulkopuolinen, jos turvallisuus on Euroopassa uhattuna.

Näin kirjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Jaakko Blomberg blogissaan sosialidemokraattisen ajatushautomon Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivulla.

Blomberg toteaa hallituksen laatineen vuonna 2016 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja perinteestä poiketen siitä erillisen puolustusselonteon keväällä 2017. Ne linjaavat Suomen turvallisuuspolitiikkaa muuttuvissa olosuhteissa.

– Puolustusalan yhteistyö Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa, Euroopan unionin puitteissa, Naton ja eräiden Nato-jäsenmaiden kanssa on muutaman viime vuoden aikana ollut hallitseva ja kehittyvä linjaus. Se näkyy sekä solmituissa sopimuksissa että osallistumisessa kansainvälisiin sotilaallisiin harjoituksiin, Blomberg kirjoittaa.

”Se on epäilemättä järkevä ohjeistus, mutta siinä onnistuminen riippuu olosuhteista.”

EU:n Lissabonin sopimuksen perusteella jäsenvaltiot ovat sitoutuneet avustamaan toisiaan, jos niiden turvallisuus sitä vaatii.

Blomberg jatkaa, että tämä vahvistunut yhteistyömalli on herättänyt myös varauksia. Selonteoissa tuodaan toistuvasti esiin, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on ehkäistä joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi.

– Yhtä selvästi todetaan, että Suomella ei ole mahdollisuutta eikä halua eristäytyä toimintaympäristöstään.

Blombergin mukaan keskeinen kysymys kuuluu: Kuinka vältetään joutumasta konfliktin osapuoleksi, jos ei voida pysyä ulkopuolisena?

–  Täytyy voida osallistua, mutta se on tehtävä tavalla, joka ei vie Suomea sotilaalliseen konfliktiin. Se on epäilemättä järkevä ohjeistus, mutta siinä onnistuminen riippuu olosuhteista.

Myöhemmin blogissa Blomberg toteaa, että pitäisi olla ”sanomattakin selvää”, että jos toiset EU-jäsenvaltiot tai muut kumppanimme ovat käynnistäneet vihamielisiä toimia kolmansia valtioita kohtaan, Suomi ei niihin osallistu.

– Suomalaisen turvallisuuspolitiikan avainkysymys on, kuinka me voimme omalla politiikallamme vähentää konfliktin syttymisen mahdollisuutta alueellamme. Vaikka kahdessa viimeisessä selonteossa esitetään perusteluja erillään pysymisen puolesta, näyttää turvallisuuspoliittisen ajattelun pääsuunta olevan sitoutuminen kansainväliseen puolustusyhteistyöhön, Blomberg huomioi.

Jaakko Blomberg on valtiotieteiden lisensiaatti, eläkkeellä oleva diplomaatti, viimeksi suurlähettiläs Tallinnassa 2001–2005. Ulkoministeriössä hän toimi poliittisen osaston osastopäällikkönä 1988–1992 ja poliittisena alivaltiosihteerinä 1992–2001.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat