”Miten voi tulla millään kestävillä metodeilla Niinistön kannatukseksi alle 50 prosenttia?” – gallupit ja ennusteet puhuttavat vaalien jälkeen

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Aiemmin hyvin onnistunut analytiikkayhtiö Accuscore ennusti tällä kertaa noin viikko ennen vaaleja monimutkaisella laskentatavallaan Sauli Niinistölle niukasti alle 50 prosentin kannatusta ja Paavo Väyryselle yli 13 prosentin kannatusta. Näiltä osin ennustus ei mennyt aivan putkeen. Niinistön kannatus oli lopulta 62,7 % ja Väyrysen 6,2 %.

Lähempänä vaaleja Accuscoren ennusteetkin tarkkenivat.

– On mittauksia ja on mittauksia, presidentiksi jatkokaudelle valittu Sauli Niinistö kommentoi Accuscoren paljon keskustelua herättänyttä mittausta eilen Säätytalolla.

Accuscoren toimitusjohtaja Tuomas Kanervala kertoi STT:lle, että presidentinvaalien tuloksen ennustaminen on vaikeampaa kuin muissa vaaleissa.

– Ykkönen ja kakkonen olivat ehdokkaista järjestyksessä oikein, mutta kokonaisvirhemäärä oli meidän ennusteemme osalta 23 prosenttiyksikköä, mikä on tietysti paljon, Kanervala selvitti.

Toimitusjohtaja Tuomas Kanervala ei kuitenkaan pidä näiden vaalien epätarkkuuksia vakavina eikä usko yrityksen uskottavuuden kärsineen.

– Meillä on päivittäin kymmeniä ennusteita, jotka ovat oikein ja kymmeniä, jotka ovat väärin, ja tämä oli yksi muiden joukossa, Kanervala sanoi STT:lle.

Iltalehden politiikan tuottaja Juha Ristamäki kertoi niin ikään STT:lle lehden käyneen Accuscoren kanssa läpi ennusteiden virheitä. Lehdessä ei ole vielä päätetty Accuscore-yhteistyön jatkosta. Ristamäkikin huomauttaa, että aiemmissa puoluevaaleissa yrityksen ennusteet onnistuivat.

Yle on kertonut, että sen Taloustutkimuksella teettämät kannatusgallupit pitivät näissä vaaleissa erityisen hyvin paikkansa. Niinistön äänisaaliiksi ennustettiin viimeisimmässä gallupissa 63 prosenttia, kun lopullinen tulos oli 62,7 prosenttia äänistä.  Helsingin Sanomien ja Alma Median viimeisimmät kannatusgallupit ennen vaalipäivää enteilivät Niinistölle 58 prosentin kannatusta.

Virhemarginaalinkin ulkopuolella.

MustReadin johtava politiikan tutkija Erkka Railo pitää hyvänä, että gallupeista käydään nyt keskustelua.

– Vaikka ei tämä ole ensi kerta kun ruvetaan ihmettelemään, mitä mittaukset näyttävät ja mikä on lopputulos.

Railo suuntaa huomiota median tapaan kertoa gallup-muutoksista.

– Se on joskus vähän arveluttavaa, hyvin pienistä muutoksista tehdään pitkälle meneviä johtopäätöksiaä ja käytetään värikästä kieltä muutoksista, jotka periaattessa voivat mahtua virhemarginaalin sisään. Voidaan esimerkiksi sanoa, että jonkun kannatus romahti. Ja se on havaittu, että tämä myös vaikuttaa ihmisten käytökseen, mitä puoluetta he ilmoittavat kannattavansa. Sen takia julkisuuden kanssa kannattaisi olla vähän varovainen, Railo toteaa Demokraatille.

Railo toteaa myös, että ihmiset eivät välttämättä osaa arvioida sitä, mitä merkitystä on sillä, jos gallupin otos on 1000, 2000 tai 3000.

– Sillä voi olla isoja vaikutuksia tuloksen luotettavuutteen.

Accuscoren ennuste ei pohjannut kyselyyn vaan muun muassa muiden tutkimuslaitosten kannatuslukuihin ja tietoihin aiemmista vaaleista.

– En vieläkään oikein varmasti tiedä, miten voi tulla millään kestävillä metodeilla Niinistön kannatukseksi alle 50 prosenttia, Railo ihmettelee.

– Toinen asia on se, että niin sanottujen laatumedioiden tutkimuslaitoksilla teettämien mittauksissa oli isoja heittoja. Parin päivän välein ne saattoivat saada Niinistön kannatukseen eroja, jotka eivät mahtuneet virhemarginaaliin. Tosin sekin on totta, että virhemarginaaliinkin sisältyy viiden prosentin mahdollisuus, että tulos on virhemarginaalinkin ulkopuolella. Ilmeisesti näin on sitten nyt päässyt käymään, Railo sanoo.

– On klassinen tilanne myös, että ihmiset eivät muista aina, että mielipidemittaukset kuvaavat sen hetkistä tilaa. Ja jos vaaleihin on matkaa useita viikkoja, tehdään liian suuria johtopäätöksiä vaalituloksesta, vaikka sitä ei suoraan mielipidemittauksesta näe. Tiedotusvälineet kyllä uutisissaan kertovat, että kukin mittaus kertoo tilantesta, jossa vaalit pidettäisiin sillä hetkellä. Ehkä tämäkin on seikka, jota ei voi tarpeeksi painottaa.

”Kyllä se tuhat pitää olla.”

Ylen suomenkielisen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen painottaa myös sitä periaatteessa yksinkertaista faktaa, että kysely ja vaalitulokset ovat kaksi eri asiaa.

– Sitä pitää muistaa korostaa, kysely on kysely. Sitä kysytään näillä kysymyksillä, tietyltä ryhmältä, tietyllä hetkellä…

Jokinen toteaa, että kaikenlaisia gallupeita ja kyselyitä saa tehdä, mutta uutisointiin on kiinnitettävä huomiota.

– Tietty kriittisyys siihen, miten ne uutisoidaan ja miten niistä kerrotaan. Meidän pitäisi olla toimittajina niissä tarkkoja.

Jokinen kertoo tyytyväisenä Ylen gallupien osuneen aika kohdilleen.

Accuscoren tapaisen ennusteen hän arvelee toimivan paremmin toisella kierroksella, jossa olisi jäljellä vain kaksi ehdokasta.

500 henkilön otoksella toteutettua presidentinvaaligallupia Jokinen pitää liian pienenä. HS teki tällaisen gallupin, mutta totesi kylläkin uutisessaan, että epävarmuus tuloksesta on tavallista suurempi.

– Kyllä se tuhat pitää olla. 500:ssa virhemarginaali taitaa jäädä 4,5:een, Jokinen arvelee.

Jokisen mielestä mitään erityistä gallup-keskustelua Suomessa ei ole tarvetta käydä.

– Ei. Pitää aina jaksaa vääntää, mistä tässä on kyse. Se on sitten meidän tehtävä kertoa, että tämä on kaikkea muuta kuin tuleva vaalitulos.

”Puhutaan kuitenkin ehkä kymmenien ihmisten siirtymisistä.”

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm toteaa kiinnittäneensä huomiota siihen, että mittauslaitosten ja mittaustekniikoiden erot olivat erityisesti presidentinvaalien loppua kohden melko suuria.

Rönnholm pohtii myös yleisesti sitä, kuinka paljon kutakin gallupia voi tulkita.

– Kun katsoo tutkimusten n:ää (otosta) ja purkaa pois yksittäisten ehdokkaiden kannattajat, puhutaan kuitenkin ehkä kymmenien ihmisten siirtymisistä. Niistä ei ehkä hirvittävän pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi vielä vetää, jos halutaan tosi syvällistä analyysiä.

Rönnholm toteaa myös, että on maita, joissa viimeisellä viikolla tai kahden viikon aikana ei tehdä lainkaan gallupeja.

– Mutta toisaalta niitäkin on pystytty sitten käytännössä kiertämään eli gallupeja jossakin muodossa tulee, esimerkiksi Ranskan vaaleihin Belgian kautta.

Rönnholm ei panisi pahakseen myöskään sitä, että gallupien julkaiseminen lopetettaisiin jossain vaiheessa ennen varsinaista vaalipäivää.

– Mutta lainsäädännöllisesti sitä ei varmaan voida hoitaa, vaan se on sitten tiedotusvälineiden itsesääntelyn paikka.

”Käsittämätöntä piittaamattomuutta ja ennen kaikkea halveksuntaa” – Ylioppilaskirjoitusten uhkaaminen suututti työnantajat

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Sivistystyönantajat reagoi voimakkaasti OAJ:n, Jytyn ja JHL:n iltayhdeksältä tehtyyn lakkoilmoitukseen, jossa liitot uhkaavat laajentaa työtaistelun 15:sta helsinkiläiseen yksityiskouluun. Koulujen joukossa on myös lukioita ja lakon ajakohta 12.-16. maaliskuuta osuu kevään ylioppilaskirjoitusten päälle. Sivitystyönantajat paheksuvat ajankohtaa vahvoin sanankääntein.

– Uudessa lakkoilmoituksessa palkansaajapuoli osoittaa käsittämätöntä piittaamattomuutta ylioppilaskirjoituksia kohtaan. Tämä on ennen kaikkea halveksuntaa opiskelijoita ja tietenkin myös opettajia kohtaan.

– Sivistystyönantajien hämmennystä korostaa se, että kyseessä on kuitenkin palkansaajien edustajien haluttomuus neuvotella työehtosopimuksista, työnantajat sanovat.

Katso lista lakkouhan alla olevista helsinkiläiskouluista täältä.

Opetusalan lakko uhkaa ylioppilaskirjoituksia useissa helsinkiläiskouluissa – listalla muun muassa Suomen ykköslukioihin kuuluva SYK

Kuva: Thinkstock

Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten henkilöstöä edustavat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL jättivät iltayhdeksältä lakkovaroituksen, joka koskee 15 helsinkiläistä yksityiskoulua ja lukiota. Jos sopuun ei päästä työt keskeytyvät 12.-16. maaliskuuta muun muassa Helsingin Suomalaisen yhteiskoulun peruskoulussa ja lukiossa, Töölön yhteiskoulun peruskoulussa, lukiossa ja aikuislukiossa sekä Kulosaaren yhteiskoulun peruskoulussa ja lukiossa.

Lukioiden kannalta lakko vaikeuttaisi 12. maaliskuuta järjestettävää äidinkielen ylioppilaskoetta sekä 14. ja 16. päivä maaliskuuta järjestettäviä ylioppilaskokeita.

Opetushenkilöstön ohella lakonuhka koskee oppilaitosten hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä. Sitä edustavien Jytyn ja JHL:n jäsenet ovat olleet ylityö- ja vuoronvaihtokiellossa 7.2. alkaen, ja myös nämä työtaistelutoimenpiteet jatkuvat toistaiseksi.

Lakossa mukana olevat toimipisteet:

Apollon yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Apollon yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Englantilaisen koulun säätiö sr, Englantilainen koulu; peruskoulu ja lukio
Helsingin Uusi Yhteiskoulu Osakeyhtiö, Helsingin Uusi yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Oy Helsingin Yhteiskoulu ja Reaalilukio, Herttoniemen yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry, Helsingin Saksalainen koulu; peruskoulu ja lukio
Kulosaaren yhteiskoulun osakeyhtiö, Kulosaaren yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Lauttasaaren yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Lauttasaaren yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Maanviljelyslyseon osakeyhtiö, Helsingin yhteislyseo; peruskoulu ja lukio
Munkkiniemen koulutussäätiö sr, Munkkiniemen yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Oulunkylän yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Oulunkylän yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Pohjois-Haagan Yhteiskoulu Oy, Pohjois-Haagan yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Touko Voutilaisen koulusäätiö sr, Eiran Aikuislukio, peruskoulu ja lukio
Töölön Yhteiskoulu Oy, Töölön yhteiskoulu; peruskoulu, lukio ja aikuislukio
Viipurin Reaalikoulu Oy, Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio; peruskoulu ja lukio

AVAINSANAT

Opetusalan lakko laajenee Helsingin yksityisiin kouluihin ja lukioihin – katso lista kouluista

Kuva: Lehtikuva

Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten henkilöstöä edustavat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ovat jättäneet iltayhdeksältä lakkovaroituksen.

Työt keskeytyvät 15 helsinkiläisessä yksityisessä yleissivistävässä oppilaitoksessa 12.–16. maaliskuuta, ellei sovitteluun edenneessä työriidassa sitä ennen saavuteta sopua.

Yksityinen opetusala ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ovat olleet sopimuksettomassa tilassa 1. helmikuuta alkaen. Työntekijäjärjestöt jättivät ensimmäisen lakkovaroituksen 18.2. Tämä työnseisaus koskee järjestöjen mukaan viittä Etelä-Suomen ammatillista oppilaitosta ja neljää ammatillista aikuiskoulutuskeskusta ja se toteutetaan 5.–9. maaliskuuta.

Alan työehtosopimusneuvottelut jumiutuivat näkemyseroihin palkankorotustasosta ja tekstikysymyksistä.

OAJ:n, JHL:n ja Jytyn mielestä Sivistystyönantajilla ei ole perusteita tarjota yksityisen opetusalan henkilöstölle selvästi pienempiä palkankorotuksia ja heikompia työehtoja, kuin mitä muiden oppilaitosten henkilöstölle ja muille palkansaajille on sovittu.

Työriitaa on soviteltu 21.2. lähtien sovittelija Jukka Ahtelan johdolla. Sovittelu jatkuu maanantaina 26.2.

Opetushenkilöstön ohella lakonuhka koskee oppilaitosten hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä. Sitä edustavien Jytyn ja JHL:n jäsenet ovat olleet ylityö- ja vuoronvaihtokiellossa 7.2. alkaen, ja myös nämä työtaistelutoimenpiteet jatkuvat toistaiseksi.

Lakossa mukana olevat toimipisteet:

Apollon yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Apollon yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Englantilaisen koulun säätiö sr, Englantilainen koulu; peruskoulu ja lukio
Helsingin Uusi Yhteiskoulu Osakeyhtiö, Helsingin Uusi yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Oy Helsingin Yhteiskoulu ja Reaalilukio, Herttoniemen yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry, Helsingin Saksalainen koulu; peruskoulu ja lukio
Kulosaaren yhteiskoulun osakeyhtiö, Kulosaaren yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Lauttasaaren yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Lauttasaaren yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Maanviljelyslyseon osakeyhtiö, Helsingin yhteislyseo; peruskoulu ja lukio
Munkkiniemen koulutussäätiö sr, Munkkiniemen yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Oulunkylän yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, Oulunkylän yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Pohjois-Haagan Yhteiskoulu Oy, Pohjois-Haagan yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu; peruskoulu ja lukio
Touko Voutilaisen koulusäätiö sr, Eiran Aikuislukio, peruskoulu ja lukio
Töölön Yhteiskoulu Oy, Töölön yhteiskoulu; peruskoulu, lukio ja aikuislukio
Viipurin Reaalikoulu Oy, Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio; peruskoulu ja lukio

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Lakot uhkaavat päiväkoteja ja jäänmurtajia – ”Kun työtaistelu uhkaa, tilanne on aina vaikea”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Valtakunnansovittelija Minna Helle.

Työriitojen sovittelurintamalla on ruuhkaa. Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan meneillään on erittäin kiireinen vaihe, sillä sovittelijan toimistoa työllistää parhaillaan kuusi työriitaa. Lähiviikoille on annettu useita lakkovaroituksia, jotka koskevat niin yksityisiä päiväkoteja, kiinteistönhuoltoa kuin jäänmurtajia.

– Kun työtaistelu uhkaa, tilanne on aina vaikea, Helle sanoo. Hän ei lähde arvioimaan, millä alalla neuvottelut ovat pahiten solmussa.

Miltei kaikissa kiistoissa on kyse sekä palkoista että muista työehtoihin liittyvistä asioista.

Yksityisiä päiväkoteja uhkaava lakko alkaisi 7. maaliskuuta ja kestäisi kaksi päivää. Alan työriidan sovittelu jatkuu tiistaina.
Sunnuntaina sopua etsittiin yliopistoja sekä jäänmurtajia ja monitoimimurtajia koskeviin työriitoihin. Laivanpäällystöliitto on ilmoittanut kansipäällystön lakosta, joka alkaisi niin ikään 7. maaliskuuta.

Murtajia operoiva Arctia on työntekijäpuolen mukaan esittänyt laajoja heikennyksiä työehtoihin. Kokonaisheikennys ansioihin olisi liiton mukaan kymmeniä prosentteja. Arctian mukaan kansipäällystön palkat ja työehdot ovat huomattavasti paremmat kuin muualla suomalaisella merenkulkualalla.

Yliopistojen työriitaa ratkotaan sovittelija Janne Metsämäen johdolla. Työntekijäpuoli aikoo järjestää työnseisauksen keskiviikkona Helsingin yliopistossa, ellei sopua synny ennen sitä.

Viikonlopputyö hiertää yhä pankkialalla

Maanantaina jatkuu kiinteistöpalvelualan, yksityisen opetusalan ja rahoitusalan työriitojen sovittelu. Pankkialan neuvotteluissa on ollut useamman viikon tauko sen jälkeen kun osapuolet hylkäsivät Helteen tarjoaman sovintoesityksen.

– Kyse on yhä samasta asiasta eli viikonlopputyön teettämisestä, Helle sanoo.

Kiinteistöpalvelualalla ammattiliitto PAM on ilmoittanut useista työnseisauksista, joista ensimmäiset alkaisivat torstaina. Lakot koskisivat muun muassa siivoojia ja talonmiehiä.

– Sovittelussa on edistytty, mutta auki on yhä useita asioita sekä palkkojen että tekstien osalta.

STT–ANNU MARJANEN

Keskustelua aiheesta

Ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut ja PAM sopuun työehdoista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Matkailu- ja ravintola-ala ja PAM ovat päässeet sopuun ravintola- ja vapaa-ajanpalvelujen työehtoneuvotteluissa. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan neuvottelutulos vaatii vielä osapuolten hallintojen hyväksymisen. Sopimuksen sisällöstä tiedotetaan tarkemmin vasta sen jälkeen.

– Takana on pitkä neuvottelurupeama, joten olemme luonnollisesti tyytyväisiä tuloksen saavuttamiseen. Neuvottelut käytiin pitkästä aikaa liittokohtaisina.

– Ne olivat vaikeat, koska molemmilla sopijapuolilla oli vuosien aikana kertyneitä tavoitteita. Tästä vaikeudesta huolimatta neuvottelut käytiin rakentavassa hengessä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Keskustelua aiheesta