Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Miten voi tulla millään kestävillä metodeilla Niinistön kannatukseksi alle 50 prosenttia?” – gallupit ja ennusteet puhuttavat vaalien jälkeen

Aiemmin hyvin onnistunut analytiikkayhtiö Accuscore ennusti tällä kertaa noin viikko ennen vaaleja monimutkaisella laskentatavallaan Sauli Niinistölle niukasti alle 50 prosentin kannatusta ja Paavo Väyryselle yli 13 prosentin kannatusta. Näiltä osin ennustus ei mennyt aivan putkeen. Niinistön kannatus oli lopulta 62,7 % ja Väyrysen 6,2 %.

Lähempänä vaaleja Accuscoren ennusteetkin tarkkenivat.

– On mittauksia ja on mittauksia, presidentiksi jatkokaudelle valittu Sauli Niinistö kommentoi Accuscoren paljon keskustelua herättänyttä mittausta eilen Säätytalolla.

Accuscoren toimitusjohtaja Tuomas Kanervala kertoi STT:lle, että presidentinvaalien tuloksen ennustaminen on vaikeampaa kuin muissa vaaleissa.

– Ykkönen ja kakkonen olivat ehdokkaista järjestyksessä oikein, mutta kokonaisvirhemäärä oli meidän ennusteemme osalta 23 prosenttiyksikköä, mikä on tietysti paljon, Kanervala selvitti.

Toimitusjohtaja Tuomas Kanervala ei kuitenkaan pidä näiden vaalien epätarkkuuksia vakavina eikä usko yrityksen uskottavuuden kärsineen.

– Meillä on päivittäin kymmeniä ennusteita, jotka ovat oikein ja kymmeniä, jotka ovat väärin, ja tämä oli yksi muiden joukossa, Kanervala sanoi STT:lle.

Lisää aiheesta

Iltalehden politiikan tuottaja Juha Ristamäki kertoi niin ikään STT:lle lehden käyneen Accuscoren kanssa läpi ennusteiden virheitä. Lehdessä ei ole vielä päätetty Accuscore-yhteistyön jatkosta. Ristamäkikin huomauttaa, että aiemmissa puoluevaaleissa yrityksen ennusteet onnistuivat.

Yle on kertonut, että sen Taloustutkimuksella teettämät kannatusgallupit pitivät näissä vaaleissa erityisen hyvin paikkansa. Niinistön äänisaaliiksi ennustettiin viimeisimmässä gallupissa 63 prosenttia, kun lopullinen tulos oli 62,7 prosenttia äänistä.  Helsingin Sanomien ja Alma Median viimeisimmät kannatusgallupit ennen vaalipäivää enteilivät Niinistölle 58 prosentin kannatusta.

Virhemarginaalinkin ulkopuolella.

MustReadin johtava politiikan tutkija Erkka Railo pitää hyvänä, että gallupeista käydään nyt keskustelua.

– Vaikka ei tämä ole ensi kerta kun ruvetaan ihmettelemään, mitä mittaukset näyttävät ja mikä on lopputulos.

Railo suuntaa huomiota median tapaan kertoa gallup-muutoksista.

– Se on joskus vähän arveluttavaa, hyvin pienistä muutoksista tehdään pitkälle meneviä johtopäätöksiaä ja käytetään värikästä kieltä muutoksista, jotka periaattessa voivat mahtua virhemarginaalin sisään. Voidaan esimerkiksi sanoa, että jonkun kannatus romahti. Ja se on havaittu, että tämä myös vaikuttaa ihmisten käytökseen, mitä puoluetta he ilmoittavat kannattavansa. Sen takia julkisuuden kanssa kannattaisi olla vähän varovainen, Railo toteaa Demokraatille.

Railo toteaa myös, että ihmiset eivät välttämättä osaa arvioida sitä, mitä merkitystä on sillä, jos gallupin otos on 1000, 2000 tai 3000.

– Sillä voi olla isoja vaikutuksia tuloksen luotettavuutteen.

Accuscoren ennuste ei pohjannut kyselyyn vaan muun muassa muiden tutkimuslaitosten kannatuslukuihin ja tietoihin aiemmista vaaleista.

– En vieläkään oikein varmasti tiedä, miten voi tulla millään kestävillä metodeilla Niinistön kannatukseksi alle 50 prosenttia, Railo ihmettelee.

– Toinen asia on se, että niin sanottujen laatumedioiden tutkimuslaitoksilla teettämien mittauksissa oli isoja heittoja. Parin päivän välein ne saattoivat saada Niinistön kannatukseen eroja, jotka eivät mahtuneet virhemarginaaliin. Tosin sekin on totta, että virhemarginaaliinkin sisältyy viiden prosentin mahdollisuus, että tulos on virhemarginaalinkin ulkopuolella. Ilmeisesti näin on sitten nyt päässyt käymään, Railo sanoo.

– On klassinen tilanne myös, että ihmiset eivät muista aina, että mielipidemittaukset kuvaavat sen hetkistä tilaa. Ja jos vaaleihin on matkaa useita viikkoja, tehdään liian suuria johtopäätöksiä vaalituloksesta, vaikka sitä ei suoraan mielipidemittauksesta näe. Tiedotusvälineet kyllä uutisissaan kertovat, että kukin mittaus kertoo tilantesta, jossa vaalit pidettäisiin sillä hetkellä. Ehkä tämäkin on seikka, jota ei voi tarpeeksi painottaa.

“Kyllä se tuhat pitää olla.”

Ylen suomenkielisen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen painottaa myös sitä periaatteessa yksinkertaista faktaa, että kysely ja vaalitulokset ovat kaksi eri asiaa.

– Sitä pitää muistaa korostaa, kysely on kysely. Sitä kysytään näillä kysymyksillä, tietyltä ryhmältä, tietyllä hetkellä…

Jokinen toteaa, että kaikenlaisia gallupeita ja kyselyitä saa tehdä, mutta uutisointiin on kiinnitettävä huomiota.

– Tietty kriittisyys siihen, miten ne uutisoidaan ja miten niistä kerrotaan. Meidän pitäisi olla toimittajina niissä tarkkoja.

Jokinen kertoo tyytyväisenä Ylen gallupien osuneen aika kohdilleen.

Accuscoren tapaisen ennusteen hän arvelee toimivan paremmin toisella kierroksella, jossa olisi jäljellä vain kaksi ehdokasta.

500 henkilön otoksella toteutettua presidentinvaaligallupia Jokinen pitää liian pienenä. HS teki tällaisen gallupin, mutta totesi kylläkin uutisessaan, että epävarmuus tuloksesta on tavallista suurempi.

– Kyllä se tuhat pitää olla. 500:ssa virhemarginaali taitaa jäädä 4,5:een, Jokinen arvelee.

Jokisen mielestä mitään erityistä gallup-keskustelua Suomessa ei ole tarvetta käydä.

– Ei. Pitää aina jaksaa vääntää, mistä tässä on kyse. Se on sitten meidän tehtävä kertoa, että tämä on kaikkea muuta kuin tuleva vaalitulos.

“Puhutaan kuitenkin ehkä kymmenien ihmisten siirtymisistä.”

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm toteaa kiinnittäneensä huomiota siihen, että mittauslaitosten ja mittaustekniikoiden erot olivat erityisesti presidentinvaalien loppua kohden melko suuria.

Rönnholm pohtii myös yleisesti sitä, kuinka paljon kutakin gallupia voi tulkita.

– Kun katsoo tutkimusten n:ää (otosta) ja purkaa pois yksittäisten ehdokkaiden kannattajat, puhutaan kuitenkin ehkä kymmenien ihmisten siirtymisistä. Niistä ei ehkä hirvittävän pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi vielä vetää, jos halutaan tosi syvällistä analyysiä.

Rönnholm toteaa myös, että on maita, joissa viimeisellä viikolla tai kahden viikon aikana ei tehdä lainkaan gallupeja.

– Mutta toisaalta niitäkin on pystytty sitten käytännössä kiertämään eli gallupeja jossakin muodossa tulee, esimerkiksi Ranskan vaaleihin Belgian kautta.

Rönnholm ei panisi pahakseen myöskään sitä, että gallupien julkaiseminen lopetettaisiin jossain vaiheessa ennen varsinaista vaalipäivää.

– Mutta lainsäädännöllisesti sitä ei varmaan voida hoitaa, vaan se on sitten tiedotusvälineiden itsesääntelyn paikka.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE