”Monella tavalla historiallinen hetki” – ensimmäinen kansalaisaloitteen kautta tullut laki viimeistelyssä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Tasa-arvoisen avioliittolain liitännäislait ovat edenneet eduskunnan käsittelyyn. SDP:n Antti Lindtman totesi, että hallitus joutuu nojautumaan tässä asiassa oppositioon.

Tasa-arvoisen avioliittolain liitännäislait ovat edenneet eduskunnan käsittelyyn. Lakien muutoksia käsiteltiin tänään eduskunnan täysistunnossa.

Käsittelyn pohjana oli lakivaliokunnan mietintö.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kuvasi hetkeä monella tavalla historiallseksi.

– Tämä on ensimmäinen kansalaisaloitteen kautta tullut laki, joka, nyt voi sanoa, viimeistellään näine liitelakeineen. Arvostan valiokunnan puheenjohtajan (Kari Tolvanen, kok.) suhtautumista tähän: hän totesi, että demokratia on puhunut ja nyt meidän velvollisuutemme on tämän hallituksen esityksen pohjalta viedä tämä lainsäädäntö loppuun.

– En voi kuvitella, miten kukaan voi ajatella niin, että se olisi pois keneltäkään meiltä muilta, jos mies- tai naisparit saavat mennä keskenään naimisiin, hän lisäsi.

Lindtman totesi, että tulossa on kuitenkin mielenkiintoinen tilanne.

– Ilmiselvästi on niin, että kyseessä on hallituksen esitys, jonka perussuomalaiset ministerit, muun muassa Timo Soini, ovat hallituksessa hyväksyneet. Ministeri Lindström on tämän esitellyt, mutta hallituksen rintama ei riitä viemään tätä lakia eteenpäin täällä eduskunnassa, vaan nyt on tilanne se, että hallitus joutuu nojautumaan tässä asiassa oppositioon.

– Me tuemme tätä eduskunnan lakivaliokunnan mietintöä, Lindtman päätti puheenvuoronsa.

Hallituksen rintama ei riitä viemään tätä lakia eteenpäin täällä eduskunnassa, vaan nyt on tilanne se, että hallitus joutuu nojautumaan tässä asiassa oppositioon.

Räsänen: Poliittinen päätös tehtiin viime kaudella

SDP:n Joona Räsänen huomautti, että asian poliittinen päätös tehtiin viime kaudella, ja silloin varmasti kaikki tiesivät, että se tulee aiheuttamaan muutoksia myös muuhun lainsäädäntöön.

– Ja nyt niitä muutoksia ollaan tässä tekemässä. Tarvitaan vielä muutamia muitakin muutoksia, jotka toivon mukaan tässä nopealla aikataululla tehdään, ja sitten tämä asia on viety maaliin.

– Itse ainakin lähden siitä, että eduskunnassa noudatetaan niitä päätöksiä, mitä edellinen eduskunta on tehnyt, ja niiden mukaan mennään eteenpäin, sanoi Räsänen.

Pisa-tulokset paljastavat: Suomalaiset nuoret hyviä yhteistyössä, mutta tyttöjen ja poikien väliset erot maailman suurimmat – ”Koulu ei innosta poikia näyttämään parastaan”

Oppilaita Meilahden yläasteella.

Suomalaisnuoret ovat sijoittuneet seitsemänneksi OECD:n tutkimuksessa, jossa arvioitiin 15-vuotiaiden keskustelutaitoja tilanteissa, joissa yritetään ratkaista ongelmia yhdessä muiden kanssa.

Ero tyttöjen ja poikien keskustelutaidoissa on kuitenkin mukana olleista maista suurin.

Vertailu on OECD:n Pisa 2015 -tutkimuksen osa, jota ei ole aiemmin julkaistu.

Arvioinnissa paneuduttiin ongelmanratkaisua tukevien vuorovaikutus- ja keskustelutaitojen arviointiin, eikä siis nuorten kykyyn ratkaista vaativia ongelmia.
Tutkimuksessa Suomea korkeamman sijoituksen saivat Singapore, Japani, Hongkong, Etelä-Korea, Kanada ja Viro.

– Yhden pisteen ero Viron sijoitukseen vertailussa ei ole tilastollisesti merkittävä, toteaa tutkimuskoordinaattori Mari-Pauliina Vainikainen Helsingin yliopistosta.

– Merkittävämpää on se, ettei mukana kärkisijoilla ole lainkaan muita Euroopan maita, hän lisää.

Suomalaiset oppilaat kommunikoivatkin toistensa kanssa ongelmia ratkoessaan selvästi rakentavammin ja tuloshakuisemmin kuin oppilaat kaikissa naapurimaissa.

Ruotsi asettui vertailussa sijalle 17, Norja sijalle 20 ja Venäjä selvästi OECD-maiden keskiarvon alle sijalle 31.

Tyttöjen ja poikien suuresti eroavat taidot ovat huolen aihe.

Tutkimustulokset näyttävät suomalaisnuorilla olevan hyvät valmiudet tulevaisuuteen, sanoo opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tyttöjen ja poikien suuresti eroavat kommunikaatiotaidot ovat kuitenkin huolen aihe, hän lisää.

– Ero sukupuolten välillä oli ongelmanratkaisutilanteissa maailman suurin. Tyttöjen ja poikien suoritusero oli koko vertailussa keskimäärin 29 pistettä, mutta Suomessa se oli huimat 48 pistettä, Karjalainen kertoo.

Poikien alisuoriutumista yritetäänkin nyt selättää valtioneuvoston lokakuussa aloittamalla hankkeella, jonka on määrä päättyä maaliskuussa 2018.

Karjalaisen mukaan poikien suoriutuminen paljon tyttöjä heikommin johtuu siitä, että Pisa-tutkimuksen tehtävät ovat varsin lukupainotteisia.

– Tehtävät perustuvat taustamateriaaliin, jonka luettuaan oppilas vastaa kysymyksiin, Karjalainen kertoo.

– Yksi merkittävä selittäjä tyttöjen vahvalle suoriutumiselle on se, että tytöt harrastavat lukemista selvästi enemmän kuin pojat.

Vainikaisen mielestä lukutaito ei selitä sukupuolieroa kokonaisuudessaan, vaan taustalla on muitakin muuttujia.

– Jostain syystä suomalainen koulu ei innosta poikia näyttämään parastaan, hän pohtii.

Kielenopetukseen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

Arvioinnissa suomenkieliset koulut menestyivät yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa ruotsinkielisten koulujen oppilaita paremmin.

Suomenkieliset koulut saivat 535 pistettä ja ruotsinkieliset 517.

Taustalla tässä voi olla se, ettei ruotsi olekaan kaikkien ruotsinkielisissä kouluissa opiskelevien oppilaiden vahvin kotikieli, Vainikainen kertoo.

– Vuoden 2009 Pisa-tulosten analyysi paljasti, että kun tuloksista oli karsittu pois kaikki ne, jotka eivät käyttäneet ruotsia aktiivisesti kotioloissa, tulokset olivat hyvin lähellä suomenkielisten koulujen tuloksia, Vainikainen mainitsee.

Kielitaito vaikuttaa Vainikaisen mukaan vahvasti taustalla myös maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden tuloksissa, joiden vuorovaikutustaidot olivat myös suomalaistaustaisia heikommat.

– Hyvin pitkälti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ero muihin selittyi sillä, että lukutaitoa vaativien tehtävien määrä oli suuri. Niissä ei puutteellisella kielitaidolla voi pärjätä.

– Kielenopetukseen pitääkin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Se on avainasia, Vainikainen sanoo.

Tilastokeskus: Lokakuun työttömyysaste 7,3 prosenttia

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Työttömyysaste oli lokakuussa 7,3 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työttömiä oli yhteensä 197 000, mikä oli 20 000 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Samaan aikaan työllisyysaste nousi verrattuna edellisvuoden lokakuuhun. Työllisyysaste oli nyt tasan 70 prosenttia, kun vuotta aiemmin se oli 68,4.

Tilastokeskuksen mukaan myös piilotyöttömien määrä on laskenut. Lokakuussa piilotyöttömiä oli 137 000, kun vuotta aiemmin heitä oli 168 000.

Mugaben viraltapanoprosessi käynnistetään tänään

Kuva: Lehtikuva-AFP
Robert Mugabe ei itse eronnut eiliseen määräaikaan mennessä.

Zimbabwessa on määrä tänään aloittaa valmistelut presidentti Robert Mugaben panemiseksi viralta.

Viraltapanon aloittamiseen riittää parlamentin yksinkertainen enemmistö. Tämän jälkeen kansanedustajat muodostavat tutkintatyöryhmän, joka raportoi sekä parlamentin ylä- että alahuoneelle.

Mugaben syrjäyttämän varapresidentin Emmerson Mnangagwan on määrä palata maahan lähiaikoina ja keskustella myös Mugaben kanssa. Mnangagwan potkuista alkoi kriisi, jonka seurauksena armeija pani Mugaben kotiarestiin.

Lupaus kahdeksan tunnin työpäivästä on petetty

Eduskunta hyväksyi 16.11.1917 lain kahdeksan tuntisesta työpäivästä. Kyllä, luit oikein, että kahdeksan tunnin työpäivä vietti satavuotisia syntymäpäiviä. Paitsi että heti vuoden 2017 alussa lupaus kahdeksan tunnin työpäivästä petettiin. Se petettiin silloin voimaan tulleella kilpailukykysopimuksen mukaisella uudella työajalla, joka pidensi työpäivämme keskimäärin kuusi minuuttia pidemmäksi.

Kuusi minuuttia ei vaikuta paljolta, mutta yli kahden miljoonan palkansaajan kuuden minuutin työnajan pidennys olisi ollut varmasti mieluisa lisäys, jos se olisi jaettu tasan Suomen sadoille tuhansille työttömille, nollatuntisopimuslaisille ja muille osa-aikatyöntekijöille. Tasan ei tässä maassa jaeta – tuumasi oikeistohallitus, lisäsi pakolla täyttä työpäivää tekevien työaikaa ilman palkanlisäystä, ja jätti Mustan Pekan työttömien ja osa-aikaisten palkansaajien käteen.

Musta Pekka jäi myös ammattiyhdistysliikkeen käteen. Sen sille käteen jätti Suomen työssä käyvä kansa vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestämällä sankoin joukoin oikeistopuolueita. Tämä oli osoitus siitä, miten ammattiyhdistysliikkeen voimaa heikentää oman jäsenistön erkaantuminen politiikasta. Kun kiky:stä päätettiin, ei ammattiyhdistysliikkeen rivijäsen tiennyt mistä oli kyse. Hylkääminen olisi johtanut lakkoon, mutta kuinka pitkän lakon jäsenistö olisi suostunut istumaan asian vuoksi, jota se ei ymmärtänyt? Kiky:stä päätettäessä valinta tehtiinkin käytännössä täysimittaisen sodan, ja kylmän sodan välillä.

Kaikki palkansaajat eivät ole samassa asemassa

Vasta nyt kun kilpailukykysopimus on jo vuoden verran ollut voimassa, työaikaa on pidennetty ja tämän lisäksi julkisella sektorilla on vielä leikattu lomarahoja, ymmärtävät liittojen rivijäsenet mistä koko asiassa oli kyse. Valitettavasti kiky-juna on mennyt jo kauan sitten ja paluu normaaliin, tai edes lähelle normaalia työaikaa, on mahdollista vasta 2020. Tässäkin suhteessa Suomalaiset palkansaajat ovat eriarvoisessa asemassa, koska jotkut liitot saivat sovittua että työaika palaa normaaliin vuonna 2020, eli vähenee 24 tunnilla. Näin sai sovittua mm. Teollisuusliitto (ent. metalliliitto).

Voi siis olla, että joillakin aloilla 24 tunnin työajan pidennys jää luonteeltaan pysyväksi. Tämä jakaa suomalaisia palkansaajia eri kasteihin vuosityöajan kokonaispituuden perusteella. Tämä hankaloittaa tulevaisuudessa kolmikantaisia tupo-kierroksia, koska eri liitoilla voi olla hyvinkin erilaisia neuvottelutavoitteita varsinkin työajan suhteen. Silti olen varma, että EK:n ja oikeistohallituksen uhoilusta huolimatta tupoja vielä tulee, sillä niillä, ja vain niillä kolmikantaisilla sopimuksilla, on tämän maan hyvinvointi jaettu yhdenvertaisesti kaikkien sen kansalaisten kesken.

Ehkä palkkaa saava kansa on ammattiyhdistysliikkeen tiedotteita lukien poliittisesti valveutuneempi, tietää seuraavissa eduskuntavaaleissa oman asemansa tässä yhteiskunnallisessa ”ravintoketjussa” ja äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa vain palkansaajien ystäviä. Seuraavat eduskuntavaalit ovat vasta huhtikuussa 2019, mutta saattavat ne tulla yllätyksellisinä jo ensi vuonna maakuntavaalien yhteydessäkin.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Ryskäävä” puolustusministeri tänään valiokuntien kuultavaksi – ”Esitetään kutsu, vaikka sitä ei ole valmisteltu”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Puolustusministeri Jussi Niinistön suursotaharjoituskaavailuihin on otettu kriittisesti kantaa niin oikealta kuin vasemmalta.

Eduskunnan puolustusvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta kuulevat tänään puolustusministeri Jussi Niinistöä (sin.) liittyen viime viikkoina julkisuudessa olleisiin kaavailuihin suuresta sotaharjoituksesta.

Valiokunnat haluvat kuulla suoraan ministeriltä tämän ajatuksia esiin nousseesta harjoituksesta. Niinistö on aiemmin sanonut, että harjoitus voitaisiin pitää aikaisintaan vuonna 2020.

Harjoituksesta ja sen suunnittelun askelmerkeistä on keskusteltu paljon julkisuudessa.

Niinistö on toistanut ehdotuksensa Suomessa pidettävästä kansainvälisestä harjoituksesta useaan otteeseen syksyn aikana viitaten Ruotsin syyskuussa järjestämän Aurora-harjoitukseen.

Pari viikkoa sitten Yhdysvaltojen puolustusministerin vierailun yhteydessä hän kertoi tunnustelleensa Yhdysvaltojen kiinnostusta osallistua harjoitukseen.

Puolustusministerin kotiteatteri?

Oppositiosta on moitittu puolustusministerin sooloilleen asiassa. Kritiikki on ollut kovasanaista.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan ministeri näyttää ryskäävän toimessaan kuin elefantti posliinikaupassa.

SDP:n kansanedustaja, entinen pitkäaikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja on kutsunut puolustusministerin toimintaa soooloiluksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tuomiojan mukaan Jussi Niinistö haluaa nostaa omaa profiiliaan.

Presidenttiehokkaiden keskustelussa 13. marraskuuta SDP:n Tuula Haatainen rinnasti puolustusministeri Niinistön toiminnan ennenaikaiseen hääkutsuun.

– Esitetään kutsu, vaikka sitä ei ole valmisteltu on sama kuin appivanhemmat olisivat lähettäneet hääkutsun, vaikka vielä ei ole edes kosittu.

– Nyt on hypätty aisan yli ja puolustusministeri on itse vetänyt hihastaan nämä harjoitukset, Haatainen sanoi.

Samassa vaalitentissä vihreiden Pekka Haavisto totesi pitäneensä puolustusministerin itsensä mukaan Jussi-nimisiksi nimettyjä harjoituksia ensin vitsinä.

– Jussi-nimiset suursotaharjoitukset vuodeksi 2020. Ei tämä voi mennä tällä tavalla, Haavisto sanoi.

Myös tasavallan presidentti ja pääministeri ovat ottaneet kantaa niin sanotun perinteisen marssijärjestyksen puolesta.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan asiassa on edettävä rauhallisesti eduskunnan protokollan mukaan.

Kritiikkiä on tullut myös hallituksen sisältä. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) on painottanut että harjoituksista päättäminen ei voi olla pelkästään puolustusministerin asia.

– Ei tämä mikään Jussi Niinistön kotiteatteri voi olla, Kanerva näpäytti.