Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Monelle kunnalle ei yhtään aluevaltuutettua, ovatko palvelut mennyttä? – nyt puhuvat tutkija ja Akaalla varavaltuutetuksi jäänyt ääniharava

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Peräti 51 kuntaa jäi aluevaaleissa ilman aluevaltuutettua. Tosin oli etukäteen arvioitu, että näin saattaisi käydä jopa tätäkin useammalle kunnalle.

Johannes Ijäs

Demokraatti

– Kyllä tämä varmaan oli aika odotettavissa, kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta sanoo.

Iso kysymys ja huoli valtuutettuja vaille jääneissä kunnissa voi nyt olla, kuuluuko niiden ääni aluevaltuustoissa ollenkaan. Näivettyvätkö sote-palvelut, jos kukaan ei puolusta.

– Ei siitä pidä olla huolissaan, sanoo kuitenkin Airaksinen.

Palataan pian siihen, miten Airaksinen näkemyksensä perustelee.

Akaa oli suurin kunta, joka jäi kokonaan ilman aluevaltuustopaikkaa. Kaupunki, jossa aluevaalit voitti sosialidemokraatit, kuuluu Pirkanmaan hyvinvointialueeseen.

Akaassa eniten ääniä keräsi sosialidemokraattien listoilta ehdolla ollut sairaanhoitaja Kirsi Vaittinen. Kaupunkiin kuuluvassa Toijalassa asuva Vaittinen keräsi 417 ääntä. Pottiin tuli muista kunnista vielä lisä-ääniä kokonaisäänisaaliin yltäessä 456:een.

Vaittinen eteni varavaltuutetuksi. Akaalaisista toiseksi eniten ääniä keräsi myös sosialidemokraatti, Inka Loppi. Hänen äänisaaliinsa oli 429. On selvää, että ääniä keskittämällä jompikumpi olisi nyt aluevaltuutettu. Vaittinen arvioi, että noin satakunta ääntä parempi henkilökohtainen tulos olisi riittänyt jommallekummalle läpimenoon.

Vaittinen jatkaa, että on turha jossitella, mutta ehkä vaalilehtisiä olisi pitänyt jakaa enemmän ja pitänyt hakea enemmän suosittelijoita, jotka olisivat tuoneet äänestäjiä. Vaalilehdissä olisi ollut tietoa, mistä vaaleissa on kyse.

– Jäi varmaan saamatta ääniä ikäihmisiltä, jotka eivät uskaltaneet lähteä uurnille eivätkä varmaan oikein ymmärtäneet mistä äänestetään. Korona vaikeutti kampanjointia. Kun ei saa tarjotakaan mitään, tilaisuudet eivät vedä ihmisiä.

Kunnanvaltuutettuna istuva Vaittinen painottaa kuitenkin olevansa nöyrästi kiitollinen äänimäärästään. Hän puhui vaalikampanjassa muun muassa sote-henkilökunnan kuulemisen tärkeydestä, lähipalveluista ja ikäihmisten asioista.

– Hyvinhän me kaikki SDP:n ehdokkaat saimme ääniä, ihan kiitettävästi mutta ei riittävästi kukaan.

Vaikka Vaittisesta tuli varavaltuutettu, hän ei usko, että sillä saa kutsuja aluevaltuuston kokouksiin. Tämä riippuu myös siitä, millainen organisaatio hyvinvointialueelle synnytetään.

– Jos alueelle syntyy valiokuntamalli, ei ole varmaan mitään mahdollisuutta. Jos on lautakuntamalli, voi päästä lautakuntaan. Tietysti SDP:n ryhmäkokouksiin varmaan pääsee ja niissä on sitten jonkin verran mahdollista kertoa asioista.

Kun tilanne on tämä, Vaittinen toteaa toivovansa, että Pirkanmaan aluevaltuusto huomioi päätöksenteossaan myös Akaan alueen.

– Sehän on paljon kiinni, millaisen strategian aluevaltuusto rakentaa.

Vaittinen muistuttaa, että SDP on pitänyt esillä lähipalveluiden tärkeyttä. Niinpä jos tämä puolueen strategia toteutuu myös aluevaltuustossa, sillä huolehditaan siitä, että lähipalvelut säilyvät myös Akaalla.

Vaittinen on Akaan osalta toiveikas, sillä kaupungissa on juuri avattu sote-palveluita tarjoava uusi hyvinvointikeskus.

– Sitä pystytään markkinoimaan ja hyödyntämään. Jos meillä ei sitä olisi, tuskin näihin vanhoihin rakennuksiin tulisi satsausta. Terveyskeskussairaala on jo keskitetty Valkeakoskelle. Se varmaan säilyy myös meidän lähipalveluna, koska Valkeakoskelta meni hyvin valtuutettuja läpi.

”Voin kysyä sinulta, puhuvatko kansanedustajat koko ajan eduskunnassa oman kuntansa puolesta?”

Kuntatutkija Jenni Airaksinen uskoo vakaasti, että valtuutettua vaille jääneiden kuntien etukin valtuustoissa huomioidaan. Hän perustelee asiaa monin tavoin.

Ensinnä hän näkee, että keskustankin kova kannatus oli äänestäjiltä selkeä viesti siitä, että palveluita pitää kehittää erityyppiset pienetkin alueet huomioonottaen.
Airaksinen painottaa, että aluevaltuustojen pitää oivaltaa koko alueen etu.

– Jos on lähtenyt hyvinvointialuevaltuustoon, pitää olla valmis katsomaan aluetta kokonaisuutena. Kuntarajojen ylittämisen voi nähdä myös mahdollisuutena eikä pelkästään uhkana.

Vaikka isot kaupungit jyräsivät valtuutettujen määrässä, toisaalta Airaksinen huomauttaa, ettei sote-mallia ole rakennettu erityisesti isojen kaupunkien ehdoilla tai niitä varten.

– Taustalla on ajatus, että myös asukkaat pienissä kunnissa, jotka eivät ole selvinneet tehtävistään, ansaitsevat saada palveluita. Tämähän ei ole kuntien aluehallintoa, siinä mielessä aluevaltuutettujem tehtävänä on katsoa koko aluetta. Heidän pitää tunnistaa erilaiset elämänpiirit ja elämäntavat. Kyse ei ole niinkään kuntarajoista vaan enemmän siitä, että tajutaan, millaisissa oloissa ihmisiä asuu ja miten heitä voidaan parhaalla tavalla auttaa.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…

Kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta. Kuva: Lehtikuva/Handout/Jonne Renvall

Airaksinen muistuttaa myös, että on paljon kuntia, joista on yksi aluevaltuutettu isossa valtuustossa. Eivät yksittäisetkään kunnan edustajat pysty yksin ajamaan oman kunnan etua, vaan heidänkin on toimittava yhteisen hyvän eteen.

– On toki hyvä, että siellä on monipuolista näkymää, millaista kullakin alueella on elää. Ettei ole niin että tunnistetaan vain urbaanit tai lähiöiden ongelmat vaan että on myös harvaanasuttua seutua, jossa kulkeminen voi olla hankalaa.

Airaksinen uskoo, että äänestäjät lopulta melko hyvin oivalsivat, mistä aluevaaleissa on kyse. Hän nostaa esiin tiettyjen puolueiden painopisteitä alkaen keskustan markkinoimasta hajautetusta palvelurakenteesta.

– Myös esimerkiksi vasemmistoliitolla meni tosi hyvin ja siellä viesti oli, ettei ainakaan revitä alueiden kehittämistä kaikkein huonoimmin toimeentulevien ja duunarien selkänahasta. Myös kokoomus sai kovan mandaatin, kun se kampanjoi sillä, että kaikki toimijat, myös yksityiset on otettava palveluiden tuottamiseen mukaan. Kyllä tämä aika haasteen antaa aluevaltuustoille siinä, millaisia kompromisseja siellä rakennetaan.

Jenni Airaksinen tutki aikoinaan Kainuun hallintokokeilua. Hänen mukaansa sielläkin maakuntavaltuustossa hyvin nopeasti suuri osa valtuutetuista alkoi katsoa aluetta kokonaisuutena. Tämäkin puoltaa hänestä sitä, että aluevaltuustoissa hahmotettaisiin alueen kokonaisetu.

– Minun käsitys on se, että kyllä se vastuu ohjaa sitä näkökulmaa.

Kun toimittaja jälleen tuo esiin hivenen kyynisen näkemyksen siitä, että valtuutetut ajaisivat omien kuntiensa etuja, Airaksinen ei taivu kannastaan.

– Voin kysyä sinulta, puhuvatko kansanedustajat koko ajan eduskunnassa oman kuntansa puolesta? Onko Sanna Marin (sd.) kehittänyt sellaista Suomea, jossa Tampere on aina voittaja? Esimerkiksi Tampere ei olisi halunnut tätä koko hiivatin uudistusta, ei kaupunki olisi tätä mihinkään tarvinnut.

”Eihän valtion budjetin teostakaan tulisi mitään!”

Airaksinen huomauttaa myös, että vaaleissa meni läpi paljon politiikan ammattilaisia. Se pitää paikkansa, sillä esimerkiksi kansanedustaja-kunnanvaltuutettuja valittiin noin 100 ja kunnanvaltuutettuja lähemmäs 1 000.

– Ihmiset äänestivät tunnettuja hahmoja. Me olemme sellaisia, että luotamme että tämä on ennen pärjännyt vaativassa tehtävässä niin hän pärjää tässäkin. Sen takia kertyy erilaisia luottamushenkilöposteja samoille ihmisille. Se on meidän äänestäjien valinta.

Airaksinen uskoo lujasti, että suurella osalla valtuutetuista rooliymmärrys riittää ajamaan koko alueen etua.

– Ovathan poliitikot joutuneet koko ajan tekemään kuntayhtymissä kuntien edustajina ratkaisuja, joissa oma kunta on häviäjänä, vaikka he ovat oikeasti olleet siellä omistajien eli kuntansa edustajina. Nyt ne eivät ole enää kuntien edustajia vaan alueiden asukkaiden edustajia. Suuri osa kansanedustajistakin on kunnanvaltuutettuja. Eihän valtion budjetin teostakaan tulisi mitään, jos he katsoisivat joka asian siitä näkökulmasta, miten juuri heidän kunnalleen käy.

Sen Airaksinen myöntää, että yksilötasolla päätöksenteko aluevaltuustoissa aiheuttaa ristiriitaa, koska jossain pitäjässä palvelut saattavat parantua, ja jossain heikentyä, mistä omassa kunnanvaltuustossa saattaa tulla runtua.

Vuonna 2025 kunta- ja aluevaalit äänestetään yhtä aikaa. Airaksinen ei osaa vielä tässä vaiheessa sanoa, miten tämä vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen ja koetetaanko esimerkiksi keskittää ääniä siten, että oma kunta saisi edes yhden aluevaltuustopaikan.

Airaksinen muistuttaa myös, että seuraavana edessä on eduskuntavaalit ja niistäkin voi tulla sote-vaalit, kun selviää minkälaisessa taloudellisessa kurimuksessa valtion ohjaamat alueet työtään tekevät.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE