Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Kotimaa

Moni korkeasti koulutettu välttelee johtotehtäviä – taustalla pelko tehtävän seurauksista

Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Moni korkeakoulutettu suhtautuu varauksella johtotehtäviin. Psykologian professori Taru Feldt Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta on tutkinut, mikä johtamisessa huolestuttaa.

Demokraatti.fi/STT

Feldt kertoo, että idea syntyi kansainvälisessä konferenssissa, jossa pääpuhuja nosti esille asioita, joihin Feldt oli törmännyt kotimaassa.

– Ei vain Suomessa, vaan muuallakin on nykyään niin, että johtotehtävät eivät välttämättä kiinnosta korkeakoulutettuja, vaikka se olisi varteenotettava vaihtoehto heidän urallaan. Merkittävä osa sanoo, ettei ikinä, ei missään nimessä johtajatehtäviin, he haluavat olla asiantuntijoita.

Feldt tunnisti ongelman yliopistomaailmasta. Hän kertoo, että johtajia etsittäessä usein leikitään kuurupiiloa, koska halukkaita ei löydy. Lisäksi tehdään epävirallisia sopimuksia, joissa sovitaan, että jos nyt suostut muutamaksi vuodeksi johtajatehtäviin, sinua ei sen jälkeen kysytä niihin. Samaa problematiikkaa esiintyy muuallakin.

– Lähdimme etsimään yksilöllisiä tekijöitä, yksilön motivaatiotekijöitä ja tunteita johtotehtävien välttelyn taustalta. Johtotehtäviin haetaan motivaatiolla ja tunteella, ja yleensä ne myös jätetään motivaation puutteesta ja tunteista johtuen.

Sitä sähköpostia alaiselle ei tarvitsisi lähettää viikonloppuna

Feldt ja hänen tutkimusryhmänsä keskittyivät kielteisiin tunteisiin: huoleen, pelkoon seurauksista ja miten nämä konkretisoituvat korkeasti koulutetuilla ei-johtajilla ja johtajilla.

– Tämä on tutkimuksen uutuusarvo. Tutkimushanke on aikalailla etulinjassa kansainvälisestikin.

Tutkimukseen otettiin tarkoituksellisesti eri alojen edustajia – professoreita, tieteentekijöitä, ekonomeja ja diplomi-insinöörejä. Kaikilla on eri syyt hakeutua alalleen. Ekonomilla mahdollisuus johtotehtäviin on jo lähtökohtaisesti alalle hakeutumisen yhtenä syynä. Tekniikan alalle ihmiset hakeutuvat akateemisesti. Taustalla on viehätys tekniikkaan, ja ihmisten johtaminen ei ole pääasiallinen motivaattori alalle pyrkiessä.

Tieteen alan ihmisillä rakkaus tieteenalaan saattaa syntyä jo lukiossa, mutta kun aletaan tehdä uraa (tieteen) alalla, johtotehtävät tulla tupsahtavat: ei saakaan vain keskittyä tutkimukseen ja opetukseen vaan pitää johtaa ihmisiä ja asioita.

Suurimpana huolena johtajien vastauksista nousee työelämän ja muun elämän yhteensovittaminen. Toisena oli epäonnistumisen pelko.

Tutkimuksessa ilmenee myös, että alaiset arvioivat, että jonkin verran huolissaan olevat johtajat ovat miellyttävimpiä. Heidän alaisensa olivat sitä mieltä, että nämä kuuntelevat alaisiaan ja ovat oikeudenmukaisia.

– Johtajat arvioivat omia huoliaan tietyillä indikaattoreilla ja alaiset arvioivat johtajiaan samoilla indikaattoreilla. Näin saimme rakennettua hierarkkisen aineiston, Feldt sanoo.

– Itse arvioisin, että meidän pitäisi ruveta purkamaan sitä johtajan ihannekuvaa ja tuottaa erilaista puhetta. Työpaikoilla pitäisi uskaltaa ottaa puheeksi ja käsitellä johtajien huolia ja pelkoja. Se auttaisi varmasti potentiaalisia tulevaisuuden johtajiakin hakeutumaan johtotehtäviin.

Feldt huomauttaa myös, että johtajat toimivat eräänlaisina esikuvina.

– Omassa työyhteisössäni olen johtotehtävissäni pyrkinyt siihen, etten lähettäisi vapaa-ajalla sähköposteja työyhteisön jäsenille. Se on sellaista huonoa mallia ja kulttuuria, jota valitettavan usein on totuttu toimintatapa.

Jos johtaja tekee hommia viikonloppuna, niin se on Feldtin mielestä toki hänen oma asiansa.,

– Sen sähköpostin voisi kuitenkin laittaa maanantaiaamuna. Ei ole hyvän johtajan mitta näyttää, että on tehnyt koko viikonlopun töitä.

Johtamisen pelko -tutkimushanke toteutettiin vuosina 2017–2019. Tutkituista 1 147 ei toiminut johtotehtävissä ja 895 toimi. Lisäksi selvitettiin 990 alaisen arvioita johtajiensa huolista ja peloista.
STT–Ia Henriksson

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Päätoimittajalta
25.6.2020
Tapaus Mäenpää: Puheet on nyt pidetty, on aika painaa nappia – historia kyllä muistaa, kuinka kansanedustajat perjantaina äänestävät
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE