Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

Moniarvoiselle ei-liikkeelle on tarvetta

Sipilän hallituksen ja EK:n kimppa on antanut vauhtia palkansaajien yhdistymiselle. Hajanainen ammattiyhdistysliike kolmessa palkansaajakeskusjärjestössä voi olla omistajien voimaa korostavassa Suomessa pieni suupala työnantajalle tulevaisuudessa, jos palkansaajien vastavoima jää paperitiikeriksi. Toistaiseksi palkansaajarintama on selvittänyt työnantajan ja hallituksen ansan joukkovoimalla ja proaktiivisella toiminnalla yhteiskuntasopimuksen puolesta.

Mutta kuinka kauan liittojen jäsenten usko palkansaajaliikkeeseen on voimissaan? Kenttä huutaa palkansaajaliikettä mukaan yhteiskunnan ongelmien ratkaisemiseen. Jäsenlähtöisessä maailmassa tähän huutoon on vastattava ja oltava luottamuksen arvoinen.

Mikään ei ole tässä ajassa pyhää. Ei edes palkansaajaliikkeen rakenteet. Jos rakenteita ei muuteta itse, ne muutetaan ulkoapäin väkisin. Työelämän muutokset ovat suuria. Samalla pääomien kasvava vaikutusvalta pyrkii rahanvallalla ja sanelupolitiikalla hiljentämään palkansaajan äänen.

Yhtenäinen ja suuri palkansaajaliike on käytännössä jo olemassa toiminnan tasolla.

Kansainvälisen politiikan vaikutukset ovat jo nyt näkyvissä pakolaisvirtana ja tällä ilmiöllä on vaikutuksia työelämässä. Työnantaja haluaa heikentää työsuhteen ehtoja vetoamalla pakolaisten nopeaan työllistämiseen ja siten integroimiseen yhteiskuntaan.

Palkansaajaliike tietää miten näihin haasteisiin vastataan. Mutta palkansaajaliike tarvitsee näiden haasteiden ratkaisemiseen joukkovoimaa, ammattiyhdistysliikkeen aktiiveja ja jäseniä.
Ammattiyhdistysliikkeen voima ja osaaminen on työmarkkinoiden muutoksen hallinnassa. Ammattien rajat himmenevät moniosaamista korostavassa työelämässä. Uuden palkansaajaliikkeen osaamiskokonaisuudella voitaisiin luoda uudenlaisia palkka- ja työsuhde-ehtojen ratkaisuja.

Palkansaajaliike on edelleen mukana ratkomassa työllisyysongelmaa, valtion rahoitusongelmia ja kansalaisten sosiaaliturvaa. Palkansaajaliike on mukana ratkomassa myös kansainvälisiä ja globaaleja työelämän ja toimeentulon ongelmia. Yhtenäinen ja suuri palkansaajaliike on käytännössä jo olemassa toiminnan tasolla. Mutta edelleen puuttuu yhtenäinen vastavoima työnantajaliikkeelle.

Lisää aiheesta

Uudella palkansaajaliikkeellä on paljon töitä, jos tai kun sellainen joskus syntyy. Kun jotain uutta ja suurempaa synnytetään, tulee ajankohtaiseksi miettiä, millä porukalla joukkovoimaa rakennetaan. Palkansaajien kannattaa olla ennakkoluulottomia ja pitää ovet avoimina. Kaikessa uudes­sa on hyvät ja huonot puolensa.

Minun mieltäni kiehtoo erityisen paljon tällä hetkellä kysymys, mitä hyötyä julkiselle sektorille vientialojen lähikumppanuudesta voisi syntyä. EK syntyi aikoinaan samojen kipuilujen kautta kahdesta järjestöstä ja on nyt yhtä voimaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE