Monimutkainen viranomaisjärjestelmä ei aukea maahanmuuttajille – eikä aina viranomaisillekaan

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Yksi haastateltava kuvasi Kelaa kaupungiksi kaupungin sisällä.

Maahanmuuttajilla on vaikeuksia hahmottaa Suomen viranomaisjärjestelmän kiemuroita, selviää Siirtolaisuusinstituutin tutkimuksesta.

Maahanmuuttajien haastatteluihin perustuvan raportin mukaan viranomaisten toiminnasta saadaan hajanaisesti tietoa ja monet oleelliset asiat jäävät ymmärtämättä.

Monille on epäselvää muun muassa maistraatissa rekisteröitymisen sekä kotikunnan ja henkilötunnuksen merkitys. Ulkomailta Suomeen muuttanut voi esimerkiksi luulla, että henkilötunnus ja sosiaaliturva kytkeytyvät toisiinsa, kun osa viranomaisista puhuu edelleen sosiaaliturvatunnuksesta.

Lisäksi useilla on ongelmia kirjoitetun viranomaiskielen kanssa. Kelaa yksi haastateltava kuvaa kaupungiksi kaupungin sisällä, koska sen toiminta tuntuu niin monitahoiselta.

Raportin mukaan jopa viranomaisilla itsellään on vaikeuksia hahmottaa eri viranomaisten keskinäisiä suhteita. Kukin hoitaa vain oman tonttinsa, eikä muiden virastojen asioista olla yleensä perillä. Siksi myöskään maahanmuuttajia ei juuri neuvota, jos se edellyttää muiden viranomaisten tehtävistä puhumista.

Vastaajat pitävät kuitenkin viranomaisten toimintaa yleisesti hyvänä ja luotettavana ymmärtämisvaikeuksista huolimatta. Kotoutumisen kannalta keskeisiä viranomaisia ovat etenkin Kela ja työvoimatoimisto.

”Hetki on nyt” – STTK: Perhevapaauudistus valmisteltava huolella

Kuva: Thinkstock
STTK:n mukaan vain isille kohdistettavien kiintiöiden kasvattaminen on välttämätöntä, jotta isät voisivat jatkossa pitää enemmän perhevapaita.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n hallitus käsitteli tänään perhevapaauudistusta. Järjestö pitää myönteisenä, että uudistustyö on vihdoin lähtenyt liikkeelle, mutta lopputuloksen kanssa ei pidä hätiköidä.

– Tarvitaan vaikuttava, ei kosmeettinen uudistus. Uudistuksen vaikutusarviot on tehtävä huolella, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää.

STTK:lle keskeisiä tavoitteita ovat palkka- ja muun työelämän tasa-arvon edistäminen sekä naisten työmarkkina-aseman ja urakehityksen parantaminen. Perhevapaauudistuksessa on lähtökohtana oltava työn ja perheen yhteensovittaminen, lasten ja perheiden hyvinvointi sekä joustavia vaihtoehtoja tarjoava järjestelmä.

– Jotta isät voisivat jatkossa pitää enemmän perhevapaita, vain isille kohdistettavien kiintiöiden kasvattaminen on välttämätöntä. Vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten on jakauduttava tasaisemmin nais- ja miesvaltaisten alojen kesken. Uudistuksen tulisi mahdollistaa myös nykyistä laajempi osa-aikatyö, Palola linjaa.

STTK arvioi, että harvasta asiasta vallitsee suomalaisessa yhteiskunnassa niin laaja yhteisymmärrys kuin tarpeesta uudistaa perhevapaajärjestelmä.

STTK on jo pitkään kannattanut niin sanottua 6+6+6-mallia, jonka pohjalta uutta perhevapaamallia tulisi valmistella. Siinä äidin osuus on kuusi kuukautta, isän kuusi ja kolmas osuus on vanhempien vapaasti valittava.

– Uudistuksen hetki on nyt. Samalla on varmistettava laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut, moniammatillinen henkilöstörakenne ja kohtuullinen maksutaso palveluiden käyttäjille.

Keskustelua aiheesta

”Miten Vapaavuoren julkinen lärväily edistää ratkaisua?” – Keskustan ja kokoomuksen sanasota repesi somessa

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kokoomuksen ja keskustan välillä käydään tällä hetkellä rajua sananvaihtoa soten valinnanvapausmallista.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) kirjoitti Facebook-sivulleen, ettei voi enää olla hiljaa taistelusta kulissien takana.

Demokraatti kertoi Heikkisen päivityksestä tässä.

Keskustelu Heikkisen some-profiilissa jatkuu kuumana.

Tavoittenamme on vahva toimintojen integrointi etenkin peruspalveluissa. Nyt kokoomus haluaa rikkoa Suomen terveydenhuollon kruunun jalokiven erikoissairaanhoidon. Samalla vaarantuu erikoissairaanhoidon päivystyksen toimintakyky, meidän suomalaisten henkivakuutus maakunnissa, keskustan kansanedustaja Martti Talja avautuu.

Kokoomuksen ohjelmapäällikkö Antti Vesala kysyy, miten ”tällainen julkinen lärväily mielestänne edistää yhteisen ratkaisun valmistumista?”

– ”Yhteinen ratkaisu” 😂 Sitä on teillä ollut aikaa yrittää 2 vuotta. Halu on puuttunut, Hannakaisa Heikkinen kirjoittaa hymiöin varustettuna.

Samaa voisi kysyä miten Vapaavuoren ym julkinen lärväily edistää tätä ratkaisua? keskustan kansanedustaja Petri Honkonen säestää.

Keskustelua aiheesta

SDP:n Rinne: Puoluetta ei ole suoraan pyydetty hallitukseen – kysyttäessä vastaus olisi ”vain uusien vaalien kautta”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Pääministeri Juha Sipilä (oik.) ja SDP:n Antti Rinne eduskunnassa Helsingissä lokakuussa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan puolueelta ei ole suoraan kysytty, olisiko se valmis tulemaan hallitukseen.

– Ja jos kysyttäisiinkin, niin vastaus olisi, että vain uusien vaalien kautta, Rinne toteaa Demokraatille.

– Sipilän hallitus ei ole valmis tekemään sellaista täyskäännöstä politiikassaan ja eriarvoisuuden torjumisessa, että olisimme valmiita hallitukseen. Tästä olemme puhuneet myös puoluehallituksessa.

Rinteen kommentit liittyvät Ilta-Sanomien kirjoitukseen, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on jo ollut yhteydessä SDP:hen ja kysynyt, olisiko se valmis korvaaman kokoomuksen hallituksessa, jos hallitus kaatuu tai kaadetaan sote-riitoihin.

Myös IS:n mukaan SDP:n kanta on entinen: SDP ei lähde hallitukseen kuin uusien vaalien kautta, ellei keskusta tee sitten poliittisesti täyskäännöstä.

Rinne myöntää Demokraatille, että hän on keskustellut hallituksen tilanteesta viimeisten viikkojen aikana useiden eri henkilöiden kanssa.

– Tiedän, että hallituksen sisällä jännitteet ovat kovat, etenkin soteen ja valinnanvapauteen liittyen.

Ihmisten ja suomalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta hallituksen tulisi muuttaa linjaansa.

Rinteen mukaan hallituspuolueiden edustajien kommentteja kuunnellessa mielikuva hallituksen tilanteen heikosta asemasta vain vahvistuu.

– Hallitus on tehnyt hyvin eriarvoistavaa politiikkaa, jonka oppositio on tuonut esiin myös muun muassa välikysymyksissä. Odotettavissa on, että tämä politiikka jatkuu myös ensi vuoden talousarviossa ja loppuun asti.

– Ihmisten ja suomalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta hallituksen tulisi muuttaa linjaansa. Kasvuun pitää saada kaikki mukaan.

Keskustelu sotesta otti jälleen uusia kierroksia tänään ja saanut maan hallituskriisin partaalle.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) kirjoitti aiemmin tänään Facebookissa.

– En voi enää olla hiljaa tästä taistelusta kulissien takana, Heikkinen kirjoittaa.

– Neuvottelut ovat pelkkää farssia, kun tekstejä yritetään hyväksyttää lankoja pitkin pörriäisissä.. Ihan oikeasti, eikö tästä maasta löydy toimittajaa, joka puhkaisee tämän kuplan, hän kysyi.

Antti Rinteen mielestä keskustan kansanedustajan kommentit osoittavat, että ainakin pääministeri Sipilän omassa puolueessa ollaan todella tyytymättömiä hallituksen politiikkaan.

– Myös Jan Vapaavuoren touhut osoittavat, että kokoomuksessakin on hyvin vahvoja erilaisia mielipiteitä hallituksen toiminnasta.

Onko EU-jäsenyys hyvä asia? – näin moni suomalainen vastaa kyllä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomalaiset ovat lähes yksimielisiä muiden EU-kansalaisten kanssa siitä, onko kotimaan EU-jäsenyys hyvä asia. Uusimmat luvut selviävät tänään julkaistusta eurobarometrista.

Suomalaisista 58 prosenttia pitää jäsenyyttä hyvänä, mikä on prosenttiyksikön verran enemmän kuin EU-maiden keskiarvo. Huonona asiana jäsenyyttä pitää suomalaisista 11 prosenttia ja EU-kansalaisista 12 prosenttia.
Neutraalisti EU:hun suhtautuu 30 prosenttia suomalaisista ja EU-kansalaisista 28 prosenttia.

Myös siinä, onko oma kotimaa hyötynyt EU-jäsenyydestä, suomalaiset ovat hyvin lähellä EU:n keskiarvoja. Hyötyjä jäsenyydessä näkee 66 prosenttia suomalaisista, kun EU:n vastaava luku on 64. Hyödyttömänä jäsenyyttä pitää tasan neljännes niin suomalaisista kuin EU-kansalaisistakin.

Unionin hyödyiksi suomalaiset nimesivät eurobarometrissa esimerkiksi EU-maiden välisen yhteistyön parantamisen, myönteisen vaikutuksen talouskasvuun ja unionin tuomat uudet työmahdollisuudet.

Hyötyjä jäsenyydessä näkee 66 prosenttia suomalaisista, kun EU:n vastaava luku on 64.

Suomalaisten usko oman äänen kuulumiseen EU:ssa on kovempi kuin muissa jäsenmaissa. Suomalaisista yli kaksi kolmannesta ajattelee äänellään olevan vaikutusta unionissa, kun EU-kansalaisista näin uskoo alle puolet. Kotona suomalaiset kokevat tilanteensa olevan vieläkin parempi: 83 prosenttia suomalaisista uskoo vaikutusmahdollisuuksiinsa kotimaassaan, kun EU:ssa luku on 61 prosenttia.

Suomessa haastateltiin yli tuhatta syys-lokakuun taitteessa. EU-maissa haastateltuja oli yhteensä lähes 28 000.

IS: Sipilä kysynyt jo SDP:tä uuteen hallitukseen

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Ilta-Sanomat kirjoittaa, että pääministeri Juha Sipilä on jo ollut yhteydessä SDP:hen ja kysynyt, olisiko se valmis korvaaman kokoomuksen hallituksessa, jos hallitus kaatuu tai kaadetaan sote-riitoihin.

Sote on jälleen kerran saanut maan hallituskriisin partaalle.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) kirjoitti aiemmin tänään Facebookissa.

– En voi enää olla hiljaa tästä taistelusta kulissien takana, hän kirjoittaa.

– Neuvottelut ovat pelkkää farssia, kun tekstejä yritetään hyväksyttää lankoja pitkin pörriäisissä.. Ihan oikeasti, eikö tästä maasta löydy toimittajaa, joka puhkaisee tämän kuplan?

IS:n mukaan SDP:n kanta on entinen: SDP ei lähde hallitukseen kuin uusien vaalien kautta, ellei keskusta tee sitten poliittisesti täyskäännöstä.

AVAINSANAT