Monten dramaattinen lauantai: Latvala pahoittelee – tuomaristo käsittelee

Kuva: Pertti Knuuttila
WP_20160123_002[1]
Monte Carlon rallin pisin, 51,55 kilometrin erikoiskoe 11 koitui Jari-Matti Latvalan kohtaloksi siihen asti suunnitellusti edenneessä rallissa. Kuvassa Latvala ja kartturi saman erikoiskokeen noin viiden kilometrin kohdalla Barcillonetten kylässä.

Monte Carlon rallin lauantai muodostui dramaattiseksi. Kolmen kärki muuttui, paitsi kotirallissaan vahvassa johdossa olevan Sebastien Ogierin kohdalta.

Jari-Matti Latvalan rallin MM-sarjan avauskilpailu päättyi keskeytykseen kolmannelta sijalta.

Harmiton ojaan lipeäminen eskaloitui vasemman etupyörän tukivarren rikkoutumiseen törmäyksessä rumpuun hänen yrittäessä nousta pois veden täyttämästä ojasta.

Latvala hävisi erikoiskokeella 1.54,2 pohja-aikaan ja pysähtyi vaihtamaan autossa mukana olleen tukivarren uuteen. Korjaus onnistui, mutta aikaa siihen kului yli sääntöjen salliman 20 minuutin myöhästymisen.

Tai sitten Latvala vedettiin pois kilpailusta.

Ojassa käynnin yhteydessä Latvala törmäsi katsojaan, joka yritti pelastaa viime tipassa tavaroitaan kilpurin alta. Mies ei loukkaantunut törmäyksessä.

Kilpailun tuomaristo on silti kutsunut Latvalan kuultavakseen vielä lauantai-iltana Monacossa. Epäilys on siis, ettei Latvala ja kartturi Miikka Anttila pysähtyneet riittävän huolellisesti tarkastamaan törmäyksen seurauksia. Se olisi tärkeää, koska kilpa-autossa on hätäpainike, jota painamalla erikoiskoe keskeytetään ja mahdolliset tarvittavat ensiaputoimet voidaan aloittaa viipymättä.

Latvalan kausi alkoi nollakisalla

Myöhään lauantai-iltaan mennessä ei tuomariston päätöstä ollut tiedotettu.

Volkswagenin talli tiedotti olevansa pahoillaan tapahtuneesta. Jari-Matti Latvalaa ei tavoitettu, mutta tiedotteessa hän myös pahoitteli ja selitti mudan tuulilasissa ja vesihöyryn peittäneen näkyvyyden. Hän oli kyllä huomannut edestä pois loikanneen katsojan.

Tämä tarkoittaa, että Latvalan kauden avaus alkoi nollakisalla, koska Montessa ralli2 -sääntö ei ole voimassa viimeiselle päivälle. Muissa MM-sarjan kilpailuissa se on voimassa myös viimeiselle ajopäivälle.

Supersoft ylikuumene ja alkaa sulaa. Mutta heti kun ajaa jään yli, se jäähtyy ja pito on jälleen terävä.

Toiseen kertaan ajettavat erikoiskokeet ovat Montessa toisella vedolla aina hitaampia, koska leikkauksista tielle noussut muta ja kura vievät pidon. Myöskään tänä vuonna kuljettajilla ei ollut valittavana kovan kumiseoksen asvalttirengasta.

Kärkikuskit olivat pääsääntöisesti reitillä superpehmeillä slikseillä. Iltapäivällä lämpötilan noustessa on vaarana, että superpehmeät lämpenevät liikaa ja rengas alkaa huojumaan.

– Supersoft ylikuumene ja alkaa sulaa. Mutta heti kun ajaa jään yli, se jäähtyy ja pito on jälleen terävä, kuvasi Latvala lauantain huollossa pito-ongelmaa. Nämä saattavat selittää tapahtumat 11. erikoiskokeella.

Kisan 12. erikoiskokeella rikkoi puolestaan vahvasti toisessa sijassa kiinni ollut Kris Meeke vaihdelaatikkonsa ulosajossa ja keskeytti.

Lappi ja Suninen ottivat lisää tuntumaa

Suomalaiset nuorukaiset, WRC2-luokan autoilla ajavat Esapekka Lappi ja Teemu Suninen jatkoivat tutustumista Monten vaikeisiin oloihin

– Nyt olin ottanut opikseni eilisen kokemuksista. Paremmin meni. Tosin välillä päästiin tosi kilvanajoon – kuin formuloissa. Ekalla pitkällä pätkällä ohitin neljä autoa, sitten lyhyellä yhden ja toisella pitkällä kilpailija ei huomannut meitä takana, eikä antanut tietä, ennen kuin pökköäsi perään, kuvasi Lappi.

Hän nousi hyvällä ajollaan yleiskilpailun sijalle 13 ja omassa luokassaan sijalle neljä, vain 5,1 sekunnin päähän kolmospaikasta.

Sunisen päivä oli ollut myös opettavainen ja sijoitus nousi jo 15. yleiskilpailussa ja luokassa kuudenneksi.

– Hyvää oppia on tullut, kun on päästy ajamaan kaiken tyypin renkailla kaikenlaisissa olosuhteissa. Suurin oppi on ollut rytmittämisessä, miten tullaan slikseillä jäiseen mutkaan. Toiseksi alkavat nuo jäänuottien salat aukeamaan, kiteytti päivänsä kolme ohitusta tehnyt Suninen.

Kilpailun neljäs suomalainen Max Vatanen saapui Monacoon yötauolle kaksivetoisten luokan toisena.

Sunnuntaina ajetaan päätöspäivä ja vain 45,50 erikoiskilometriä. Mutta siihen sisältyy klassikko, Turinin huipun ylitys. Ja kuten päivä osoitti, kaikkki on mahdollista ennen kuin ruutulippu heilahtaa.

Apteekkialalla työajan pidennyksestä sovitaan paikallisesti

Kuva: Anna-Liisa Blomberg

Apteekkialalla kilpailukykysopimukseen kuuluvasta työajan pidentämisestä sovitaan paikallisesti, kertoo Apteekkien työnantajaliitto. Apteekkialan osapuolten hallinnot ovat hyväksyneet aiemmin tällä viikolla syntyneen neuvottelutuloksen.

Kilpailukykysopimuksen kattavuus lähentelee 90:tä prosenttia, koska apteekkialan lisäksi sopu on tällä viikolla saavutettu myös finanssialalla. ICT-alan neuvottelut olivat kesken vielä eilen.

 

Soten seuraava askel selvisi virkamiehen Twitter-tililtä

LKS 20151107 Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan vaalikausiraportin 2014 julkistamistilaisuudessa 16. joulukuuta 2014. STR / LEHTIKUVA / Roni Rekomaa \Instructions: STT:N JUTTUUN Alivaltiosihteeri Pöysti: Maakuntien rajoilla joudutaan pian tekemään valintoja

Virallinen lausuntokierros sote-uudistuksesta ja maakuntalaista alkaa kuun lopussa.

Asiasta kertoi alivaltiosihteeri  Tuomas Pöysti Twitter-tilillään.

Pöysti tviittaa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) sanoneen Mikkelissä, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja maakuntalakia koskeva esitysluonnos lähtee lausunnoille elokuun viimeisenä päivänä.

Aiemmin kesällä on kerrottu, että lausuntokierros kestää kymmenen viikkoa.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mielestä sote-lakien valmistelu eri tahtiin on ongelmallista. Hän kertoi näkemyksestään Yle uutisille.

Lausunnonantajat ottavat nyt kantaa soten järjestämislakiin, kun sen sijaan potilaan valinnanvapautta säätelevät pykälät ovat vasta valmisteilla.

SDP:n kansanedustajat: Poliisi ei kaipaa hallitukselta juhlapuheita vaan tekoja

poliisihulkko

SDP:n hallintovaliokunnan kansanedustajat Sirpa Paatero, Mika Kari ja Joona Räsänen vaativat hallitukselta tekoja poliisin voimavarojen palauttamiseksi kestävälle tasolle. Kansanedustajat ovat huolissaan erityisesti poliisien riittämättömästä määrästä, joka uhkaa vakiintua hallituksen sisäisen turvallisuuden selonteossa linjaamalle 7 000 poliisin tasolle tai jopa sen alle.

− Poliisin työtehtävät ovat kasvaneet ja monipuolistuneet merkittävästi aivan viime vuosina. Samalla uudet turvallisuusuhat ovat tuoneet yhteiskuntaamme aivan uudenlaisia riskejä, jotka edellyttävät huolellista varautumista myös poliisilta. Hallituksen oma sisäisen turvallisuuden selontekokin paljasti, että yhä useampi suomalainen kokee tulevaisuutensa turvattomasi. Tässä tilanteessa hallitukselta vaaditaan tekoja poliisin resurssien palauttamiseksi riittävälle tasolle, kansanedustaja Mika Kari vaatii.

SDP on linjannut aikaisemmin, ettei poliisien määrää tule päästää ennätysalhaiselle 7 000 poliisin tasolle. Kansanedustaja Joona Räsänen muistuttaa, ettei poliisien määrän tule perustua taloustilanteeseen vaan tarpeeseen yhteiskunnassa.

− Poliisien määrän väheneminen vaikuttaa siihen, että poliisi ei enää näy entisessä määrin katukuvassa. Rikoksia joudutaan jättämään selvittämättä ja vasteajat kasvavat. Tämä ei voi olla vaikuttamatta poliisien arvostukseen kansalaisten keskuudessa. Arvostus on kansainvälisesti mitaten korkealla tasolla ja sen mureneminen johtaa ongelmiin ja resurssitarpeiden kasvamiseen. Säästöt poliisille, puhutaan poliisien määrästä tai poliisiasemien sulkemisesta, vaikuttavat suoraan myös poliisin työturvallisuuteen. Apupartio saattaa tukalassa tilanteessa olla tuskallisen kaukana, Räsänen jatkaa.

Kansanedustajat muistuttavat hallitusta huomenna ympäri Suomea vietettävästä kansallisesta Poliisin päivästä. Sisäministeri Paula Risikolla olisi kansanedustajien mielestä mahdollisuus pelastaa juhlapäivä ja tehdä rohkea aloite poliisin määrärahojen kasvattamisesta syksyn budjetin yhteydessä.

− Huomenna vietettävässä Poliisin päivässä kuulemme varmasti hallituspuolueiden edustajilta ja sisäministeriltä kauniilta kuulostavia juhlapuheita. Juhlapuheiden sijaan poliisi tarvitsee hallitukselta nyt jos koskaan konkreettista tukea. 200-vuotisjuhlavuottaan viettävä Suomen poliisi ansaitsisi paljon parempaa, kuin mitä se Sipilän hallitukselta nyt osakseen saa, toteaa kansanedustaja Sirpa Paatero.

OAJ supistaisi tuntuvasti ammatillista ja aineenopettajakoulutusta

Kuva: Getty Images
amis

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen supistaisi tuntuvasti ammatilliseksi opettajaksi pätevöittävän koulutuksen määrää jo ensi vuodesta lähtien. Luukkainen karsisi nykyiset yli 1 600 koulutuspaikkaa 1 100 koulutuspaikkaan kolmena vuotena peräkkäin, minkä jälkeen tarvetta voitaisiin tarkastella uudelleen.

Opettajien peruskoulutuksesta vapautuvat resurssit Luukkainen haluaa ohjata ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen opettajankoulutusyksiköiden toteuttamaan ammatillisten opettajien muuntokoulutukseen, erikoistumiskoulutuksiin ja muuhun ammatillisten opettajien täydennyskoulutukseen.

Opettajankoulutuksen pitää Luukkaisen mukaan vastata ammatillisen koulutuksen reformin vaatimuksiin ja kaikkien ammatillisten opettajien muuttuneeseen työtilanteeseen ja työnkuviin.

–  Opettajankoulutukseen pääsyssä etusija tulisi antaa niille hakijoille, jotka jo toimivat opettajina, mutta joilta puuttuvat pedagogiset opinnot. Ammatillisista opettajista noin kolmella neljästä on kelpoisuus tehtäväänsä ja kelpoisten osuutta pitää pystyä nostamaan, Luukkainen toteaa.

Luukkainen vähentäisi myös yliopistojen aineenopettajakoulutusta.

– Aloituspaikkoja pitäisi karsia sadoilla vuosittain, erityisesti humanistisilta aloilta, joilta on vaikein työllistyä. Esimerkiksi heinäkuussa aineenopettajista oli työttöminä 12,5 prosenttia.

 Hallitus aikoo leikata ammatillista koulutusta 190 miljoonalla eurolla. OAJ erittäin huolissaan myös leikkauksen työllisyysvaikutuksista.

– Jos koko leikkaus tehtäisiin henkilöstömenoista, vaarassa olisi jopa 3 800 oppilaitosten työpaikkaa. Myös ammattikorkeakoulutuksessa on tehty ja tehdään henkilöstöresursseihin kohdistuvia leikkauksia. Henkilöstömenot ovat oppilaitosten suurin menoerä, joten henkilöstövaikutukset ovat väistämättömiä. Aikuiskoulutuksessa opettajien työttömyysaste on jo yli 20 prosenttia. Leikkausta pitääkin lykätä ja kohtuullistaa.

Luukkainen huomauttaa, että koulujen ja oppilaitosten yhdistäminen ja yksikkökoon kasvaminen sekä ainevalikoiman supistuminen vähentävät opettajien työpaikkoja myös yleissivistävässä koulutuksessa.

Olli Luukkainen puhui tänään Vapaan sivistystyön päivillä Kuopiossa.

Järjestöt: Hallitus ei saa jälleen laiminlyödä väkivaltaa kokeneita

vakivaltaaihekuva154161

Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen laajimmista ihmisoikeusongelmista. Siitä huolimatta Suomi on laiminlyönyt jo aivan liian pitkään velvollisuuttaan suojella ja tukea väkivaltaa kokeneita naisia. Ensi viikon budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus korjata tämä epäkohta, järjestöt muistuttavat.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osasto, Naisten Linja ry ja Ensi- ja turvakotien liitto vaativat hallitukselta konkreettisia toimia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Joka kolmas suomalaisnaisista on kokenut kumppaninsa tekemää väkivaltaa. Samaan aikaan turvakotipaikkoja ei ole läheskään riittävästi turvaa tarvitseville.

Viime vuonna turvakoteihin yhteyttä ottaneista 1200 ei saanut turvakotipaikkaa tilanpuutteen vuoksi.

– On katastrofi, että väkivaltaa pakeneville ihmisille ei löydy heidän kipeästi tarvitsemaansa apua hädän hetkellä. Kynnys avun hakemiselle väkivaltatilanteissa on muutenkin korkea, Amnestyn Suomen osaston sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Tanja Noponen sanoo.

Järjestöjen mukaan turvakotipaikkoja tarvittaisiin Suomeen vähintään 500, kun niitä on nyt alle 120. Turvakotiverkosto ei ole myöskään maantieteellisesti kattava – joillakin paikkakunnilla lähin turvakoti voi olla satojen kilometrien päässä.

Kattavaa turvakotiverkostoa varten tarvittaisiin THL:n arvion mukaan vuosittain noin 40 miljoonan euron rahoitus. Viime vuonna turvakotien ylläpitoon oli varattu 11,5 miljoonan euroa. Valtiovarainministeriö ehdottaa ensi vuodelle kahden miljoonan euron määrärahalisäystä, joka on täysin riittämätön. Monet väkivaltaa kokeneet tulevat jäämään ilman heille kuuluvaa turvaa jatkossakin.

Ettei tämä ollut jälleen tyhjää puhetta.

Järjestöt kirjoittavat, että perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ja silloin sisäministerinä toiminut Petteri Orpo vaativat talvella yhteisessä kannanotossaan nollalinjaa naisten häirinnälle turvapaikanhakijoihin liittyneen keskustelun yhteydessä. Samalla he tunnustivat, että naisiin kohdistuvan väkivalta on Suomessa laajempi ongelma, jonka korjaamiseksi tarvitaan palveluita, kuten turvakotipaikkoja.

– Nyt ministereillä on mahdollisuus osoittaa, ettei tämä ollut jälleen kerran vain tyhjää puhetta. Naisiin kohdistuva väkivalta ei katoa suomalaisesta yhteiskunnasta kauniilla juhlapuheilla, vaan väkivallan vähentämiseksi tarvitaan palveluja ja resursseja, Naisten Linjan toiminnanjohtaja Elina Nikulainen sanoo.

Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan yli 55 000 suomalaisnaista oli kokenut seksuaalista väkivaltaa kuluneen vuoden aikana. Seksuaalista väkivaltaa kokeneille suunnatut palvelut ovat kuitenkin järjestöjen mukaan täysin riittämättömät. Varsinaisia raiskauskriisikeskuksia on yksi, vaikka niitä tarvittaisiin 13.

Lisäksi niiden mukaan tarvitaan matalan kynnyksen palvelupisteitä, joihin voisi tulla kuka tahansa väkivaltaa tai sen uhkaa kokenut ilman ajanvarausta tai sosiaaliturvatunnusta. Valtakunnallisen ja ympärivuorokautisen puhelimen jatkuva, riittävä rahoitus on myös turvattava.

– Turvakotien lisäksi tarvitsemme kipeästi resursseja palveluihin, joihin on helppo tulla ja apua saa nopeasti, mutta myös riittävän pitkään. Väkivallasta selviytyminen vie aikaa. Tarvitaan päätöksiä ja panostusta, suunnittelija Leena Marila-Penttinen Ensi- ja turvakotien liitosta sanoo.

Ensimmäinen Euroopan laajuinen, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan keskittyvä ihmisoikeussopimus eli Istanbulin sopimus astui voimaan Suomessa elokuussa 2015. Järjestöt toteavat, että sopimuksen täysimittainen täytäntöönpano vaatisi Suomelta viimein uskottavia panostuksia.

Sopimuksen toimeenpano kunnianhimoisesti vaatii selkeän toiminta- ja rahoitussuunnitelman ja toimintaa tulee seurata ja arvioida. Tähän tarvitaan riittävästi henkilöstöresursseja.

Naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa Euroopan tasa-arvoinstituutin arvion mukaan runsaan kahden miljardin euron kustannukset vuodessa.