Turva – Hymy

Monten dramaattinen lauantai: Latvala pahoittelee – tuomaristo käsittelee

Kuva: Pertti Knuuttila
Monte Carlon rallin pisin, 51,55 kilometrin erikoiskoe 11 koitui Jari-Matti Latvalan kohtaloksi siihen asti suunnitellusti edenneessä rallissa. Kuvassa Latvala ja kartturi saman erikoiskokeen noin viiden kilometrin kohdalla Barcillonetten kylässä.

Monte Carlon rallin lauantai muodostui dramaattiseksi. Kolmen kärki muuttui, paitsi kotirallissaan vahvassa johdossa olevan Sebastien Ogierin kohdalta.

Jari-Matti Latvalan rallin MM-sarjan avauskilpailu päättyi keskeytykseen kolmannelta sijalta.

Harmiton ojaan lipeäminen eskaloitui vasemman etupyörän tukivarren rikkoutumiseen törmäyksessä rumpuun hänen yrittäessä nousta pois veden täyttämästä ojasta.

Latvala hävisi erikoiskokeella 1.54,2 pohja-aikaan ja pysähtyi vaihtamaan autossa mukana olleen tukivarren uuteen. Korjaus onnistui, mutta aikaa siihen kului yli sääntöjen salliman 20 minuutin myöhästymisen.

Tai sitten Latvala vedettiin pois kilpailusta.

Ojassa käynnin yhteydessä Latvala törmäsi katsojaan, joka yritti pelastaa viime tipassa tavaroitaan kilpurin alta. Mies ei loukkaantunut törmäyksessä.

Kilpailun tuomaristo on silti kutsunut Latvalan kuultavakseen vielä lauantai-iltana Monacossa. Epäilys on siis, ettei Latvala ja kartturi Miikka Anttila pysähtyneet riittävän huolellisesti tarkastamaan törmäyksen seurauksia. Se olisi tärkeää, koska kilpa-autossa on hätäpainike, jota painamalla erikoiskoe keskeytetään ja mahdolliset tarvittavat ensiaputoimet voidaan aloittaa viipymättä.

Latvalan kausi alkoi nollakisalla

Myöhään lauantai-iltaan mennessä ei tuomariston päätöstä ollut tiedotettu.

Volkswagenin talli tiedotti olevansa pahoillaan tapahtuneesta. Jari-Matti Latvalaa ei tavoitettu, mutta tiedotteessa hän myös pahoitteli ja selitti mudan tuulilasissa ja vesihöyryn peittäneen näkyvyyden. Hän oli kyllä huomannut edestä pois loikanneen katsojan.

Tämä tarkoittaa, että Latvalan kauden avaus alkoi nollakisalla, koska Montessa ralli2 -sääntö ei ole voimassa viimeiselle päivälle. Muissa MM-sarjan kilpailuissa se on voimassa myös viimeiselle ajopäivälle.

Supersoft ylikuumene ja alkaa sulaa. Mutta heti kun ajaa jään yli, se jäähtyy ja pito on jälleen terävä.

Toiseen kertaan ajettavat erikoiskokeet ovat Montessa toisella vedolla aina hitaampia, koska leikkauksista tielle noussut muta ja kura vievät pidon. Myöskään tänä vuonna kuljettajilla ei ollut valittavana kovan kumiseoksen asvalttirengasta.

Kärkikuskit olivat pääsääntöisesti reitillä superpehmeillä slikseillä. Iltapäivällä lämpötilan noustessa on vaarana, että superpehmeät lämpenevät liikaa ja rengas alkaa huojumaan.

– Supersoft ylikuumene ja alkaa sulaa. Mutta heti kun ajaa jään yli, se jäähtyy ja pito on jälleen terävä, kuvasi Latvala lauantain huollossa pito-ongelmaa. Nämä saattavat selittää tapahtumat 11. erikoiskokeella.

Kisan 12. erikoiskokeella rikkoi puolestaan vahvasti toisessa sijassa kiinni ollut Kris Meeke vaihdelaatikkonsa ulosajossa ja keskeytti.

Lappi ja Suninen ottivat lisää tuntumaa

Suomalaiset nuorukaiset, WRC2-luokan autoilla ajavat Esapekka Lappi ja Teemu Suninen jatkoivat tutustumista Monten vaikeisiin oloihin

– Nyt olin ottanut opikseni eilisen kokemuksista. Paremmin meni. Tosin välillä päästiin tosi kilvanajoon – kuin formuloissa. Ekalla pitkällä pätkällä ohitin neljä autoa, sitten lyhyellä yhden ja toisella pitkällä kilpailija ei huomannut meitä takana, eikä antanut tietä, ennen kuin pökköäsi perään, kuvasi Lappi.

Hän nousi hyvällä ajollaan yleiskilpailun sijalle 13 ja omassa luokassaan sijalle neljä, vain 5,1 sekunnin päähän kolmospaikasta.

Sunisen päivä oli ollut myös opettavainen ja sijoitus nousi jo 15. yleiskilpailussa ja luokassa kuudenneksi.

– Hyvää oppia on tullut, kun on päästy ajamaan kaiken tyypin renkailla kaikenlaisissa olosuhteissa. Suurin oppi on ollut rytmittämisessä, miten tullaan slikseillä jäiseen mutkaan. Toiseksi alkavat nuo jäänuottien salat aukeamaan, kiteytti päivänsä kolme ohitusta tehnyt Suninen.

Kilpailun neljäs suomalainen Max Vatanen saapui Monacoon yötauolle kaksivetoisten luokan toisena.

Sunnuntaina ajetaan päätöspäivä ja vain 45,50 erikoiskilometriä. Mutta siihen sisältyy klassikko, Turinin huipun ylitys. Ja kuten päivä osoitti, kaikkki on mahdollista ennen kuin ruutulippu heilahtaa.

Inna Rokosa esittää mielenterveysambulanssia Tampereelle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Varsinais-Suomessa on hyviä kokemuksia mielenterveysambulanssista.

Kaupunginvaltuutettu Inna Rokosa (sd.) teki maanantaina Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen mielenterveysambulanssin hankkimiseksi Tampereelle.

– Tiedetään, että mitä nopeammin niin fyysisesti kuin psyykkisestikin sairastunut ihminen saa tarvitsemaansa apua ja tukea, sitä vähemmän ongelmat ehtivät vakavoitua. Tällöin myös niiden hoitaminen on vähemmän kivuliasta. Tämän lisäksi esimerkiksi itsemurhavaarassa oleva ihminen tarvitsee apua välittömästi. Mielenterveysambulanssi vastaisi tähän tarpeeseen, Rokosa perustelee.

Tampereen alueella toimiva mielenterveysambulanssi tarjoaisi Rokosan mukaan apua akuutteihin mielenterveysongelmiin. Ambulanssin voisi hälyttää paikalle sairastunut itse, hänen omaisensa, ammattilainen tai kuka tahansa sivullinen. Ambulanssi näyttäisi ulospäin tavalliselta ambulanssilta, jotta psyykkisesti sairastuneen leimautuminen voitaisiin mahdollisimman pitkälle välttää.

Varsinais-Suomessa hyviä kokemuksia

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on Rokosan mukaan kolmivuotisen pilotin jälkeen vakiinnutettu lasten mielenterveysambulanssin toiminta pysyvästi. Tarkoituksena on, että hoitojaksot osastoilla vähenisivät, ja lapsi saisi avun siellä, missä hän asuu ja elää.

– Tukholmassa taas on vakiinnutettu kaksivuotisen hankkeen myötä psykiatrinen ambulanssi tulosten ollessa erittäin positiivisia. Tukholman psykiatrisen ambulanssin tavoitteena on ehkäistä itsemurhia ja päästä tekemään psyykkinen arvio suoraan paikan päälle. Ambulanssin henkilökuntaan kuuluu kaksi psykiatrista erikoissairaanhoitajaa ja ensihoitaja. Joskus apuna tarvitaan myös poliisia.

– Psykiatrisen ambulanssin vastuulla on Tukholman läänin 2,3 miljoonaa asukasta. Sen toiminta maksaa hieman yli 600 000 euroa vuodessa. Tukholman malli vähentää tavallisissa ambulansseissa ja psykiatrisilla poliklinikoilla tapahtuvaa työtä. Tukholmassa poliklinikkakäynti maksaa usein enemmän kuin psykiatrisen ambulanssin tarjoama apu, Rokosa jatkaa.

Tukholmassa noin kolmannes itsemurhavaarassa olleista ihmisistä voidaan jättää psykiatrisen ambulanssikäynnin jälkeen kotiin. Yksikään heistä ei ole tehnyt itsemurhaa kuukauden sisällä käynnistä.

Suomessa tehtiin yhteensä 731 itsemurhaa vuonna 2015. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan yhden itsemurhan hinta on lähes kaksi miljoonaa euroa. Kaikista tärkein tavoite on aloitteen tekijän mukaan inhimillisen kärsimyksen ja tuskan vähentäminen sekä yhä useamman elämän pelastaminen.

Rokosa esittää aloitteessaan, että Tampereen kaupunki perustaa yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa mielenterveysambulanssin kolmen vuoden pilottijakson ajaksi.

– Edelleen esitän, että mikäli pilottijakson aikana saadut tulokset ovat positiivisia, mielenterveysambulanssin toiminta vakiinnutetaan.

Keskustelua aiheesta

Rahoitusalan sovittelussa vielä paljon neuvoteltavaa

Kuva: Thinkstock

Rahoitusalan työriidan sovittelu jatkuu taas tiistaina. Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan maanantaina edistyttiin sovittelussa, mutta paljon neuvoteltavaa on vielä edessä. Kiistaa on erityisesti viikonlopputyön tekemisen ehdoista, mutta myös palkkaratkaisu ja lukuisat tekstikysymykset ovat Helteen mukaan yhä avoinna.

Rahoitusalalla ei ole tällä hetkellä työnseisausuhkaa. Ammattiliittojen ylityökielto on voimassa.
Palkansaajapuolta edustavat neuvotteluissa Ammattiliitto Pro, Nordean henkilökunnan Nousu ja Ylemmät Toimihenkilöt. Työnantajia edustavat Finanssiala ja Palvelualojen työnantajat. MyösDanske Bankin työehtosopimus on työriidan kohteena.

 

Presidentinvaalien äänestysprosentti kohta 30

Kuva: Lehtikuva

Presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä on tänään iltakahdeksaan mennessä annettu yli 234 000 ääntä. Äänestysprosentti on 29,9 ja ääniä on kaikkiaan annettu lähes 1,3 miljoonaa.

Huomenna on viimeinen mahdollisuus äänestää ennakkoon. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina.
Viime presidentinvaaleissa vastaavaan aikaan äänestysvilkkaus oli 25,8 prosenttia.

Kyllönen leimasi Haataisen Naton ”optiokaveriksi”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Iltalehden suorassa presidenttitentissä vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen nimesi SDP:n Tuula Haataisen Naton ”optiokaveriksi”. Hän luki itsensä liittoutumattomuuden kannattajaksi sanoin kuin Paavo Väyrysen ja Laura Huhtasaaren.

Nils Torvalds kannattaa Natoa, mutta Matti Vanhanen, Pekka Haavisto ja Sauli Niinistö kuuluvat Sauli Niinistön ohella optiokavereihin kuten Haatainenkin.

Tuula Haataisen ei annettu vastata, mutta hän on aiemmin ilmoittanut vastustavansa Naton jäsenyyttä, kuten puolueensa SDP:kin.

Keskustelun piti pyöriä istuvan presidentin nato-kannan selventämisen ympärillä, mutta keskustelu kulki kaikkien ehdokkaiden omien kantojen ympärillä.

– Onko sellaisia sopimuksia, jotka eivät ole kansalaisten tiedossa? kysyi Pekka Haavisto.

– Ei ole! huusi Niinistö heti väliin.

Sen jälkeen keskustelu meni jankkaamiseksi heinäkuussa säädetystä laista, jossa päivitettiin Suomen mahdollisuuksia antaa sotilaallista apua ulkovallalle. Laki avunannosta kuuluu Lissabonin sopimukseen, mutta oli aikanaan ”unohtunut” pois. Asia nousi esille Ruotsin viimeisimmän sukellusvenejupakan ansiosta, kun Suomi ei lain puuttumisen takia kyennyt antamaan apua. Laki säädettiin pikavauhtia.

Tähänkään ei sallittu Tuula Haataiselle puheenvuoroa.

EU:n talousintegraatio meni liittovaltiokeskusteluksi

Loppukeskustelu käytiin EU:n talousintegraatiosta, joka tietysti nosti heti esille EU:n liittovaltion. Nyt Haatainenkin sai puheenvuoron. Hän piti vaarallisena jatkuvaa liittovaltiokortilla pelaamista.

– Sillä luodaan pohjaa, ettei mennä eteenpäin millään muullakaan yhteistyön alueella, Haatainen sanoi. Esimerkiksi hän nosti sosiaalisen ulottuvuuden.

Keskustelu päättyi ympäristökysymyksiin.

– Suomessa voidaan tehdä kestävää yhdyskuntarakennetta ja raideliikennettä. Kannatan metsien suojelemista ja nykyinen hakkuiden taso on riittävä sanoi, Haatainen.

Lopuksi pyydettiin kantoja naisten pakolliseen asevelvollisuuteen. Kukaan ei kannattanut.

Haatainen kannatti kansalaispalvelua, jossa naisten vahvuudet voitaisiin ottaa käyttöön.

 

 

Analyysi: Niinistö joutuu toiselle kierrokselle

Kuva: Iltalehti/Accustrore

Analytiikkayhtiö Accuscoren Iltalehdelle tekemä presidentinvaaliennusteen mukaan istuva presidentti, valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö saa ensimmäisellä kierroksella 49,2 prosenttia äänistä, eikä häntä valittaisi suoraan ensimmäisellä kierroksella presidentiksi. Suomessa ei ole koskaan valittu presidenttiä suoran kansanvaalin ensimmäisellä kierroksella.

Niinistön ohella toiselle kierrokselle pääsystä kisaavat Accuscoren selvityksen mukaan tasaväkisesti vihreiden Pekka Haavisto 13,6 prosentin kannatuksella, sekä valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen 13,2 prosentin kannatuksellaan.

Analytiikkayhtiö Accuscore on tehnyt Iltalehdelle useita ennusteita viime vaaleista. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Accuscoren ennuste oli tarkin.

Accuscore ei varsinaisesti tee omia kannatuskyselyjään, vaan käyttää muiden tuottamia kyselyaineistoja ja simuloi niistä oman ennusteensa.

Accuscore muistuttaa Iltalehden mukaan kuitenkin, että presidentinvaalien ennustaminen on muita vaaleja hankalampaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että vaihtelut ehdokkaiden kannatuksessa voivat olla suuria gallupeista toiseen.

SDP:n ehdokkaan Tuula Haataisen kannatus oli analyysissä 4,4 prosenttia.

– Tämähän ei perustu haastatteluihin. Tilaísuuksissani on ollut paljon ihmisiä liikkeellä, Haatainen sanoi.

Iltalehden vaalitentti jatkuu klo 20:een saakka. Demokraatti seuraa.