Politiikka
27.12.2017 12:42 ・ Päivitetty: 27.12.2017 12:42
MT: Karjalaumat valtaavat Suomen lännen – Itä-Suomi tyhjenee paitsi ihmisistä, myös karjasta
Karjatalous keskittyy maan länsirannikolle Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle, kirjoittaa Maaseudun tulevaisuus.
Menettävät alueet ovat idässä Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Etelä- ja Pohjois-Savossa. Keski-Suomikin kuuluu ryhmään. Nautamäärä alenee keskimääräistä nopeammin myös Hämeessä ja Pirkanmaalla.
Luvut perustuvat Luken hiljattain julkaisemiin karjamääriin. Luke kertoo myös kolmen edellisen vuoden eläinmäärät, joita MT on verrannut elykeskuksittain tämän vuoden lukuihin.
Sikalat tyhjenevät
– Itä-Suomessa sikaloita jää tyhjilleen ja sama kehitys on menossa lypsylehmissä ja lihanaudoissa. Lypsylehmien määrä vähenee joka puolella, mutta hitaimmin Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla, maataloustuottajien pää-äänenkannattaja kirjoittaa.
Kanat ovat jo valmiiksi Varsinais-Suomessa, ja maakunnan osuus kanoista kasvaa. Tämän vuoden laskennassa jo yli 66 prosenttia kanoista kaakattaa Varsinais-Suomessa.
Luken mukaan kanaloita on edelleen yli tuhat, mutta suurin osa on harrastekanaloita. Uudellamaalla on 68 kanalaa, joissa on yhteensä 8 000 kanaa. Varsinais-Suomen 170 kanalassa on jokaisessa keskimäärin yli 14 000 kanaa.
Lisää aiheesta
Suomalaiset ovat sekä kaupunkilaisia että maalaisia
OECD:n kansainvälisen luokituksen mukaan yli 40 prosenttia suomalaisista asuu maaseudulla, ja maaseutu kattaa yli 95 prosenttia Suomen pinta-alasta, kertoo puolestaan Luonnonvarakeskus Luke. Yli kolmanneksella suomalaisista on kaksoisidentiteetti: he kokevat olevansa sekä kaupunkilaisia että maalaisia. Näin sanoo Luonnonvarakeskus Luke tuoreimmassa tilastokatsauksessaan vuodelta 2016.
Tämä lienee selittävä tekijä pohjoismaisittain ainutlaatuiselle suomalaiselle poliittiselle ilmiölle, keskustalaisuudelle. Muista pohjoismaista maaseutua liki oleva puolue on kuihtunut ajat sitten pois, mutta meillä Keskusta on yhä pääministeripuolue.
Kaksoisidentiteettiämme selittää muuttoliike.Maan sisäisessä muuttoliikkeessä määrällisesti eniten muuttovoittoa sai Uudenmaan maakunta ja toiseksi eniten Pirkanmaan maakunta. Uudenmaan voitto oli 5 949 ja Pirkanmaan 1 367 henkeä. Väkilukuun suhteutettu muuttovoitto oli suurin Manner-Suomessa Uudellamaalla, jonka suhteellinen muuttovoitto oli neljä promillea. Pirkanmaan suhteellinen muuttovoitto oli aivan vähän pienempi kuin Uudenmaan. Määrällisesti eniten maassamuutossa väestöään menetti Pohjois-Pohjanmaan maakunta, jolla muuttotappio oli 1 044 henkeä. Kainuun suhteellinen muuttotappio oli suurin ja se oli kahdeksan promillea. Lapissa suhteellinen muuttotappio oli toiseksi suurinta. Neljätoista maakuntaa sai muuttotappiota kuntien välisessä muutossa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.