”Muistamme Otto Wille Kuusisen nukkehallituksen ja Moskovan Tiltun” – Niinistö: Emme ole sodassa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pakolaisten liikkeiden ohjailu on yksi niin sanotun hybridisodankäynnin keinoista, arvioi puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.). Hän sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa, että on silti liioittelua väittää Suomen olevan hybridisodankäynnin kohteena.

– Emme me sodassa ole, vaikka tiettyjä hybridivaikuttamisen keinoja on tunnistettavissa myös Suomessa. Yksi niistä on itärajan vuotaminen. Siihen on saatava poliittinen ratkaisu Venäjän kanssa, Niinistö painotti.

Itärajan yli Venäjältä Suomeen on saapunut muutama tuhat turvapaikanhakijaa.

Taloudellinen ja poliittinen painostus, kyberhyökkäykset ja kansalaismielipiteen muokkaus järjestelmällisillä informaatio-operaatioilla ovat Niinistön mukaan esimerkkejä hybridisodan keinoista.

Hän huomauttaa, ettei hybridisodankäynti ole sinällään uusi ilmiö.

– Ei tarvitse mennä omia talvi- ja jatkosotiamme kauemmaksi. Muistamme Otto Wille Kuusisen nukkehallituksen ja Moskovan Tiltun. Kuusiset ja tiltut ovat muodossa jos toisessa seuranamme tänäkin päivänä, Niinistö sanoi.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg vaati maanpuolustuskurssin avajaisissa, että asevelvollisuuslakia on muutettava reserviläisten käytön suhteen. Lakia on ehdotettu muutettavaksi siten, että sotilaallisen valmiuden joustavaan kohottamiseen tarkoitettuihin kertausharjoituksiin voitaisiin määrätä välittömästi, kun päätös koskisi enintään 25 000:tta asevelvollista.

Ehdotuksen mukaan tällaisesta kertausharjoituksesta ei voisi hakea vapautusta. Lindberg sanoi, että muutos mahdollistaisi valmiuden säätelyn tilanteen vaatimalla tavalla.
Muussa tapauksessa päätöksen tekisi tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä.

Luonnos asiaa koskevasta hallituksen esityksestä on valmis ja tällä hetkellä lausuntokierroksella.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Yksi hattu ei sovi kaikille” – ministereiltä monia keinoja karsia seksuaalista häirintää

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kuvassa (vasemmalta) ministerit Anneli Saarikko, Jari Lindström ja Pirkko Mattila.

Työpaikoilla tapahtuvaa seksuaalista häirintää pyritään karsimaan tietoa lisäämällä, kertovat asiasta vastaavat ministerit. Käytännön työvälineeksi kaavaillaan jo käynnissä olevaa Työelämä 2020 -hanketta.

Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan hankkeessa on hyvä verkosto, jota kautta pystytään jalkauttamaan ratkaisuvaihtoehtoja työpaikoille. Ratkaisuissa täytyy kuitenkin huomioida toimialakohtaiset ja työpaikkakohtaiset erot.

– Tavallaan yksi hattu ei sovi kaikille, vaan silloin pitäisi miettiä, miten näitä ongelmia voitaisiin ratkaista työpaikkatasolla.

Lindströmin mukaan ministereiden ja työmarkkinajärjestöjen keskusteluissa arvioitiin tänään, että työpaikkojen seksuaalinen häirintä on ennen kaikkea asenneongelma.

– Moni totesi, ettei tämä ole niinkään lainopillinen tai lainsäädännöllinen ongelma.

Keskusteluissa kiinnitettiin huomiota muun muassa siihen, ettei asioita nykyisin aina uskalleta viedä eteenpäin, vaikka ongelmia olisikin.

– Myös tietoisuus on aika lailla puutteellista siitä, että miten voi toimia, jos kohtaa tällaisia ongelmia, Lindström sanoi.

Ehdotuksia tehtiin huoneentauluista ja häirintäyhdyshenkilöistä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Anneli Saarikko (kesk.) kertoi, että keskusteluissa pohdittiin myös, pitäisikö verbaalinen häirintä kieltää rikoslaissa. Päähenki keskustelussa oli, ettei asiaa voi ratkaista lainsäädännöllä, vaan pikemmin informaatiolla ja työpaikkojen sopimiskulttuurin kautta.

Saarikko kertoi, että konkreettisia ehdotuksia tehtiin muun muassa huoneentauluista ja häirintäyhdyshenkilöistä.

– Tämä palaa sellaisiin sydämen sivistyksen teemoihin, mitä ei ihan sellaisenaan sana sanasta voi lakiin kirjoittaa. Plus täydennettynä sillä, että tämän ääressä ollaan myös sen inhimillisen tosiasian kanssa tekemisissä, että se, minkä kokee häirinnäksi, toinen ei välttämättä koe.

Saarikon mukaan seksuaalinen häirintä otetaan lisäksi erityiseksi tarkasteluteemaksi hallituksen tasa-arvosuunnitelman puoliväliraportissa. Hallituksen on tarkoitus tehdä puolivälitarkistus tasa-arvosuunnitelman toteutumasta tammikuussa.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) sanoi, että työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä.

– Siihen liittyviä työkaluja on olemassa, Mattila muistutti.

STT–LIISA KUJALA

Tuula Haatainen tiedustelulaista: Kiirehtimisen sijaan tarvitaan huolellista lainvalmistelua

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

SPD:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haataisen ensimmäinen reaktio Helsingin Sanomien viikonlopun artikkeliin oli huomio, että kyseessä on vakava tapaus: Puolustusvoimista on karannut korkean turvallisuusluokituksen saaneita asiakirjoja.

Looginen seuraus tästä on Haataisen mukaan poliisitutkinta, kuka on vuodon takana ja toisaalta myös siitä, onko käytetty tietoa, jota ei olisi voinut julkistaa.

Haatainen toteaa, että tapahtumien laillisuuteen ei voi pelkästään julkisuudessa olleiden tietojen valossa ottaa kantaa.

Hän painottaa pitävänsä myös tiedotusvälineiden sananvapautta erittäin tärkeänä asiana.

– Se pitää arvoida erikseen. Sitäkään en lähde tuomaroimaan, mutta se on selvitettävä. Korostan, että lehdistönvapaus on oikeusvaltioon kuuluvaa ja sitä pitää myös kunnoittaa. Arviointi jää nyt poliisille ja viime kädesssä tuomioistuimelle.

Helsingin Sanomien kohu-uutinen käsitteli Puolustusvoimien Viestikoelaitosta.

”Nyt ei pidä sotkea näitä asioita”.

Haatainen toivoo poliisin ja viranomaisten toimintaan työrauhaa.

Haatainen korostaa, että kun tähän on tartuttu voimakkaasti aina istuvaa presidenttiä myöten, niin toivon, että nyt ei unohdeta tulossa olevan tiedustelulainsäädännön huolellista valmistelua ja asiantuntijoiden kuulemista.
Tiedustelulainsäädäntö tarvitsee huolellista valmistelua ja että ihmisten yksityisyydensuoja turvataan.

– Nyt ei pidä sotkea näitä asioita. Tiedustelulainsäädäntö ja erityisesti sen valvonta, joka on lainsäädääntöön kytköksissä, pitää hyvin harkiten ja huolella valmistella. Siinä on kuitenkin kysymys yksilön oikeusturvasta ja ihmisten perustuslaillisista oikeuksista. Tämä tapaus ei minusta aiheuta, että sitä erityisellä ryminällä pitäisi tehdä, Haatainen toppuuttelee tiedustelulainsäädännön kiirehtijöitä.

– Laki pitää tehdä harkiten ja huolella. Ja minä olen sitä mieltä, että lainsäädäntö tarvitaan, Haatainen täsmentää.

– Valvonnan pitää olla parlamentaarista ja kriteerien selvät sen osalta, miten ja millä tavalla tiedustelutietoa saa ja ketkä siitä vastaavat. Lainsäädännön täsmentämistarvetta on, Haatainen jatkaa.

Keskustelua aiheesta

”Ristiriitaiselta tuntuu” – AL: Lääkärikansanedustaja hoivasi eduskunnassa alkoholimyrkytystä saanutta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Lääkärikansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) kutsuttiin apuun eduskunnan istuntosalista torstai-iltana, kun toisaalla eduskunnassa epäiltiin alkoholimyrkytystä pikkujoulujen yhteydessä. Tapauksesta kertoi maanantaina Aamulehti.

Lehden mukaan perussuomalaisia edustava henkilö oli oksennellut eduskunnan käytävälle eikä pysynyt pystyssä. Kyse ei ollut kansanedustajasta.

Räsänen oli alkoholilakia käsittelevässä istunnossa, kun hänet pyydettiin lääkärinä arvioimaan henkilön vointia.

– Kyllähän se tosi ristiriitaiselta tuntuu, että eduskunnassa on käynnissä keskustelu, jossa alkoholin haitoista puhutaan, ja samaan aikaan talossa tapahtuu näin, sanoi Räsänen Aamulehdelle.

Lehden mukaan vahvassa humalatilassa ollutta kansanedustaja Teuvo Hakkaraista (ps.) oli pyydetty poistumaan potilaan luota, kun tätä kannettiin ambulanssiin.

”Tämä on täysin kohtuuton härski vedätys” – Rinne tylyttää hallituksen pulla-mallia: Leipokaa uusi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

– Minulle on aivan käsittämätöntä se, että hallituksessa näyttää olevan ajattelutapa, että työttömät ovat laiskoja ja saamattomia ja eivät halua hakea töitä. Vielä käsittämättömämpää on, että tämän ihmiskuvan pohjalta rakennetaan tällaisia rangaistusmalleja, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo.

Hän kommentoi hallituksen ajamaa työttömien aktiivimallia, joka leikkaa miltei 5 prosenttia työttömyysturvasta, jos mallin aktiivisuuskriteerit eivät työttömällä täyty. Rinne muistuttaa, että työvoimapoliittisesta koulutuksesta ja toimenpiteistä uupuu rahoja.

– Tuntuu monessa suhteessa kohtuuttomalta, että täällä nämä isopalkkaiset ministerit sanovat, että eihän se nyt ole iso leikkaus tämä 5%:n leikkaus. Jos katsoo tonnin tuloista, se on viisikymppiä pois rahaa. Se on erittäin iso leikkaus työttömien ihmisten arkeen. Ja monet työttömät eivät saa, jos ajattelee peruspäivärahallakin olevia ihmisiä, eivät saa sen suuruista päivärahaa laisinkaan. Tämä on ihan uskomaton tämä hallituksen halu kyykyttää köyhiä ihmisiä, Rinne paukuttaa.

”Järkevämpää olisi poistaa kivet pullasta.”

Hän toteaa, että SDP taistelee ryhmänä, että malli saataisiin kaadettua. Äänestys on eduskunnassa huomenna.

– Pitää muistaa, että meillä on se 35 kansanedustajaa vaan. Sillä ei pysty kaatamaan, jos ei hallituspuolueistakin löydy ihmisiä, joilla on sydäntä ajatella asiaa ihmisten kannalta, hän lisää.

Rinne kutsuu työttömien aktiivimallia ”täysin kohtuuttomaksi härskiksi vedätykseksi”. Hän viittaa työministeri  Jari Lindströmin (sin.) ”kivi pullassa” -puheisiin.

Lindström on kutsunut aktiivimallia työllisyyspoliittisten toimien joukossa kiveksi pullassa.

– Kun ministeri Lindström sanoo, että tämä on osa jotakin pakettia, kivi pullassa siinä paketissa. Minusta ei pidä lähteä syömään sellaista pullaa, jossa on kiviä. Järkevämpää olisi poistaa kivet pullasta tai leipoa sellainen pulla, mihin ei tule kiviä, Rinne sanoo.

Selvityksen tulokset järkyttävät: ”Hallituksen leikkaukset näkyvät päiväkotien arjessa kaoottisuutena”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen on järkyttynyt tänään maanantaina julkaistun varhaiskasvatusselvityksen tuloksista. Asiantuntijoiden esittämät huolet ovat selvityksen mukaan osoittautuneet todeksi.

– Hallituksen leikkaukset, kuten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja ryhmäkokojen kasvattamiseen näkyvät päiväkotien arjessa kaoottisuutena, Tuppurainen lukee selvitystä.

Hän odottaa ripeitä toimia tilanteen korjaamiseksi. Kirjallisessa kysymyksessään Tuppurainen vaatii hallitusta kertomaan, miten ja millä aikataululla se aikoo vahvistaa päiväkotien varhaiskasvatuksen pedagogista osaamista.

Tuppurainen muistuttaa, että lääkkeet ovat jo tiedossa: lapsen subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautetta ja ryhmäkokoja on pienennettävä.

– Kyse on vain hallituksen tahdosta.

Toivon, että tämä selvitys havahduttaa myös Oulun tekemään ainoan oikean ratkaisun.

Tuppurainen painottaa, etteivät lapset ole päiväkodissa säilössä. Siksi varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan on kiinnitettävä huomiota. Hän vaatii hallitukselta toimia, joilla henkilöstön koulutustasoa nostetaan ja eri koulutuksen saaneiden ammattilaisten tehtäviä ja vastuita selkiytetään.

– Varhaiskasvatuksen moniammatillisuus on yksi suomalaisen varhaiskasvatuksen laadun valttikorteista. Pedagogisen osaamisen lisäksi hoito, hoiva ja huolenpito ovat tärkeä osa päiväkotien arkea.

Hänen mielestään kaikkien ammattiryhmien osaamista pitää vahvistaa täydennys- ja lisäkoulutuksella.

Varhaiskasvatusselvityksen teki Oulun yliopisto. Tuppurainen on erityisen murheellinen sen tuloksista oman kotikaupunkinsa Oulun kannalta. Suuremmista kaupungeista poiketen Oulu on rajannut subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattu ja kasvattanut ryhmäkokoja.

– Asiasta äänestettiin viimeksi joulukuun alussa ilman muutosta parempaan. Toivon, että tämä selvitys havahduttaa myös Oulun tekemään ainoan oikean ratkaisun ja turvaamaan lasten tasavertaisen oikeuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.