Demokraatti uutisoi perjantaina, että asia nousee jo tänä  iltana esillä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.

Eduskunnan tiedonsaannissa on ollut monia ongelmia.

Viime vaalikaudella niitä tuli soten yhteydessä ja tällä vaalikaudella muun muassa EU-asioissa ja valmiuslaeista säädettäessä.

Erityisen kiinnostavaa on, että esiin nousee myös apulaisoikeuskanslerin tuoreehko, vuoden 2019 ratkaisu, joka koskee kanteluasiaa valtiovarainministeriön menettelystä tietojen antamisessa eduskunnalle. Tähän ratkaisuun kytkeytyy myös alivaltiosihteeri Päivi Nerg, jota ollaan nimittämässä valtiovarainministeriön kansliapäällikön virkaan. Se, onko valiokunnan selvityksellä jokin vaikutus nimitysprosessiin, ei ole vielä tässä vaiheessa selvää.

– En pysty siihen ottamaan kantaa tässä vaiheessa, vastasi puolestaan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) Demokraatille kysymykseen, voiko nimitysprosessissa nyt edetä.

Sinänsä asia ei ole Ojala-Niemelän päätettävissä.

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on kyse kiistasta, joka alkoi jo vuosi sitten, jolloin ministeriöt valmistelivat Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote- ja maakuntauudistusta. Tuolloin eduskunnassa syntyi käsitys, että valtiovarainministeriö ei toimittanut sinne kaikkia tietoja, joita eduskunta tarvitsi.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen ratkaisun mukaan valtiovarainministeriön virkamiehet eivät kuitenkaan ole jättäneet kertomatta uudistuksesta merkityksellisiä ja olennaisia tietoja eduskunnalle. He eivät rikkoneet velvollisuuksiaan, kun he jättivät viime hallituskauden lopussa toimittamatta eduskunnalle tietoja yhteensä 210 miljoonan euron puutteista laskelmissaan.

Ratkaisussaan Puumalainen totesi kuitenkin myös, ettei voi kuitenkaan hyväksyä sitä ministeriön käsitystä, että hallituksen esityksen valmistelijat voisivat ennakoida asioiden käsittelyn etenemistä eduskunnassa ja mukauttaa toimiansa tämän käsityksensä mukaisesti. ”Kiinnitän valtiovarainministeriön huomiota tähän näkemykseeni eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta”, hän päätti lausuntonsa.

Sähköpostiviesteissä, joita apulaisoikeuskanslerikin on ratkaisua tehdessään tutkinut, valtiovarainministeriön virkamiehet pohtivat, huomaako eduskunta lakiesitykseen jääneitä puutteita, joissa on kyse sadoista miljoonista euroista.

Iltalehti on kertonut, että valtiovarainministerien tämä virkamiesten viestienvaihto, jossa siis Nerg ei sinänsä ollut osallisena, oli päätynyt eduskunnan tietoon Iltalehden mukaan lipsahduksena juuri Nergin kautta.

Viestien vastaanottajana oli siis myös valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg, joka ei ollut Helsingin Sanomien uutisen mukaan viestien perusteella puuttunut ongelmaan. Hän oli tuolloin valtiovarainministeriössä keskeisessä asemassa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Nerg kuitenkin kiisti jyrkästi, että virkamiehet olisivat tarkoituksellisesti jättäneet asioita kertomatta eduskunnalle.

Perustuslakivaliokunnalle tänään jaetussa valiokuntaneuvoston muistiossa todetaan, että apulaisoikeuskanslerin ratkaisu poikkeaa eduskunnan näkemyksestä.

Muistion mukaan apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on sivuutettu se perustuslaillinen näkökulma, jonka mukaan valtioneuvoston laillisuusvalvonta ei voi perustuslain mukaan määrittää sitä, millaista tietoa eduskunta pitää tarpeellisena.

Oikeuskanslerinviraston valvontatoimivalta ei ulotu eduskuntaan. Muistion mukaan on eduskunnan aseman kannalta huolestuttavaa, mikäli ratkaisu heijastelee valtioneuvostossa vallitsevan yleisemminkin virheellisen ymmärryksen valtioneuvoston ja eduskunnan valtiosääntöisen aseman eroista ja eduskunnan asemasta ylimpänä valtioelimenä.

Muistiossa todetaan, miten valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on arvioinut julkisuudessa, että vaikuttaa siltä, että apulaisoikeuskansleri on pyrkinyt mahdollisimman paljon ymmärtämään valtiovarainministeriön selitysyrityksiä. Ojasen mukaan perustuslain näkökulmasta on selvää, ettei apulaisoikeuskanslerin eikä valtiovarainministeriön virkamiesten tehtävänä ole arvioida, mitkä tiedot ovat eduskunnalle merkityksellisiä ja oleellisia. Kaikki tarvittavat tiedot on eduskunnalle toimitettava ja tämä vaatimus korostuu, kun eduskunta nimenomaisesti lisätietoja pyytää (HS 10.4.2020).

Myös professori Veli-Pekka Viljanen on korostanut, että valtioneuvosto ei voi kyseenalaistaa sitä, mitä eduskunta pitää oleellisina ja merkityksellisinä tietoina. Kaikki eduskunnan pyytämät tiedot on toimitettava (HS 10.4.2020).

Eduskunnan kanslian asiassa antaman selvityksen mukaan ministeriön virkamiesten menettely vaikutti myös valiokuntatyön sisältöön, ja eri valiokuntien virkamiehet laativat arvioita ja laskelmia valiokunnan työn tueksi virheellisistä lähtökohdista.

Muistossa todetaan myös, että virheen olennaisuutta lisäsi se, että perustuslakivaliokunta edellytti lausunnossaan nimenomaisesti asian selvittämistä vastaamaan tehtäväkohtaista rahoitusta. “Mikäli hallituksen sote-esitykseen sisältyvät lait olisi viime vaalikaudella ehditty käsitellä ja hyväksyä annettujen tietojen varassa, sanottu menettely olisi johtanut siihen, että lainsäädäntö olisi eduskunnassa hyväksytty virheellisenä”, muistiossa huomautetaan.

Johanna Ojala-Niemelä toteaa Demokraatille, että eduskunnan tiedonsaantioikeuden selvittämisestä päätettiin valiokuntaneuvoksen laatiman muistion mukaisesti.

– Viestiä on tullut eduskunnan taholta ja sisältä, että tiedonsaanti ei kaikilta osin täytä vaatimusta, jota eduskunta edellyttää. On tärkeää, että perataan perusteellisesti, minkä laajuinen ongelma on ja mitä parannusehdotuksia on, Johanna Ojala-Niemelä summaa.

Ainoa asia, joka ei ollut muistiossa, on se, että eri valiokunnille lähetetään pyyntö tiedonsaantiongelman laajuuden kartoittamiseksi.

Ojala-Niemelän tiedossa on, että ainakin hallinto-, laki- ja ulkoasiainvaliokunnassa olisi tiedonsaantiongelmia.

Valiokunta päätti myös järjestää asiantuntijakuulemisen.

Kuultaviksi kutsutaan valtioneuvoston kanslian edustaja, valtioneuvoston oikeuskansleri, oikeusministeriön edustaja, professori Mikael Hidén, professori Olli Mäenpää, professori Tuomas Ojanen, professori Veli-Pekka Viljanen ja professori Janne Salminen. Huomattavaa on, että joukossa on apulaisoikeuskanslerin päätöstä kovin sanoin kritisoineita asiantuntijoita.