Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Pääkirjoitukset

Muistutus terveen järjen käytöstä

Neuvottelut niin sanotusta kilpailukykysopimuksesta ovat parhaillaan siinä vaiheessa, että jotain pitäisi alkaa vähitellen tapahtua. Neuvotteluille asetetut aikarajat lähe­nevät.

Eteneminen näissä neuvotteluissa on ollut tuskallisen hidasta. Niihin on liittynyt käänteitä, jotka ovat työmarkkinoiden lähihistoriaa tuntevillekin ennen kuulumattomia.

Sopimisen vaikeuskerrointa on nostanut varmaankin eniten se, että julkisessa keskustelussa itse sopimisen kulttuuri on asetettu kyseenalaiseksi. Sopimisen sijaan on haluttu ”rakenteellisia uudistuksia”. Keskustelussa on menty alueelle, jossa ollaan tekemisissä ay-liikkeen ja jopa koko työväenliikkeen fundamenttien, aivan perustavaa laatua olevien kysymysten kanssa.

Entinen ministeri ja talousmies Seppo Lindblom ruotii Talous ja yhteiskunta -lehden kolumnissaan (2/2016) työmarkkinoiden nykytilannetta. Hänen näkökulmansa on mielenkiintoinen siksi, että hän on seurannut työmarkkinoita riittävän pitkään ja viime vuosina myös riittävän etäältä nähdäkseen pitemmälle ja enemmän.

Lindblom muistaa keskustelleensa keskitetyn sopimuskulttuurin kulta-aikoina SAK:n palkkasihteeri Nisse Nilssonin kanssa siitä, että keskitettyjen sopimusten väliin tarvittiin aika ajoin liittokierrosta siksi, että sillä saatiin aikaan ”pedagoginen hulina”. Haluttiin korostaa unohtuneen terveen järjen merkitystä.

Lindblom korostaa sopimuskulttuurin käytännönläheisyyttä. Hän muistuttaa, että mahtipontisesta arvokeskustelusta on hyvin pitkä matka arjen käytännön ratkaisuihin.

Lindblomin ajattelussa tilaa on sekä keskitetylle että paikalliselle sopimiselle. Kun tavoitellaan Ruotsin mallin kaltaista työmarkkinamallia, ei voida ajatella vain siirtymistä keskitetystä paikalliseen.

Lisää aiheesta

Lindblom varoittaa finanssikapitalismin häiriöalttiudesta. Eri aikoina saatetaan tarvita erilaisia näkökulmia eikä tulevaisuutta voi ennustaa. Keskitettyä tarvitaan tilanteessa, jossa kansantalouden vakautta on syytä korostaa. Paikallinen sopiminen ottaa paremmin huomioon vaatimuksen yritystalouden tehokkuudesta.

Varmastikin nykyisestä kilpailukykysopimuksen ”hulinasta” voidaan oppia jotakin. Lindblomin mukaan sopimuskierroksen kasvatuksellisen merkityksen voisi tiivistää neljään asiaan: ”Paikallista sopimista ei tule idealisoida. Keskusjärjestöjä tarvitaan turvallisen muutoksen takaajiksi. Hallitus pysyköön asiasta erossa. Yhteiskuntasopimuksen käsitettä ei tarvita.”

Tuohon ei jää juuri lisättävää.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE