Vähävaraisten lasten ja nuorten musiikkiopintojen järjestämisestä vastannut koulutusohjelma oli syntyessään ainutlaatuinen hanke. Nyt mainetta niittävä orkesteri osoittaa työn tuottaneen hyvän hedelmän.

Opiksi otettavaa on. Täällä olisi syytä nostaa oikea äläkkä valtion toimista lasten ja nuorten asiassa. Tämän päivän teot ovat huomispäivän menot.

Mutta kapellimestarillahan ei ole partituuria! Orkesterin kapellimestari Gustavo Dudamel johtaa soittajistoa rutinoituneen ammattilaisen lailla. Orkesteri avaa partituurien salat hellän tunteikkaasta riemukkaaseen säkenöintiin. Johtaja seisoo korokkeellaan kuin kaiken henkilökultin tavoittamattomissa, vain musiikkia tulkiten, muusikoita ohjaten.

Latinalaisen maailman mentaliteetti

Konsertti alkoi orkesterin tilausteoksella, venezuelalaisen Paul Desennen Hipnosis Mariposalla. Teos on kirjoitettu venezuelalaisen lauluntekijän Simón Diazin muistolle. Teoksen vauhtiinpääsy on häivytetty kuin liikuttaisiin salatussa puutarhassa.

Lintuparvien siiveniskut ja vasikan herttaisen tuttu ääntely värittävät tunnelmaa. Sointimaailman rikkaus ja rytmin iskevä pulssi täyttävät matkanteon.

Sykettä, melodisuutta ja muodon suvereniteettia

Brasilialaisen Heitor Villa­Lobosin 9­osaisesta Bachianasbrasileiras ­sarjasta kuultiin 2. sarja. Osien otsikot kertovat paljon.

́Tyhjäntoimittajan laulun ́ verkkaisuus antaa aikaa miettiä. Selkeä syke ja kaarteleva melodisuus kuljettavat. ́Maamme laulussa ́ haikea sello laulaa sooloaan, kotikutoiset piirteet ja rakenteen suvereniteetti istuvat yhteen.́Muisto erämaasta ́ tuo viestin kuin ratsain.

Glissandot, liu ́ut, ja asteikon vivahteet kuuluvat asiaan. Energinen osa on viuhuvan vauhdin kyllästämä. ́Maalaismiehen pikkujuna ́ tuo mieleen koto-Suomen kapearaiteiset rautatiet. Autenttiset kaiut ja simppeli melodisuus leijuvat kiertävän orkesterikuvion yllä. Matka seisahtaa kuin utuun kadoten.

Balettimusiikkia orkesterille

Ranskalaisen Maurice Ravelin Daphnis & Cloé ­tarina on alun perin baletti­impressaari Sergei Djagilevin tilausteos. Nuori paimen Daphnis ja paimentyttö Cloé rakastavat toisiaan, mutta tyttöä tavoittelee myös vieras vuohipaimen ja ryöstelevät merirosvot. Pelastuksen tuo lopulta Pan­jumala.

Teoksen alkaessa auringon kilo kimmeltää. Päivä nousee, linnut heräävät. Paimenidylliä kaikkinensa huilusooloineen, ryöppyävine ja viehkeine hetkineen ja kirmailuineen. Lopun myrskyävän raju meno ja kiivas ryske kertovat pidäkkeettömien tunteitten vallasta.

La Valse, sekin balettitilaus, esittelee syvien maanpohjalihasten voiman ja merkityksen. Suurieleisen tanssin täyteläinen pyörre herättää mielleyhtymät karkeasta hienostuneeseen, kirpeästä ääriekspressiiviseen. Päätös on kuin varisevien lehtien riisuma syysmaisema, valju varjo entisestä, hajoaminen.

Gustavo Dudamel osaa kannatella orkesteriaan antaen sille tilaa, hän puristaa kaiken irti, hellittelee sävelten niin edellyttäessä.

Hyperelastinen puikkokäsi on taianomainen instrumentti. Orkesteri on elävä, innostunut ja taitava. Musiikki soi kauniina ja rytmikkäänä. Vuolasta tunteen paloa.

Coda

Kokeilut klassisen musiikin osalta on koettu ja Eskon puumerkkeinä arkistoihin kirjatut. Saa nähdä, mitä jää eloon, mitä korjataan, mitä hylätään. Neitseellinen ensi vuosi odottaa, toivottavasti oppimisprosessi etenee.

Matti Saurama

Helsingin juhlaviikot, Musiikkitalo
Simón Bolívar Symphony Orchestra of Venezuela
Gustavo Dudamel, kapellimestari
Musiikin lahja lapsille ja aikuisille