Mustat äänestäjät siivittivät Clintonin murskavoittoon Etelä-Carolinassa

Kuva: Lehtikuva
Hillary Clinton tervehti kannattajiaan Etelä-Carolinan Columbiassa.

Yhdysvalloissa Etelä-Carolinassa järjestetyissä demokraattipuolueen esivaaleissa mustien äänestäjien tuki osoittautui ratkaisevaksi Hillary Clintonin voitolle.

Mustista äänestäjistä Clintonin taakse asettui selvä enemmistö, 87 prosenttia. Kaikkiaan mustan väestön osuus Etelä-Carolinan esivaaleissa äänestäneistä on 61 prosenttia.

Clinton on kampanjassaan korostanut muun muassa rasismin kitkemistä Yhdysvalloista.

Kun liki kaikki Etelä-Carolina äänet oli laskettu, oli Clintonin kannatus reilut 73 prosenttia vastaehdokas Bernie Sandersin jäädessä 26 prosenttiin.

Clinton oli esivaalien ennakkosuosikki. Hän vei voiton aiemmin myös Nevadan osavaltion vaalikokouksissa ja Iowan osavaltion esivaaleissa.

Clinton piti voitonpuheen kannattajilleen pian sen jälkeen, kun vaalien tuloksia raportoivat CNN, MSNBC ja Fox News julistivat hänen voittaneen.

– Kun seisomme yhdessä, mikään este ei ole liian suuri ylitettäväksi, Clinton sanoi kannattajilleen.

Sanders vakuutti kisan jatkuvan

Vastaehdokas Sanders myönsi häviönsä ja onnitteli Clintonia lausunnossa. Sandersin mukaan vaalikampanja on kuitenkin vasta alussa.

– Me voitimme New Hampshiressa, hän (Clinton) voitti Etelä-Carolinassa. Nyt on supertiistain vuoro, Sanders totesi.

Supertiistailla viitataan päivään, jona 11 Yhdysvaltain osavaltiota äänestää puolueiden presidenttiehdokkaista.

Clinton totesi kannattajilleen voittopuheessaan, että supertiistai vie vaalikampanjoinnin ”kansalliselle tasolle”.

– Emme pidä mitään emmekä ketään itsestäänselvyytenä, Clinton sanoi.

Demokraattien keskeisessä vaalitaistossa Clinton johtaa mielipidemittauksien mukaan suurimmassa osassa supertiistaina äänestävistä osavaltioista. Sanders on kuitenkin ykkönen Massachusettsissa sekä kotiseudullaan Vermontissa.

 

Tuleeko uusia rajoituksia? – Trumpin ajama maahantulokielto umpeutuu tänään

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin ajama maahantulokielto tiettyjen muslimimaiden kansalaisille umpeutuu tänään.

Trumpin asetuksella antama maahantulokielto on koskenut Iranin, Jemenin, Libyan, Somalian, Sudanin ja Syyrian kansalaisia. He ovat voineet matkustaa Yhdysvaltoihin vain, jos ovat pystyneet osoittamaan, että heillä on yhteys henkilöön tai organisaatioon siellä.

Valkoisen talon odotetaan tänään ilmoittavan uusista matkustusrajoituksista. Ei ole tiedossa, mitä maita ne koskevat.

Amerikkalaismedian mukaan luvassa on tarkemmin räätälöityjä rajoituksia siihen, minkä maiden kansalaiset voivat matkustaa Yhdysvaltoihin.

Valkoisen talon lähteiden mukaan maita on arvioitu muun muassa sen mukaan, miten hyvin ne tarkistavat omien kansalaistensa taustoja sekä jakavat terrorismiin littyviä tietoja Yhdysvaltojen kanssa.

– Trumpin hallinto haluaa varmistaa, että Yhdysvaltoihin matkustavat ihmiset on tarkastettu kunnolla ja että niitä, jotka eivät tänne kuulu, ei päästetä maahan, sanoi kotimaan turvallisuudesta vastaavan viraston tiedottaja Jonathan Hoffman sanomalehti New York Timesille.

Tanskalaissotilaita vastaan tehtiin itsemurhaisku Afganistanissa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Tanskalaissotilaita vastaan tehtiin itsemurhaisku Afganistanissa sunnuntaina. Autopommi räjähti sotilasliitto Naton saattueen lähellä pääkaupungissa Kabulissa.

Afganistanin viranomaisten mukaan iskussa haavoittui kolme afganistanilaista siviiliä. Naton edustaja vahvisti, ettei liittouman sotilaita haavoittunut.

Taleban-liike ilmoitti olleensa iskun takana.

Natolla on edelleen lähes 13 000 sotilasta Afganistanissa. Heistä suurin osa on amerikkalaisia. Nato-sotilaiden päätehtävä on kouluttaa Afganistanin omia turvallisuusjoukkoja.

AVAINSANAT

”Tilanne on kuin taivaan lahja” – Pohjois-Korean uhittelu vankistaa kovia otteita penäävän pääministerin asemaa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Syyskuun 15. päivänä Japanissa havahduttiin sireenien ulvontaan ja virallisten hätätiedotetekstiviestien piipitykseen. Kyseessä ei kuitenkaan ollut varoitus maanjäristyksestä, vaan Pohjois-Korean laukaisemasta ballistisesta ohjuksesta. Jo toista kertaa kuukauden sisällä japanilaiset saivat kuulla naapurin ohjuksen halkovan Japanin ilmatilaa.

Kolmas syyskuuta Pohjois-Korea oli tehnyt kuudennen ydinkokeensa. Räjäytyksen arvioitiin olleen yli kolme kertaa voimakkaampi kuin Hiroshiman vuonna 1945 tuhonnut atomipommi.

Arvaamattoman naapurimaan kiihtyneet asetestit ovat herättäneet syvää huolta japanilaisissa, jotka odottavat ratkaisuja päättäjiltään.

Japanin pääministeri Shinzo Abelle (kuvassa) Pohjois-Korean uhittelu ei kuitenkaan ole poliittisesti pelkkä päänvaiva, sanovat Japanin sisäpolitiikan asiantuntijat.

– Abelle tilanne on kuin taivaan lahja, sanoo Meiji-yliopiston politiikan analyytikko Shinichi Nishikawa.

Pohjois-Korean kriisi on vahvistanut kovia otteita.

Pohjois-Korean kriisi on asiantuntijoiden mukaan vahvistanut kovia otteita ja kansallisen puolustuksen kasvattamista vaatineen Aben suosiota. Konservatiivipuolue LDP:tä johtavan Aben arvellaankin suunnittelevan ennenaikaisia parlamenttivaaleja, mahdollisesti jo lokakuun lopulle.

Hetki olisi otollinen. LDP:n perinteinen haastaja, oppositiossa nyt istuva demokraattipuolue DP, on hajaannuksessa. Samalla Pohjois-Korean aggressiot ovat antaneet Abelle mahdollisuuden luoda julkisuuskuvaa vahvana johtajana.

Pohjois-Korean uhka on myös suunnannut huomion pois pääministerin kannatusta horjuttaneista skandaaleista. Abea on syytetty muun muassa ystävänsä bisnesten suosimisesta. Pääministeri on kiistänyt syytökset.

– Skandaalien jyllätessä ihmiset uskoivat, ettei Abe kestäisi pääministerinä, mutta hän on onnistunut kääntämään tilanteen päälaelleen, Nishikawa sanoo.

Historioitsija Hideaki Kasen mukaan ei ole yllätys, että Aben suosioluvut nousivat Pohjois-Korean jännitteiden kiristyessä.

– Japanilaisten keskuudessa on noussut kriisin tuntu. He uskovat, että maa tarvitsee nyt haukkamaisen (kovaotteisen) johtajan.

Abe saanut osakseen myös kritiikkiä opportunismista.

Kaikkia japanilaisia Aben ”vahva johtajuus” ei ole vakuuttanut, ja hän on saanut osakseen kritiikkiä opportunismista.

Syyskuun 15. päivän sireenitkään eivät välttämättä ulvoneet vain kehottaakseen kansalaisia suojautumaan. Hälytys antoi japanilaisille tosiasiassa vain muutamia minuutteja aikaa etsiä suojapaikkoja, joita ei kaikilla hälytysalueilla edes ollut saatavilla.

– Pohdin, onko tällainen varoitusjärjestelmä käytännöllinen vai ei, Nishikawa sanoo.

– Tämä saattoi olla ele, jolla haluttiin alleviivata tilanteen vakavuutta. Tai sitten oikeuttaa puolustusbudjetin paisuttamista.

Tokiolaisen Gakushuin yliopiston politiikan professorin Naoto Nonakan mukaan Pohjois-Korean kriisin mukanaan tuoma suosionnousu saattaa houkutella pääministeriä liian hätäisiin vaalipäätöksiin.

– Vaalien järjestäminen nyt lietsoisi vain tarpeettomia pelkoja paisuttamalla tunnetta kriisistä ilman, että annetaan konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja.

Japanilaisen FNN-kanavan lähteiden mukaan Abe kertoo vaalisuunnitelmistaan maanantaina.

Balilla varaudutaan tulivuorenpurkaukseen – jo 34 000 ihmistä paennut

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Indonesiassa Balin saarella varaudutaan edelleen Agung-tulivuoren purkaukseen. Viranomaisten mukaan tulevaan purkaukseen viittaavat maanjäristykset ovat tänään voimistuneet.

– Järistyksiä on harvemmassa, mutta niiden voimakkuus kasvaa, kertoo tulivuoritutkija Gede Suantika.
Viranomaiset ovat antaneet uhkaavasta tulivuorenpurkauksesta korkeimman tason varoituksen. Jo yli 34 000 ihmistä on paennut Agungin lähialueilta. Evakuoituja on majoitettu muun muassa urheilukeskuksiin ja telttoihin.

Bali on suosittu matkailukohde. Saaren kansainvälinen lentokenttä Denpasarin kaupungissa pysyy viranomaisten mukaan toistaiseksi auki.

Agung purkautui viimeksi yli 50 vuotta sitten. Silloin yli tuhat ihmistä kuoli.

Vaaliuurnat aukesivat Saksan liittopäivävaaleissa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Vaalimainoksia Saksassa. "On aika" julisti sosialidemokraattien kyltti.

Saksassa on alkanut äänestys parlamentti- eli liittopäivävaaleissa. Vaalihuoneistot aukesivat yhdeksältä aamulla Suomen aikaa.

Äänestäminen päättyy iltaseitsemältä. Ensimmäisiä virallisia tuloksia odotetaan myöhään illalla.

Kannatusmittausten mukaan liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatit (CDU/CSU) säilyttävät ylivoimaisesti parlamentin suurimman puolueen aseman. Yhtä yllätyksettömästi sosiaalidemokraatit (SPD) ovat säilyttämässä kakkossijansa.

Kolmanneksi suurimman puolueen paikasta kisaa neljä puoluetta: vihreät, maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD), vasemmistopuolue Linke ja oikeistoliberaalinen FDP.