Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän nimi on jo muuttunut hyvinvointikuntayhtymäksi.  Lahden kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät, sekä Asikkalan, Hollolan, Kärkölän ja Padasjoen sosiaali- ja perusterveydenhuollonpalvelut tuottavan peruspalvelukeskus Oivan henkilöstö siirtyy hyvinvointikuntayhtymään vuoden 2017 alusta liikkeenluovutuksella eli jokseenkin entisin eduin. Peruspalvelukeskus Aavan kuntien, kuten Nastolan ja Orimattilan, sote-henkilöstö on jo yhtymässä. Aava on ollut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (Phsotey) osa ja kuulunut samaan yhtymään keskussairaalan kanssa jo aiemmin.

Nyt uudelle yhtymälle asetetut säästötavoitteet huolestuttavat. Henkilöstön näkeminen pelkkänä kulueränä pelottaa. Sote-ammattilaiset tietävät, että huono hoito on aina yksilölle ja yhteiskunnalle kallista. Käytännön esimerkkejä ja näyttöä löytyy viisaista säästöistä, joissa rahallista hyötyä on saatu esimerkiksi lisäämällä työntekijöitä perheiden palveluihin. Jo lyhyellä aikavälillä lastensuojelun kulut ovat vähentyneet merkittävästi. Viisas satsaus on tuonut monikertaisen säästön kunnissa, joissa on ollut rohkeutta uskoa asiantuntijoita.

Säästöjä ja parempaa hoitoa on saatu myös järjestämällä kotihoidolle ja palveluasumiselle ympärivuorokautinen etälääkäri vastaamaan puhelimitse hoitajien kysymyksiin. Näin on vältetty käyntejä keskussairaaloiden päivystyskeskuksissa. Toimintamalli on inhimillisempi ja taloudellisempi kuin muistisairaiden vanhusten kuljettaminen viikonloppuisin tai öisin kiireisiin päivystyskeskuksiin. Esimerkiksi Vaasa, Porvoo ja Heinola ovat toimineet näin.

Työntekijöiden työ jatkuu toistaiseksi ilman suurempia muutoksia ja oletettavasti asukkaatkin löytävät tammikuussa palvelut tutuista osoitteista. Monissa vertailuissa on osoitettu, että Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty taloudellisesti. Väestön ikääntyessä suurien säästöjen odotus ei ole mahdollinen. Alueen korkea työttömyysaste näkyy myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksissa.

Henkilöstö pidettävä mukana valmistelemassa uudistusta

Henkilöstön näkökulmasta moni asia on epäselvä ja keskeneräinen. Olen mukana kunta-alan pääsopijajärjestöjen työvaliokunnassa, joka on noin vuoden kokoontunut säännöllisesti ja pohtinut yhdessä henkilöstön asemaa muutoksessa. Kolmen työnantajan toimintatapoja ei ole mahdollista siirtää yhteen muutamassa kuukaudessa.

Henkilöstön edustajina olemme mukana työryhmissä, joissa virkamiehet valmistelevat eri kuntien palveluiden yhteensovittamista ja uusien palvelukokonaisuuksien kehittämistä. Laajemmassa yhteistyössä on järkeä ja mahdollisuuksia.

Tällä hetkellä työntekijöitä on noin neljätuhatta ja ensi vuoden alusta reilusti yli kahdeksantuhatta. Uuden yhtymän käyttömenot tulevat olemaan noin 800 miljoonaa vuodessa. Rahalla pyöritetään keskussairaalaa, alueen terveyskeskuksia, kotihoitoa, laboratorioita, Akuutti 24:n toimintaa, kuntien sosiaalitoimen palveluita ja ympäristöterveydenhuoltoa, eli koko julkista sotea.

Vuosi vaihtuu pian. Toivon ja ammattiosaston puheenjohtajana edellytän, että henkilöstöstä puhutaan yhtenä kokonaisuutena, jota tulee kohdella yhdenvertaisesti. Tehyläisenä toimijana tiedän, että koulutettu hoitohenkilöstö on alueellisen ja valtakunnallisen soten suurin henkilöstöryhmä. Olemme myös keskeisiä tekijöitä uudistuksen onnistumisessa.