Muutoksen tuulia Hämeen 110-vuotisen puoluepiirin syyspiirikokouksessa – puolet piirihallituksesta vaihtui

Kuva: Mikko Suomalainen
Hämeen Sosialidemokraattien puheenjohtajan nuijaa heiluttaa seuraavan kaksivuotiskauden ajan Miia Nahkuri Riihimäeltä.

Hämeen Sosialidemokraattien syyspiirikokous pidettiin Riihimäellä Rity-talon juhlasalissa marraskuun viimeisenä viikonloppuna. Piirikokouksessa oli poikkeuksellisen paljon päätöksiä tehtävänä, sillä piirihallituksen kaksivuotiskausi päättyy vuoden 2016 lopulla ja uusi piirihallitus puheenjohtajistoineen valittiin kokouksessa. Tämän lisäksi kokouksessa vahvistettiin piirikokousedustajavalinnat, valittiin puoluevaltuuston edustajat Hämeen osalta, sekä juhlistettiin samalla piirin 110-vuotista taivalta esittämällä piirin tuottaman 110-vuotishistoriikkivideon. Kokouksen alussa kuultiin Riihimäen Työväensoittokunnan esittämää musiikkia ja Riihimäen Sosialidemokraatit ry:n puheenjohtaja Kaisu Kotirinta toivotti piirikokousedustajat tervetulleeksi paikalle.

 

Poliittisen tilannekatsauksen piirikokouksessa piti europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri, joka käsitteli puheenvuorossaan ajankohtaisia globaaleja ilmiöitä, kuten Brexit:iä, Trumpin valintaa presidentiksi sekä Euroopan Unionia. Kumpula-Natri korosti, että vaikka populismi ja post fakta-aika on tehnyt nousuaan, kyselytutkimuksissa suomalaiset pitävät edelleen EU:ta lähtökohtaisesti hyvänä asiana ja toi esille europarlamentissa käsiteltyjä ylikansallisia ongelmia, joihin parlamentti hakee ratkaisua. Suomen vahvuuksiksi Kumpula-Natri nosti kansainvälisyyden, Eurooppa-osaamisen ja osaamisen kansainvälisissä suhteissa ja piti omituisena ajatusta siitä, että Suomi voisi piiperrellä yksistään. Piirikokouksen poliittinen keskustelu käytiin ripeästi, keskustelussa nousi esille mm. lapsiköyhyyden kasvaminen, populismin nousu sekä postipalveluihin kaavailtujen heikennysten vastustaminen.

 

Sopuesityksiä ja äänestyksiä – muutoksia Hämeen henkilövalinnoissa

 

Hämeestä valittavat puoluevaltuuston jäsenet valittiin ehdollisesti, eli puoluekokousryhmälle annettiin totuttuun tapaan valta vaihtaa henkilöitä tarvittaessa. Hämeessä on perinteisesti pyritty huomioimaan maantieteellinen tasapaino puoluevaltuutettuja valittaessa ja mikäli puoluekokouksessa puolueen johtotehtäviin valittaisiin henkilö samalta paikkakunnalta, kuin miltä puoluevaltuuston varsinainen jäsen on, puoluekokousedustajaryhmällä on mahdollisuus vaihtaa puoluevaltuustoon pyrkivää varsinaista jäsentä tuolta osin. Vaalivaliokunnan esityksen mukaisesti valituiksi tulivat seuraavat henkilöt:

 

Jäseneksi

Alettin Basboga, Lahti

Pirjo Sandelius, Hämeenlinna

Kaisa Lepola, Forssa

Kaisu Kotirinta, Riihimäki

Heimo Riutta, Heinola

Varajäseneksi

Miikka Lönnqvist, Hollola

Mikko Viskari, Janakkala

Ismo Ojansuu, Tammela

Sanna Mäkinen, Lahti

Kari Lempinen, Lahti

 

Piirikokouksessa nähtiin myös henkilövaihdoksia, joista merkittävimpänä oli piirihallituksen puheenjohtajan vaihtuminen. Piirihallituksen istuva puheenjohtaja Jouni Mäkelä haki jatkokautta tehtävään, vastaehdokkainaan Miia Nahkuri Riihimäeltä, sekä Heikki Moilanen Lahdesta. Ensimmäisellä kierroksella Mäkelä sai 17 ääntä, Moilanen 15 ja Nahkuri 28, ja kun yksikään ehdokkaista ei saanut yli puolia äänistä, järjestettiin toinen äänestyskierros, jolla Nahkuri keräsi 40 ääntä ja Mäkelä 20. Miia Nahkuri tuli näin valituksi piirihallituksen puheenjohtajaksi seuraavalle kahdelle vuodelle.

 

Varapuheenjohtajien osalta piirikokous päätti, että valitaan kaksi varapuheenjohtajaa. Tehtävään pyrkiviä oli kaksi, nykyisen piirihallituksen jäsen Heikki Moilanen Lahdesta sekä piirin istuva 2. varapuheenjohtaja Miikka Lönnqvist Hollolasta. Piirikokouksessa äänestettiin varapuheenjohtajien järjestyksestä ja äänin 31-26 Heikki Moilanen valittiin piirihallituksen 1. varapuheenjohtajaksi ja vastaehdokkaiden puututtua Miikka Lönnqvist valittiin piirihallituksen 2. varapuheenjohtajaksi.

 

Piirihallituksen suhteen valinnat tehtiin vaalivaliokunnan esityksen mukaisesti. Piirihallitukseen valittiin totuttuun tapaan 10 jäsentä, mutta tällä kertaa poikkeuksen teki se, että piirihallitukseen valittiin myös viisi varajäsentä. Aiemmasta piirihallituksesta jatkajia oli yhteensä kuusi, joista yksi varajäsenenä. Valinnat menivät seuraavasti:

 

Piirihallituksen jäsenet
Eveliina Hostila, Hattula
Sari Kaakinen, Tammela
Kirsi Lehtimäki, Heinola
Jari Mäkinen, Hausjärvi (uusi)
Piia Olkinuora, Hämeenlinna
Raija Ranta-Porkka, Janakkala (uusi)
Niina Saarinen, Orimattila (uusi)
Matti Tanskanen, Hartola
Matti Uutela, Forssa (uusi)
Paavali Kärkkäinen, Lahti (uusi)

 

Piirihallituksen varajäsenet
Rauno Grönroos, Lahti
Maaret Ollila, Hausjärvi (uusi)
Mari Kurisjärvi, Hollola (uusi)
Maria Rytkönen, Lahti (uusi)
Pirjo Sandelius, Hämeenlinna (uusi)

 

 

 

Keskustelua aiheesta

Täällä MM-Lahti, Salpausselkä – tänään se alkaa, maailman suurin maastohiihtoruletti

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Tässä montussa kisataan MM-hiihdossa Lahdessa tänään.

Hiihdon suksihuoltajan työrupeama alkaa kilpailua edeltävänä päivänä. Huoltajat tekevät sääennusteen mukaisia suksitestejä ja yrittävät karsia urheilijoiden suksipakkaa pienemmäksi.

– Tavoite on, että urheilijalla olisi kisapäivänä 2–4 paria suksia, joista valita, kertoi suksihuoltaja Jari Nieminen tiistaina.

Hänen henkilökohtaiset huollettavansa ovat sprinttiä hiihtävä Mari Laukkanen ja normaalimatkoilla kilpaileva Lari Lehtonen.

Kisapäivinä Nieminen tulee kollegoineen työpisteelle vähintään viisi tuntia ennen kisaa. Huoltaja valmistaa sukset urheilijalle, joka valitsee testien perusteella itselleen sopivimman parin. Kahden hiihtotavan yhdistelmäkisoissa valmiiksi pitää saada perinteisen hiihtotavan sukset ja vapaan hiihtotavan sukset.

– Ensin urheilija testaa pidot ja perään luiston. Aina kun lähtö lähestyy, aika kiristyy ja kiristyy. Aina siinä on kiire, Nieminen kuvasi.
Huoltajilla mylly pyörii kaiken aikaa, sillä arvokisoissa startit seuraavat toisiaan tiiviillä rytmillä.

– Kisan jälkeen sukset puhdistetaan, ja sitten ruvetaan suunnittelemaan seuraavaa kilpailua.
Nieminen on kiertänyt talven aikana kaikki maailmancupin kilpailut lukuun ottamatta joulukuista Davosia. Helmikuun alussa hän sai tuntumaa myös ensi vuoden olympiaoloihin Etelä-Koreassa.

– Kielihomma siellä vähän kangertaa. Mutta siksi kisoja (esiolympialaisia) järjestetään, että kisajärjestäjät ottavat opikseen, Nieminen arvioi Pyeongchangia.

Niemisen uran ensimmäiset arvokisat olivat vuoden 1988 naisten ja nuorten MM-kisat ampumahiihdossa Ranskan Chamonix’ssa. Lahdessa vuotta myöhemmin hän oli MM-kotikisoissa voidefirman hommissa ja 2001 MM-Lahdessa mäkihyppääjien huoltajana.

– Aina kotikisoissa on pieni kutina, Nieminen sanoi.

Kaija Yliniemi, Lahti

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Lyhyt valmisteluaika johtanut kiireeseen – lisätalousarvio kikkaillaan vaalien yli

Kuva: Lehtikuva

Hyvinvointikuntayhtymän päätöksentekoa leimaa kiire. Päätöksenteko hätäisella valmistelulla johtaa helposti huonoihin päätöksiin. Lahdessa SDP olisi halunnut jatkaa yhtymän valmistelua, mutta valtuuston enemmistö päätti kesällä edetä kireästä aikataulusta huolimatta.

Hyvinvointikuntayhtymän kuuden miljoonan euron pakolliset muutoskustannukset on nyt tuotu kerralla budjettiin ilman lisärahoitusta. Lisätalousarvio yritetään välttää hakemalla korvaavat säästöt. SDP muistuttaa, että muutosvaihe maksaa aina, eivätkä asiakkaat ja henkilöstö saa joutua maksumiehiksi. Fiksumpaa olisi ollut suunnitella ensin kunnolla ja toteuttaa vasta sitten Lahden SDP esityksen mukaisesti.

Epäkohtien korjaaminen edellyttää hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen korjaamista

– Olisi kohtuullista että hyvinvointikuntayhtymä myöntäisi lisätalousarvion tarpeen. Yritetäänkö tässä nyt vain kikkailla vaalien yli, SDP:n Lahden kunnallisjärjestön puheenjohtaja Heikki Moilanen kysyy.

Hyvinvointikuntayhtymän hallitus on joutunut vaikeaan paikkaan liian kovan taloustavoitteen kanssa. Säästöt uhkaavat tuoda lisäkustannuksia ja toimivat palvelut kärsivät tuottavuuden ohella. Asiaa ei ole edesauttanut tilanteen kärjistyminen julkisuudessa. Samalla julkisuudessa on jäänyt pimentoon kunnanjohtajien muodostaman työvaliokunnan rooli. Sen rooli tulee arvioida.

Hyvinvointikuntayhtymän hallituksen omistajaohjaus kuntajohtajien toimesta on SDP:n Lahden kunnallisjärjestön edustajien mukaan epädemokraattista. He esittävät, että yksi vaihtoehto on omistajaohjauksen järjestäminen kuntien luottamushenkilöiden toimesta, jolloin poliittinen vastuu olisi selkeämpi. Myös hyvinvointikuntayhtymän hallituksen kokoa voisi SDP:n Lahden kunnallisjärjestön mukaan kasvattaa, jolloin useammasta kunnasta ja puolueesta olisi edustusta.

Epäkohtien korjaaminen edellyttää hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen korjaamista. Julkisuudessa on eripurainen kuva hyvinvointikuntayhtymän hallituksen ja valtuuston toiminnasta. Hallitus toimii valtuuston alaisuudessa hallintosäännön ja perussopimuksen mukaisesti. Päätöksenteon uskottavuuden nimissä valtuuston ja hallituksen tulee pystyä hyvään yhteistyöhön.

– Omistajakuntien etu on, että julkista palvelutuotantoa ei rapauteta juustohöyläsäästämisellä, koska kilpailukykyinen julkinen palvelutuotantanto on parasta kuntatalouden hoitamista pitkällä aikavälillä. Kyse on paitsi hyvinvointikuntayhtymän, niin myös koko kunnallisen päätöksenteon ja demokratian uskottavuudesta, SDP:n Lahden kunnallisjärjestön puheenjohtaja Heikki Moilanen muistuttaa.

 

 

”Mikseivät asiakkaat voisi esittää omia tapoja osallistua?” – entinen työministeri moittii kaavamaisuutta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kuntouttava työtoiminta on muuttunut liian kaavamaiseksi. Tätä mieltä on kansanedustaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.).

– Kuntouttavaa työtoimintaa pitää muuttaa asiakkaan tahtoa kunnioittavammaksi.

Työttömällä on mahdollisuus omaehtoiseen kouluttautumiseen työttömyysturvalla ja työvoimapoliittiseen kouluttautumiseen. Filatovin mielestä samaa logiikkaa kannattaa noudattaa kuntouttavassa työtoiminnassa.

Professori Heikki Hiilamo ja tutkimusprofessori Pasi Moisio selvittivät osallistavan sosiaaliturvan malleja. Filatov kiittää professorien olevan oikeilla jäljillä, kun he esittävät, että kuntouttavan työtoiminnan sisältöä muutettaisiin laajemmaksi.

– Alkuperäinen idea positiivisesta aktiivisuudesta ja kuntoutuksesta on osin muuttunut ja leimaantunut pakkotyöksi.

Filatov listaa mahdollisia osallistumisen muotoja: vapaaehtoistyö, kansalaisjärjestöjen toiminta, ruokapiiri, vertaistukitoiminta, kansalaisopistossa opiskelu…

– Sisällön laajentaminen lisäisi myönteistä aktiivisuutta, ja samalla yhteiskunnallista hyvinvointia työttömän ja koko yhteiskunnan kannalta.

Kuntouttavaa työtoimintaa pitää muuttaa asiakkaan tahtoa kunnioittavammaksi.

Hän muistuttaa, että toiminnat eivät ole nytkään kiellettyjä, mutta niitä ei aktiivisesti edistetä pitkäaikaistyöttömien palveluissa.

– Ajatus siitä, että asiakkaat voivat ehdottaa omia tapoja osallistua tai valita listalta ja erilaisista vaihtoehdoista, aktivoisi, Filatov ehdottaa.

Hän varoittaa toiminnan avaamista yksityisiin yrityksiin.

– Siinä piilee iso hyväksikäytön riski. Työstä kuuluu aina maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka.

Huolestuttavana Filatov pitää myös sitä, että malliin liittyy myös ajatus nykyisen työmarkkinatuen leikkaamisesta ja aktiivikorvauksen poistamisesta. Työttömyysturvan leikkausta ei voi hyväksyä, hän painottaa.

Jos työtön kieltäytyisi toimista, hänen tukensa pienenisi. Osallistumistulo olisi nykyisen työmarkkinatuen suuruinen eli keskimäärin 697 euroa kuukaudessa, mutta kieltäytyminen pudottaisi tuen toimeen­tulotuen perusosan tasolle. Se on yksin asuvalla nyt 485,50 euroa kuukaudessa.

– On tärkeää, että aktiivikorvaus tulee automaattisesti. Aktiivisella työttömällä tulee matkakuluja ja muita osallistumisesta liittyviä kuluja. Tällä on turha rasittaa ennaltaehkäisevää toimeentulotukea, Filatov korostaa.

Hänen mukaansa kaikkein tärkeintä on se, että ihmisille myös tarjotaan kuntoutusta yhteiskunnan avustuksella ja ihmisen tarpeisiin räätälöitynä.

– Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat työttömät tarvitsevat yhä palveluja ja tukea. Heitä ei saa hylätä vapaaehtoisuuden varaan, Filatov muistuttaa.

Laadukkaiden aktiivitoimien järjestäminen maksaa.

– Tästä vastuusta julkinen valta ei saa laistaa valinnan vapauden ja vapaaehtoisuuden varjolla. On ehdottoman tärkeää löytää kiinteä yhteys työllistämispalvelun ja vapaaehtoisen osallistumisen välille, Filatov sanoo.

”Jos ei valiokuntaneuvoskaan tätä asiaa rekisteröinyt” – Mika Kari vastaa Niinistön väitteisiin

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mika Kari (sd.) pysyy tiukasti kannassaan, että valiokunta pidettiin pimennossa Suomen ja Britannian välille kaavaillusta sotilasyhteistyöstä.

Kari totesi maanantaina Helsingin Sanomille, että puolustusministeriön ja ministerin pitäisi informoida valiokuntaa näin keskeisistä asioista.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) taas väittää tiistaina ilmestyneessä blogissaan, että valiokuntaa on informoitu. Hän muistuttaa kriisinhallintakatsauksista 14.4.2016 ja 30.9.2016, joissa ”todetaan yksiselitteisesti Suomen selvittävän osallistumistaan Iso-Britannian johtamaan JEF-joukkopooliin”.

Niinistön mukaan katsaus jaetaan ”ulkoministeriön toimesta ulkoasiainvaliokunnalle, joka edelleen toimittaa sen puolustusvaliokunnalle”.

– Tämän menettelyn mukaisesti varapuheenjohtaja Kari on tullut tietoiseksi Suomen suunnitelmista. Eri asia on, että onko halua rekisteröidä saatua informaatiota.

Kaikki olivat sitä mieltä, että ei ole tullut tietoa.

Mika Kari ihmettelee, mitä Niinistö tarkoittaa informoimisella. Hän kertoo kysyneensä maanantaina puolustusvaliokunnan valiokuntaneuvokselta ja keskustelleensa muutaman valiokunnan jäsenen kanssa asiasta.

– Kaikki olivat sitä mieltä, että ei ole tullut tietoa.

Kari korostaa, että valiokuntaneuvos valmistelee ja tuo asiat puolustusvaliokuntaan.

– Jos ei valiokuntaneuvos ja valiokunnan jäsenet tällaista asiaa ole rekisteröineet, minä tulen kyllä palaamaan asiaan.

Karin mukaan tämän tason, sotilasyhteistyön suunnittelu, vaatii kunnon informaatiota eikä asian mahdollista piilottamista johonkin sivulauseeseen.

Hän muistuttaa myös siitä, että sunnuntaina puolustusministeri ilmoitti mediassa sotilasyhteistyön mahdollisuudesta ”aivan kuin asia olisi jo selvä”. Tiistain blogissaan Niinistö kirjoitti, että osallistuminen JEF-joukkoihin on Suomen tavoite, mutta ”osallistumisesta ei ole päätetty”.

Muutenkin Kari kritisoi sitä tapaa, joilla puolustusvaliokunta saa tietoonsa tärkeitä suunnitelmia. Lähinnä se on ollut median varassa.

Mika Kari on tyytyväinen presidentti Sauli Niinistön kannanottoon. Niinistö vaati, että mahdollinen sotilasyhteistyö pitää selvittää tarkasti.

Juhani Sillanmäki Uudenkylän työväenyhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi

Juhani Sillanmäki

Uudenkylän työväenyhdistyksen 14.12.2016 pidetyn kokouksen päätöksellä kutsuttiin Juhani Sillanmäki yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Sillanmäellä on pitkäaikainen toimintahistoria SDP:n paikallisessa puolueosastossa, Nastolan alueen SDP:n kunnallisjärjestössä sekä SDP:n Hämeen piirin toiminnassa. Uudenkylän työväenyhdistyksen jäseneksi hän on liittynyt 1.1.1955, jäsenyysaikaa on kertynyt huikeat 62 vuotta. Sihteerin tehtävissä Juhani Sillanmäki on toiminut 20 vuotta (1965–1984)  ja puheenjohtajana 32 vuotta (1985–2016).

Sillanmäellä on myös pitkä toimintahistoria Nastolan kunnan luottamustoimissa ajalta 1965–2008. Kulttuurin parissa hän on osallistunut toimintaan 1998 alkaen Nastolan Säkenissä ja Nastolan Runollisissa esiintyvänä rivijäsenenä, joissa hänelle on kertynyt yli 350 esiintymistä.

Uudenkylän työväenyhdistyksen puheenjohtajuutta jatkaa vuoden 2017 alusta Juhanin poika Pekka Sillanmäki.

Paavali Kärkkäinen
Lahti 

Keskustelua aiheesta