Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

Muuttovirta Suomen ja Viron välillä kääntyi täydellisesti – Miksi niin moni virolainen maahanmuuttaja kokee itsensä muukalaiseksi?

Kolumnit

Annakati Mattila

Varapuheenjohtaja, Pääkaupungin Wanhat toverit

Kun Virosta tuli vuonna 2004 Euroopan unionin jäsen, meidän jokapäiväisen elämämme piiriin alkoi ilmestyä hauskalla tavalla suomea murtavia Urveja, Anneja ja Maimuja.

Annakati Mattila

Heidät saattoi tavata kaupan kassakonetta naputtamassa, työpaikkaruokalan tiskillä ruokaa jakamassa tai uimahallin pukutiloja siivoamassa. Virolaiset maahanmuuttajat ovat olleet niitä pienipalkkaisia työntekijöitä, jotka arkisilla peruspalveluilla ovat huolehtineet jokapäiväisen elämämme sujumisesta.

Virolaiset ovatkin venäläisten jälkeen toiseksi suurin maahanmuuttajaryhmä Suomessa. On arvioitu, että heitä asuu täällä vakituisesti noin 60 000. Tämän luvun päälle tulevat ”pendelöitsijät”, joiden summittaistakaan lukumäärää kukaan ei tunnu tietävän. He käyvät Suomessa töissä, mutta ovat säilyttäneet asuinpaikkansa Virossa.

Tutkimus osoittaa, että heimoveljeydestä huolimatta virolaiset tuntevat itsensä muukalaisiksi ja että he ovat todellisuudessa kotiutuneet Suomeen heikosti.

Päältä katsoen virolaiset maahanmuuttajat ovat sopeutuneet Suomeen ongelmitta. Tarton yliopiston tutkijat selvittivät viime vuoden lopulla EU:n aluekehitysrahaston tuella Viron ja Suomen välistä muuttoliikettä ja tulivat siihen tulokseen, että virolaiset ovat integroituneet hyvin suomalaiseen työelämään. Positiivista tutkimustulosta on varmasti edesauttanut maantieteellinen, kielellinen ja kulttuurillinen läheisyys Suomeen ja suomalaisiin. Samoja ugri-mugrejahan tässä ollaan!

Tämä ei kuitenkaan ole virolaisten Suomeen muuton koko kuva, sillä muilla kuin työelämän mittareille mitattuna tilanne näyttää aivan toiselta. Tutkimus osoittaa, että heimoveljeydestä huolimatta virolaiset tuntevat itsensä muukalaisiksi ja että he ovat todellisuudessa kotiutuneet Suomeen heikosti. Kielisukulaisuus ei näytä hälventävän kaipuuta kotimaahan ja omille juurille. Virolaisilla maahanmuuttajilla se ilmenee muun muassa asunnon ja asuinpaikan sekä elämänkumppanin valinnassa. He asuvat pääasiassa vuokralla ja esimerkiksi Helsingissä omistusasunto on vain parillakymmenellä prosentilla vakituisesti täällä asuvista. Toinen mittari on se, että muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna virolaiset ovat vain harvoin valinneet elämänkumppanikseen suomalaisen.

Jo kolme vuotta sitten Suomen ja Viron välinen muuttovirta kääntyi pohjoisesta etelään ja toissa vuonna Suomesta Viroon muutti peräti puolentuhatta ihmistä enemmän kuin Virosta Suomeen.

Asunnon tai asuinpaikan valintaan vaikuttavat luonnollisesti tulot, mutta myös tulevaisuuden odotukset. Tyypillistä virolaisille maahanmuuttajille on, että Suomessa pyritään tulemaan toimeen mahdollisimman vähällä. Moni on jättänyt perheensä Viroon ja Suomenlahden pohjoispuolella asuminen on toimeentulon takia ollut pakon sanelemaa. Tavallista on niin ikään haaveilla paluusta kotimaahan ja säästää rahaa tulevaisuuteen Virossa.

Maahanmuuttotilastojen mukaan yhä useampi virolainen myös toteuttaa kotiinpaluuhaaveensa. Merkkejä virolaisten Suomeen muuttoinnon hiipumisesta on ollut havaittavissa jo jonkin aikaa. Jo kolme vuotta sitten Suomen ja Viron välinen muuttovirta kääntyi pohjoisesta etelään ja toissa vuonna Suomesta Viroon muutti peräti puolentuhatta ihmistä enemmän kuin Virosta Suomeen. Muuttajien joukossa on monenlaista väkeä; on Suomessa työuransa lopettaneita eläkkeelle jääneitä virolaisia, mutta myös parhaassa työiässä olevia ihmisiä, joita kotimaahan vetää palkkatason paraneminen ja työkulttuurin kehittyminen entistä positiivisempaan suuntaan. Oma lukunsa ovat sitten ne suomalaiset, jotka uskovat löytävänsä itselleen vihreän oksan etelänaapurista.

On tietysti aivan luonnollista, että ihminen ikävöi kotimaahansa. Silti olisi mielenkiintoista tietää, miksi niin moni virolainen maahanmuuttaja kokee itsensä muukalaiseksi, vaikka on saattanut asua täällä jopa 10–15 vuotta. Kieliongelmat tai kulttuurierot eivät varmaankaan ole siihen syynä, vaan kyse on ihan jostain muusta. Ehkä kotiutumisen suurin este onkin se, että me suomalaiset ja veljemme virolaiset olemme liian samankaltaisia. Kummatkin haluavat puuhastella omissa porukoissaan eivätkä pidä siitä, että joku vieras ja ulkopuolinen tulee sotkemaan tuttuja ja turvallisia kuvioita.

Kirjoitus on julkaistu ensin Wanhojen toverien kolumnisarjassa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE