Politiikka

”Myönnytys epä-älylliselle poliittiselle kulttuurille” – kokoomusedustajan yllättävä avautuminen, lyö budjetin maan rakoon

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ei säästele sanojaan moittiessaan hallituksen budjettiesitystä.

– Kyllähän se on sanottava, että budjettiriihen saldo on pettymys, vaikka kevään kehysriihi ei odotuksia nostanutkaan, Lepomäki kirjoittaa blogissaan.

– Eilinen päätöslista on täynnä selvitystä ja valmistelua – ja tekemättä jättämistä, hän moittii.

Parlamentaarisen työryhmän perustamista yritystukien uudistamiseen Lepomäki pitää vastuun pakoiluna.

– Minä odotan hallitusta, joka purkaa kaikki yritystuet ja vastaavasti laskee yrittämiseen kohdistuvaa verotusta useilla prosenttiyksiköillä.

Työmarkkinauudistuksista Lepomäki toteaa, että mitään isoa ei uskalleta tehdä.

– Puhutaan enää 10 000 lisätyöpaikasta, vaikka hallituskauden alun tavoitteesta uupuu vielä 70 000.

– Koska vastustin nykyisen muotoista kikyä alunperinkin, totean vain, että tämän hallitus saa kantaa ikuisesti ristiä siitä, että se melkein sai uudistettua suomalaiset työmarkkinat eurooppalaiselle kilpailukykyiselle tasolle. Se vain jätti historiallisen tilaisuuden käyttämättä. Nyt jatketaan vanhaa tupojen kierrettä, mikä tarkoittaa hallitustyöskentelyn kannalta suunnilleen seuraavaa: mitään ei tehdä, koska tupo on a) juuri tehty, b) juuri päällä tai c) juuri tulossa.

– Samaan talouspolitiikan doktriiniin kuuluu, että hädän edessä kiristetään liitoilta palkkamalttia. Ennen vanhaan devalvoitiin. Se on sääli, koska jokaisen hallituksen tavoitteen pitäisi olla pikemmin se, että maassa työskentelevien ihmisten elin- ja ansiotasot nousevat eivätkä laske. Palkkojen pitäisi kuitenkin voida nousta tekemisen ja osaamisen kautta, ei kabinettipäätöksin, jolloin jätetään kroonisesti osa porukasta kokonaan ilman töitä.

”On vahva signaali osaajille, ettei heidän puoltaan pidetä edes porvarihallituksessa.”

Elina Lepomäen mielestä solidaarisuusveron alarajan laskun jatkaminen on myönnytys epä-älylliselle poliittiselle kulttuurille.

– Jos haluamme, että täällä kannattaa tehdä ja teettää myös korkean tuottavuuden asiantuntijatöitä, on progressiota – ja ylimpiä marginaaliveroasteita – kerta kaikkiaan laskettava.

– Kaikki verot maksaa lopulta yrityksen asiakas. Jos maksaa. Sen sijaan, että pidetään kovan osaamisen työn hintaa huippukorkealla, meidän pitäisi miettiä, miten saamme kovapalkkaista työtä Suomeen nykyistä paljon enemmän.

– On vahva signaali osaajille, ettei heidän puoltaan pidetä edes porvarihallituksessa. Ei ihme, että niin moni lähtee maasta – koulutettuja lähtee enemmän kuin tänne tulee – ja vielä useampi jättää verojen takia lisäponnistelut sikseen.

Lepomäki ei ole löytää budjetista mitään positiivista.

– Hyviä uutisia on lähinnä koulutuksen saralla, kun ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään. Haastavilla alueilla toimiville peruskouluille osoitetaan lisää rahoitusta. Takuueläkettä nostetaan, mikä on hyvä. Ihmisten perusturvaa pitäisi parantaa ja laajentaa. Tähän ei kuitenkaan tule olemaan mahdollisuuksia, jos nousukauden hedelmät tärvätään vanhoihin rakenteisiin ja tehottomuuksiin kuten keski- ja hyvätuloisten itse itselleen maksamiin tulonsiirtoihin.

Aika on rahaa; valitettavasti tämäkin hallitus on nyt päätynyt tuhlaamaan molempia.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat