”Myrskyisä syksy ja talvi varmasti tulee” – matalapalkkaiset julkisen sektorin naiset eivät suostu enää ”lapsipuolen” asemaan

Kuva: Jari Soini

Palkansaajajärjestöt valmistautuvat jo syksyn ja talven työmarkkinamittelöihin. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine (kuvassa) ei liittokierroksesta kauhistu.

– Tupot, raamit ja tykat ovat olleet ehkä helpompia, mutta positiivista on se, että kuntatyönantajan kanssa näyttäisi yhteistyö sujuvan ainakin tällä hetkellä.

Tunnusteluja on käyty pöydän molemmin puolin, miltä yhteiset tavoitteet maistuvat.

– Kuntatyönantajakaan ei puhu enää nollalinjasta vaan maltillisista palkankorotuksista. Me haluamme pitää esillä myös laatua ja sitoutumista. Palkalla on merkitystä, jotta tulos tyydyttää myös työnantajaa, Niemi-Laine painottaa.

JHL:llä on noin 220 000 jäsentä, ja yli sata työehtosopimusta tehtävänä. Ensimmäisenä sopimus on katkolla tammikuussa suurimmalla eli kunta-alalla. Niemi-Laineen mukaan liitossa seurataan tarkkaan vientialojen sopimusten syntyä, joissa riittää vaikeusastetta niissäkin. Teknologiateollisuuden neuvottelut alkoivat jo toissa viikolla ja metsäteollisuuden sopimukset raukeavat syyskuun lopussa.

– Kun yhteistä vientialojen Suomen mallia ei syntynyt, se varmaan hyydyttää intoa nopeaan sopimiseen. Mutta eihän tässä tiedä, millaista mallia matkan varrella vielä neuvottelupöydissä syntyy.

Suomen mallin mukaisesti vientialat olisivat määrittäneet palkankorotusten katon. Niemi-Laine on havainnut, että julkinen sektori tuntuu aina jäävän lapsipuolen asemaan, kun palkoista on kyse. Hän ei kuitenkaan missään nimessä halua lietsoa vientialojen ja julkisen sektorin vastakkainasettelua.

– Muutkin toki tarvitsevat palkankorotuksia kuin vientialat. Haluamme olla tasavertaisesti kehittämässä yhteiskuntaa ja ylläpitämässä kotimarkkinoita, jotka ovat pitäneet pitkälti Suomea pystyssä. Olemme sanoneet sen jo ääneen, että haemme vientialojen yleistä palkkatasoa.

Niemi-Laine ei lämpene ajatukselle, että vain vientialat olisivat ”ainoa autuaaksitekevä taho” nostamaan Suomen kilpailukyvyn huippuunsa. Julkisella puolella on oma tärkeä roolinsa tässäkin.

– Me teemme vientialoille mahdolliseksi riskin ottamisen esimerkiksi kouluttamalla, järjestämällä päivähoitoa, terveydenhoitoa ja rakentamalla teitä. Kyllä sen pitäisi näkyä myös palkoissa, että me rakennamme yhdessä Suomea.

Eikö epäoikeudenmukaista kiky-sopimusta olisi voitu perua?

Julkisen sektorin työntekijöistä pääosa on melko pienellä palkalla töitä tekeviä naisia. Hallituksen torstaina julkistama ensi vuoden budjettiesitys ei heidän arkeaan helpota ihmeemmin. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti lomarahojen leikkaukset jatkuvat vielä ensi ja seuraavana vuonna.

Muun muassa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman totesi, että hallituksella olisi nyt ollut valta perua päätös ja ”saada tämä kipupiste pois tulevan työmarkkinakierroksen alta”.

Niemi-Laine ei voisi olla enempää samaa mieltä. Hän laskee, että työajan pidennys palkatta ja lomarahojen leikkaaminen vievät vähintään yli 400 euroa palkkapussista vuodessa.

– Eikö epäoikeudenmukaista kiky-sopimusta olisi voitu perua? Nyt pidetään kiinni kynsin hampain päätöksestä, joka asiantuntijoidenkin mielestä on jo nyt tullut kalliiksi.

Koska lähtötilanne on nyt mikä on, JHL lähtee hakemaan selkeästi euromääräistä palkankorotusta. Se sopii paremmin matalapalkka-aloille kuin prosenttikorotukset.

Euromääristä Niemi-Laine ei vielä puhu, mutta hän toteaa, että julkinen sektori ei ole hakemassa mitään sen enempää kuin muutkaan.

Budjettiriihen viesti oli myös se, että kokonaisveroaste ei nouse, ja ansiotulojen verotusta kevennetään 270 miljoonaa euroa. JHL:ssä murehditaan sitä, että ne ovat pois kuntien kukkarosta. Pelkona ovat yt-neuvottelut, väen vähentäminen ja sitä kautta palvelun rapautuminen.

Liitto on jo varoittanut aiemmin, että mahdolliset verokevennykset eivät saa korvata palkankorotuksia.

– Vaikuttaa siltä, että työnantajilla näyttäisi olevan palkanmaksuvaraa myös julkisella sektorilla. Kuntatalous on hyvässä vauhdissa positiivisempaan suuntaan, Niemi-Laine aistii.

Kaikki on mahdollista ja kaikkeen pitää valmistautua.

Häntä on hieman huvittanut se, että poliitikot ovat jääneet nyt ”mukamas” syrjään työmarkkinapolitiikasta.

– Mielipiteitä tuntuu kuitenkin olevan, millaista palkkaratkaisua pitäisi lähteä hakemaan. Meidän jäsenemme kokevat, että tämä sektori on antanut osansa kilpailukyvyn edistämiseen, hän puuskahtaa.

Liitossa ollaan huolissaan myös siitä, kuinka julkisen ja yksityisen sektorin palkkakehitys eriytyy hyvää vauhtia. Julkisella puolella se oli kesäkuussa miinuksella 1,8 prosenttia. Yksityinen sektori porskutti taas 0,6–0,8 prosenttia plussan puolella. Julkiselle sektorille mätkäytetyt kiky-sopimuksen tuhoisat vaikutukset eivät ainakaan pienennä tätä eroa.

Suuri murheenaihe on vuosikymmenestä toiseen ollut se, kuinka miesten ja naisten palkat kunnissa eivät vain lähene toisiaan. Miesten keskiansio kuukaudessa on 3 400 euroa, kun naiset saavat tyytyä 2 800 euroon. Kunta-alan palkansaajajärjestöt lähtevät ajamaan toden teolla palkkaohjelmaa, jonka tavoitteena on tasa-arvo palkoissa.

Niemi-Laine arvioi, että tuleva neuvottelukierros tulee olemaan naisvaltaisilla aloilla erittäin mielenkiintoinen.

– Myrskyisä syksy ja talvi varmasti tulee. Kaikki on mahdollista ja kaikkeen pitää valmistautua.

JHL:n hallitus on jo hyväksynyt tavoiteteemat: lisää rahaa kukkaroon, inhimillisyyttä työelämään, nollatuntisopimukset kuriin, osaamista ja hyvinvointia työpaikoille. Liitto nostaa myös ympäristöasiat esille. Työpaikoilla pitää vaalia vihreitä ja solidaarisia arvoja, jotta nuoria saadaan tulevaisuudessakin julkisen palvelun töihin.

Hallitusohjelman kirjaukset tuottavat myös päänvaivaa. Takaisinottovelvoitteita, määräaikaisuuksien ja koeaikojen ehtoja on muun muassa heikennetty. Pelisääntöjä ei ole esimerkiksi koulutussopimuksista ja työpaikkaohjaamisesta.

Palkansaajapuolella näyttäisi olevan jonkinlainen niskalenkkiote.

Tavoitepaperi lähtee lokakuun alussa kierrokselle maakuntiin ja jäsenistö saa kertoa siitä mielipiteensä. Niemi-Laine uskoo, että joulukuussa neuvottelijat ovat viisaampia, mistä lähdetään rummuttamaan neuvottelupöydissä.

– Ei tässä olla menossa millekään kosioretkelle vaan neuvottelemaan tasaveroisesti.

Lisävaikeutta tuo myös se, että sote-uudistus myöhästyy vuodella, joten julkisen sektorin rakenne ja tulevaisuus on vielä hämärän peitossa. Niemi-Laineen mukaan ainakin joissakin neuvottelupöydissä on puhuttu vähintään 2-vuotisista sopimuksista. Sillä saaataisiin turvatuksi Suomen talouden nousu ilman häiriöitä.

JHL:n puheenjohtaja näkee, että ay-liikkeen yhteinen voima on vain kasvanut verrattuna työnantajapuoleen.

– Ajattelikohan EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) aivan loppuun saakka, millainen show tästä syntyy kiky-sopimuksen jälkeen ja liittokohtaisiin neuvotteluihin valmistauduttaessa? Palkansaajapuolella näyttäisi olevan jonkinlainen niskalenkkiote, Päivi Niemi-Laine pohtii ennen todellisten koitosten alkua.

Uusi ydinasesopimus uhkaa jäädä hampaattomaksi – Tutkija: Suomi varjelee Nato-yhteistyötä

Kuva: LEHTIKUVA / BRITTA PEDERSEN
Ydinaseiden kieltämisen puolesta osoitettiin mieltä Berliinissä.

Kymmenet maat eri puolilta maailmaa ovat viime päivinä allekirjoittaneet ydinaseet kieltävän sopimuksen. Suomi on jäämässä sopimuksen ulkopuolelle ja seuraa näin Nato-maiden esimerkkiä.

Jean Monnet -professori Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta arvioi, että päätöksen taustalla on halu olla vaikeuttamatta kumppanuutta sotilasliitto Naton kanssa.

– Suomen päätöksessä olla menemättä edes mukaan valmisteluun oli perinteistä varovaisuutta suhteessa ydinasemaihin. Edetään mieluummin niiden tahdon mukaisesti, Ojanen arvioi.

Laillisesti sitova sopimus hyväksyttiin heinäkuussa, ja se tulee voimaan 90 päivää sen jälkeen, kun vähintään 50 valtiota on sen allekirjoittanut. Sopimus kieltää laajasti ydinaseiden kehittämisen, hankkimisen ja säilyttämisen.

Maailman ensimmäinen ydinaseet kokonaan kieltävä sopimus on jakanut EU-maat kahtia. Nato-maat vastustavat uutta sopimusta, kun taas liittoutumattomat Irlanti ja Itävalta allekirjoittivat sen ensimmäisten joukossa. Suomi sen sijaan ilmoitti jo hyvissä ajoin, ettei se lähde edes sopimuksen valmisteluun.

Hallitus: Uusi sopimus vie pohjaa vanhalta.

Suomen hallitus on selittänyt kieltäytymistä sillä, että uusi sopimus vie pohjaa vuosikymmeniä vanhalta ydinsulkusopimukselta varsinkin, kun ydinasevallat eivät ole lähdössä siihen mukaan.

Ulkoministeriön apulaisosastopäällikön Timo Kantolan mukaan Suomi ei allekirjoita sopimusta, koska sen avulla ei edistetä parhaalla tavalla ydinaseiden riisuntaa. Hänen mukaansa jo olemassa oleva ydinsulkusopimus kattaa aseidenriisunnan ja niiden päätymisen uusille valtioille.

Uusi sopimus on Kantolan mukaan aiempaa julistuksenomaisempi eikä sisällä pykäliä ydinasekiellon valvonnasta.

– Joudutaan kysymään, miten sopimukset suhteutuvat toisiinsa, kun on kaksi erilaista ydinaseiden kieltoa.
Professori Ojasen mielestä vastakkain on sen sijaan kaksi erilaista maailmankuvaa.

Vanha ydinsulkusopimus valmisteltiin 60-luvulla sen aikaisten ydinasevaltojen USA:n, Venäjän, Kiinan, Ranskan ja Britannian ehdoilla, eikä niiden oikeuteen pitää hallussaan ydinaseita puututtu. Nyt liikkeellä on suuri joukko valtioita, jotka kyseenalaistavat ydinaseiden olemassaolon kokonaan.

Nato on ilmaissut selvästi kielteisen kantansa. Ilman ydinasevaltoja sopimus ei Naton mukaan auta vähentämään ydinasearsenaalia tai tuo vakautta.

– Tosiasiassa se saattaa aiheuttaa päinvastaista luomalla jakolinjoja aikana, jolloin yhtenäistä tulokulmaa turvallisuusriskeihin tarvittaisiin enemmän kuin koskaan, Nato totesi viikolla kannanotossaan.

Ojanen arvioi, että Nato pyrkii vaalimaan yhtenäisyyttään, koska ydinasepelote on keskeinen osa sen sotilaallista pelotetta.

– Natolla on selvä ydinasedoktriini. Olisi Natolle vakava asia, jos jäsenmaat näyttäisivät olevan eri linjoilla.

Ruotsi on yllättäen ottanut sopimuksen uuteen harkintaan.

Vielä valmistelussa mukana ollut Ruotsi on yllättäen ottanut sopimuksen uuteen harkintaan ja arvioi vielä kertaalleen sen seurauksia.

Ruotsalaismedioiden mukaan Yhdysvallat on vedonnut maahan, jotta tämä jäisi sopimuksen ulkopuolelle tai muutoin maiden puolustusyhteistyö voisi vaarantua.

Ojasen mukaan sopimus ei kuitenkaan sinällään aiheuttaisi rajoitteita yhteistyölle eivätkä periaatteet ydinaseiden kauttakulusta tai sijoittamisesta muuttuisi.

– Tässä on yhdistetty kaksi asiaa, joilla ei ole varsinaisesti tekemistä toistensa kanssa, mutta voidaan antaa ymmärtää, että olisi, Ojanen tulkitsee.

STT– Anniina Luotonen

”Tapahtunut hävettää” – SDP:n valtuutettu Berhan Ahmadi tunnustaa olevansa yksi tuomituista kunnallispoliitikoista

Kuva: Emilia Reponen

Sosialidemokraattien Turun kaupunginvaltuutettu Berhan Ahmadi kertoo julkisessa Facebook-päivityksessään olevansa yksi niistä Suomen kunnallispoliitikoista, jotka ovat saaneet viimeisen vuoden aikana tuomion rikoksesta.

– Sain viime vuoden syyskuussa yhden kuukauden ehdollista vankeutta, kun oikeus katsoi minun nostaneen virheellisesti sosiaalietuuksia samalla kun sain satunnaista palkkaa työstä vuokrafirman kautta, hän kirjoittaa.

– Tapahtunut kaduttaa ja hävettää minua. Luulin toimineeni oikein, mutta minun olisi pitänyt ottaa asioista paremmin selvää. Pyydän anteeksi tekemääni virhettä.

Ahmadin tunnustus liittyy Helsingin Sanomien aikaisemmin tänään julkaisemaan selvitykseen, jonka mukaan viime kevään kuntavaaleissa valituista valtuutetuista ja varavaltuutetuista lähes 400:lla on tuore rikostuomio.

Lehden tekemän selvityksen mukaan kunnanvaltuustoissa on yhteensä 395 paikallispoliitikkoa, jotka ovat viiden viime vuoden aikana syyllistyneet yhteensä 705 lainvoimaiseen rikokseen.

Lisäksi heistä lähes sata on saanut vankeusrangaistuksen joko ehdollisena tai ehdottomana.

Toivon, että sosiaalietuuksien nostamiseen liittyviä määräyksiä selkeytetään.

Ahmad kertoo pävityksessään maksaneensa suuren osan virheellisesti nostetuista tuista takaisin. Lisäksi hän maksaa parhaillaan loppuja takaisin maksusuunnitelman mukaisesti.

– Vika oli yksin minun, mutta samalla toivon, että sosiaalietuuksien nostamiseen liittyviä määräyksiä selkeytetään, ettei tällaisia mokia pääsisi käymään muille vuokratyöfirmoissa pätkätyötä tekeville, hän ehdottaa.

Helsingin Sanomat tavoitti myös eri puolueiden puoluesihteereitä kommentoimaan uutista. Heidän mukaansa kunnallispoliitikkojen rikostaustoja on käytännössä mahdotonta selvittää niin tarkkaan, että kaikki mahdolliset rikkeet tulisivat esille ennen ehdokasasettelua. Selvityksiä voidaan tehdä vain paikallistasolla.

– Ihanneyhteiskunnassa kukaan ei tee rikoksia, mutta siihen ei koskaan päästä. Ja päättäjätkin ovat ihmisiä, keskusta puoluesihteeri Jouni Ovaska kommentoi HS:lle.

Ovaskan mukaan kaikkien osapuolien kannalta olisi olennaista, että asiat selvitetään jo ennen ehdokasasettelua. Käytännössä kaikissa puolueissa ehdokkaita haastatellaan.

Puolueet ovat kuitenkin pitkälti sen varassa mitä henkilö itse kertoo. Tarkempien selvitysten tekemiseen ei tunnu olevan resursseja.

Korjattu tuomion antamisen ajankohta viime keväästä viime syyskuuksi. 

Presidentti Niinistö aloittaa kampanjansa vasta joulukuussa – silti ehdokasta hehkutetaan jo turuilla ja toreilla

Kuva: lehtikuva / aleksi tuomola

Presidentti Sauli Niinistö on ilmoittanut, että hän aikoo aloittaa vaalikampanjansa vasta itsenäisyyspäivän jälkeen. Samaan aikaan toisaalla Niinistön erinomaisuutta hehkuttavat jo estoitta ne, jotka ovat keränneet nimiä perustettavalle valitsijayhdistykselle.

– Kyllähän nimien kerääminen voidaan tulkita kampanjoinniksi. Tällä mallilla pyritään madaltamaan kynnystä äänestää Niinistöä, muotoilee professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

Ruostetsaaren mukaan huomiota herättävää on, miten vähän nimienkeräyskampanja Niinistön valitsijayhdistystä varten on ollut esillä perinteisessä mediassa.

– Ilmoittautumiskortteja on kerätty turuilla ja toreilla, kerääjät ovat olleet ilmeisesti asialla erilaisten tapahtumien yhteydessä, Ruostetsaari toteaa.

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Mari Marttila puolestaan toteaa, että sosiaalisessa mediassa Niinistöä on tuotu esiin hyvinkin näyttävästi. Marttila tekee väitöskirjaansa sosiaalisen median käytöstä politiikassa.

– Kampanjointi on ollut hyvinkin aktiivista. Minusta se ei ole mitenkään yllättävää, Marttila arvioi.

Somessa on yllättävän hiljaista.

Sen sijaan muut presidenttiehdokkaat ovat Marttilan mukaan olleet somessa esillä varsin vähän, ehkä Pekka Haavistoa (vihr.) ja Laura Huhtasaarta (ps.) lukuun ottamatta.

– Kun vaaleihin on neljä kuukautta, siihen nähden somessa on yllättävän hiljaista. Odotan kovasti, että jotain tapahtuisi, Marttila sanoo.

Sauli Niinistön kampanjapäällikkö Pete Pokkinen kommentoi asiaa niukkasanaisesti. Hän ei halua ottaa kantaa siihen, onko kannattajakorttien kerääminen yleisötapahtumineen ja Facebook-sivuineen jo käytännössä vaalikampanjointia.

– Kannattajakorttien kerääminen on ainoa mahdollinen tapa silloin, kun perustetaan valitsijayhdistystä, Pokkinen toteaa.

Valitsijayhdistyksellä tulee olla vähintään 20 000 äänioikeutettua kannattajaa.

Valitsijayhdistyksen perustamiseksi kerättyjen kannattajakorttien määrä julkistetaan maanantaina.

”Terrorismi pelottaa. Mutta järki käteen nyt.” – SDP:n presidenttiehdokas Haatainen korostaa rajat ylittävää yhteistyötä

Kuva: LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN

SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen puolustaa Facebook-kirjoituksessaan kansainvälistä yhteistyötä, EU:ta ja YK:ta.

– Tarvitsemme toisiamme. Tarvitsemme rajat ylittävää yhteistyötä. Siksi EU ja siksi YK ovat välineitä, joita pitää entistä paremmalla yhteistyöllä trimmata vastaamaan vakavien ongelmien ratkaisemiseksi, Haatainen kirjoittaa.

– Ongelmiin on olemassa ratkaisuja, mutta niiden toteuttamisessa emme pärjää yksin.

Haatainen ottaa kirjoituksellaan kantaa lauantaina julkisuudessa velloneeseen keskusteluun.

– Tämä viikonloppu on syksyn ainoa vapaa viikonloppuni. Maaseudun rauha ja metsän syksyinen kuulaus antavat ajatuksille tilaa. Tunnelman rikkoi lauantain uutisointi. Tuntuu, että ilmatila täyttyy toinen toistaan älyttömämmistä esityksistä.

EU näyttäytyy ainoana järkevänä vaihtoehtona Suomen kaltaiselle pienelle maalle.

Hän korostaa, että 2010-luvun maailmassa EU näyttäytyy ainoana järkevänä vaihtoehtona Suomen kaltaiselle pienelle maalle.

– Terrorismi pelottaa. Mutta järki käteen nyt. Iskujen ehkäisemisessä Euroopan laajuinen viranomaisten yhteistyö on ratkaisevaa ja keskeistä. Sitä on nyt tiivistettävä ja jäljitettävä täällä toimivat terroristien solut.

EU-alueen yhteisten ulkorajojen valvonta on Haataisen mielestä myös mahdollista toteuttaa tehokkaasti, kun siihen on olemassa EU:n yhteinen tahtotila

– Jos EU:ta ei nyt olisi, se pitäisi nopeasti keksiä. Se on käytännön apparaatti, jota voi hyödyntää rajat ylittävien ongelmien ratkaisussa. Sellainen on ilmaston vaarallinen lämpeneminen.

Ilmasto lämpenee kovaa vauhtia.

Haatainen ilmaisi kirjoituksessaan lisäksi huolensa ilmastonmuutoksesta.

– Ilmasto lämpenee kovaa vauhtia. Sen seurauksena Grönlanti ja jääkentät sulavat pelottavalla vauhdilla.

Hän kertoo, että viettäessään vapaa-aikaansa luonnon keskellä hänessä kasvaa joka kerta yhä suurempi halu suojella suomalaista luontoa.

– Esitykset irrottautua Pariisin ilmastosopimuksesta kuulostavat samalta kuin päättäisimme irrottautua yhteiseltä maapalloltamme. Seuraukset ilmastonmuutoksesta näkyvät jo nyt hirmumyrskyineen. Merenpinta nousee ja toisaalla kuivuus kasvattaa nälänhätää.

– Yhteisen maapallomme kohtaamiin ongelmiin ei voi vastata piiloutumalla metsään, kallion suojaisaan luolaan toivoen että paha maailma pysyy muualla.

HS: Valtuustoissa 395 kuntapoliitikkoa, joilla tuore rikostuomio – lähes 100 saanut vankeusrangaistuksen

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Äänestylippuja Kunnantoimiston pöydällä tarkistusta varten Sipoossa.

Viime kevään kuntavaaleissa valituista valtuutetuista ja varavaltuutetuista lähes 400:lla on tuore rikostuomio, kertoo Helsingin Sanomat.

Lehden tekemän selvityksen mukaan kunnanvaltuustoissa on yhteensä 395 paikallispoliitikkoa, jotka ovat viiden viime vuoden aikana syyllistyneet yhteensä 705 lainvoimaiseen rikokseen.

Lisäksi heistä lähes sata on saanut vankeusrangaistuksen joko ehdollisena tai ehdottomana.

Suurimmassa osassa kuntia ainakin yksi valtuutettu tai varavaltuutettu on saanut rikostuomion. Lehden selvityksen mukaan vain 30 prosenttia kunnista on sellaisia, joissa kuntapoliitikoilla ei ole rikostuomiota.

Neljännes kaikista selvityksessä olleista rikoksista on tapahtunut liikenteessä. Paikallispoliitikot ovat jääneet kiinni ylinopeudesta tai rattijuopumuksesta.

Perussuomalaisissa ei ole välttämättä kiinnitetty paljoa huomiota ehdokkaiden taustaan.

Puolueittain verrattuna rikoksista tuomittujen osuus on suhteellisesti suurin perussuomalaisten riveissä. Perussuomalaisista valtuutetuista ja varavaltuutetuista yli 5 prosentilla on rikostuomio.

Lehti ei ottanut selvityksessään huomioon kesällä tapahtunutta sinisen ryhmän erkaantumista perussuomalaisista.

Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin suunnittelija Hannu Niemi arvelee lehden haastattelussa, että perussuomalaisissa ei ole välttämättä kiinnitetty paljoa huomiota ehdokkaiden taustaan, koska puolue on kasvanut nopeasti.