”Näen suuria uhkia” – Ammattikoulujen vaarallinen ihmiskoe huolestuttaa OAJ:n puheenjohtajaa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen (kuvassa) mukaan ammattikoulu-uudistus näyttää tällä hetkellä nuorten tulevaisuuden kannalta pahalta.

– Näen kehityssuunnassa suuria uhkia. Olen suuresti huolissani siitä, miten oppilaiden ammatillisen taitotason käy.  Myös nuorten syrjäytymiskierteen paheneminen on valitettavan realistinen vaihtoehto.

Ammattikoulu-uudistus nousi eilen julkiseen keskusteluun helsinkiläinen päätoimittajan ja kriitikon Aleksis Salusjärvi julkaistua Ylen verkkosivuilla kolumnin, jossa hän toteaa ammattikouluissa olevan käynnissä vaarallisen ihmiskokeen.

– Hallituksen koulutusleikkaus tuli pahimmalla mahdollisella hetkellä. Edellinen hallitus halusi nuorisotakuun myötä mahdollisimman monta nuorta takaisin koulun penkille keinolla millä hyvänsä. Koulutuksesta tehtiin lääke syrjäytymistä vastaan, hän kirjoittaa.

Salusjärven mukaan edellisen hallituksen päätöksen seurauksena ammattikoulut täyttyivät oppilaista, joiden elämänhallinta vaatii aktiivista tukea. Nykyinen hallitus kuitenkin laittoi leikkurin pyörimään, ja 15 prosenttia ammattikoulujen rahoituksesta katoaa.

– Opetuksessa tämä näkyy niin, että koulujen johto painostaa opettajia päästämään oppilaita kursseiltaan mitättömillä näytöillä. Vaativiin ammatteihin, kuten hoitoalalle, on siksi lähivuosina valmistumassa ihmisiä, jotka eivät ole saaneet asianmukaista opetusta työhönsä, ammattikouluissa ympäri Suomen opetusta antanut Salusjärvi huomauttaa.

Ei osaaminen itsenäisellä työskentelyllä kyllä valitettavasti hoidu.

OAJ:n Luukkainen yhtyy Salusjärven huoleen.

– Osaamisen tasoa pitäisi muuttuvan työelämän myötä pystyä ennemmin nostamaan. Lähiopetusta on enää vain 20 tuntia, jopa vähemmän. Ei osaaminen itsenäisellä työskentelyllä tai jollain ohjaamisella kyllä valitettavasti hoidu. Elinkeinoelämässä tai työpaikoilla ei ole aikaa eikä tarvittavaa pedagogista osaamista nuorten ohjaamiseen. Kyllä tämä on iso uhka.

– Nyt tulisikin huolehtia rahojen oikeasta ohjaamisesta siten, että nuoret saavat riittävästi ammattitaitoisia ohjaamisia.

Luukkaisen mukaan esimerkiksi Hyvinkäällä ja Riihimäellä on jo aloitettu toimia, joissa ammatillisen taidon lisäksi pedagogisesti koulutettuja opettajia on alettu korvata ammattinsa osaavilla työmiehillä.

– Väheksymättä lainkaan työmiehien alaansa liittyvää osaamista, heillä ei ole samanlaisia valmiuksia kouluttaa nuoria pedagogisessa mielessä. Tämä kehityskulku pitää ampua alas heti.

Nuorisotakuusta on paradoksaalisesti vaarassa tulla syrjäytymistä kiihdyttävä hanke.

Osaamisen vähentymisen lisäksi Salusjärvi esittää kolumnissaan olevansa huolissaan myös syrjäytymisvaarassa olevien nuorten pärjäämisestä ammattikoulu-uudistuksen pyörteissä. Hallituksen uudistuksen seurauksena ammattikoululaisten on etsittävä itsellensä yritys, jossa he täyttäisivät leikkausten entisestään vähentämää kouluopetusta tekemällä töitä.

Salusjärvi korostaa tämän sopivan vain sellaisille oppilaille, joilla on korkea motivaatio ja kyky itsenäiseen työskentelyyn.

– Nuorisotakuun myötä kouluihin saaduista uusista oppilaista luultavasti yksikään ei täytä näitä kriteerejä. He saavat karun opetuksen, kun heille tehdään selväksi, että he eivät ole sopivaa ainesta yhteiskuntaamme, hän kirjoittaa.

– Nuorisotakuusta on paradoksaalisesti vaarassa tulla syrjäytymistä kiihdyttävä hanke.

Tämänkin väite on Luukkaisen mukaan täysin totta. Ammatillisessa koulutuksessa on paljon sellaisia nuoria, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea saadakseen elämänsä uomiinsa sekä vakiinnutettua.

– Hallituksen päättämä koulutusrahoituksen leikkauksen uhkaa estää nuorten tarvitseman tuen saamista.

Resursseja opettajien antamaan koulutukseen sekä ohjaamiseen.

Mikä sitten olisi paras ratkaisu vallitsevassa tilanteessa nuorten kannalta? Luukkainen kehottaa ammattikouluja panostamaan resurssejaan opettajien antamaan koulutukseen sekä ohjaamiseen, joka sisältää myös elämänhallintataitojen kartuttamista.

– Ammatillisen koulutuksen uudistuksen periaate tulisi olla sellainen, että nuoret saavat riittävän pohjan ammatilliseen osaamiseen. Mutta myös elämänhallintataitoihin. Tämä tulisi taata ennen kaikkea riittävällä määrällä lähiopetusta.

Amnesty moittii Suomea turvapaikanhakijoiden oikeuksien heikentämisestä: ”Hallituksen tulisi ryhtyä tarvittaviin toimiin”

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International moittii vuosiraportissaan Suomea turvapaikanhakijoiden oikeuksien heikentämisestä. Järjestö arvostelee viime vuosina muutettuja turvapaikkalakeja ja -käytäntöjä voimakkaasti.

– Turvapaikkapolitiikan kiristykset kasvattavat palautuskiellon loukkaamisen riskiä. Hallituksen tulisi selvittää kiristysten yhteisvaikutukset ja ryhtyä tarvittaviin toimiin oikeusturvan palauttamiseksi, sanoo Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Raportti kiinnittää huomiota myös Suomen uusien tiedustelulakien ihmisoikeusvaikutuksiin.

Tiedustelulla puututaan keskeisiin ihmisoikeuksiin, kuten yksityisyyden suojaan ja sananvapauteen. Amnestyn mukaan perustuslain esitetty muutos voi olla perusteltu ainoastaan, jos tiedustelua valvotaan tehokkaasti ja ihmisillä on riittävät oikeussuojakeinot.

– Valtioilla on velvollisuus kunnioittaa, suojella ja toteuttaa näitä oikeuksia, Johansson painottaa.

Lisäksi Suomi saa kritiikkiä translain puutteista ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Trump ei kuitenkaan ole linjassaan yksin.

Amnesty varoittaa, että joidenkin vallanpitäjien vihaa täynnä oleva retoriikka on muuttunut teoiksi. Tämä uhkaa normalisoida vähemmistöjen syrjinnän.

Viime vuosi alkoi Donald Trumpin nousulla Yhdysvaltain presidentiksi. Hän asetti pikaisesti maahantulokiellon pakolaisille ja muslimienemmistöisistä maista tuleville.

– Tämä teko valmisti tien vuodelle, jonka aikana maailman johtajat veivät avoimen vihan politiikan sen vaarallisimpiin muotoihin, arvioi Amnesty Internationalin pääsihteeri Salil Shetty.

– Trump ei kuitenkaan ole linjassaan yksin. Myös Australia ja Unkari demonisoivat pakolaisia ja siirtolaisia sen sijaan, että näkisivät heidät ihmisinä, joilla on oikeuksia ja jotka ansaitsevat meidän myötätuntomme.

Amnesty nostaa esiin myös myönteistä kehitystä. Vaikka jotkut poliittiset johtajat heikensivät puheillaan ihmisoikeuksia, kansalaiset ympäri maailman nousivat puolustamaan niitä.

Suomessa tästä ovat esimerkkeinä tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulo ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia puolustanut mielenilmaus Helsingin Rautatientorilla.

HS-gallup: Vihreiden vauhti hyytyy, keskustassa huokaistaan helpotuksesta – SDP porskuttaa yhä toisena

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kokoomus on yhä Suomen suosituin puolue, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä gallupista. Kokoomusta kannattaa 21,7 prosenttia vastaajista.

Toisena jatkaa SDP 19 prosentin kannatuksella. Kummankin puolueen kannatus on pysynyt liki ennallaan jo marraskuusta lähtien.

Kolmantena olevan pääministeripuolue keskustan kannatus on kasvanut hieman ja on nyt 16,3 prosenttia. Edellisessä HS-gallupissa tammikuun lopulla se oli 15,6 prosenttia. Keskustan puoluetoimistolla Apollonkadulla siis varmaan huokaistaan ainakin varovaisesti helpotuksesta.

Keskustan kasvu on kuluneen kuukauden aikana nähdystä sisäisestä kuohunnasta huolimatta helmikuun HS-gallupin suurinta, mutta pysyy sekin silti virhemarginaalin sisällä.

Yksittäinen muutos edelliseen mittaukseen verrattuna on vihreiden kannatuksen heikkeneminen noin prosenttiyksiköllä 14,4 prosenttiin. Tämäkin muutos mahtuu virhemarginaaliin.

Vasemmistoliitto on kyselyssä Suomen viidennneksi suosituin puolue 9,1 prosnettiyksikön kannatuksellaan. Perussuomalaiset tulevat heti vasemmistoliiton perässä, heidän kannatuksensa on 8,6 prosenttiyksikköä.

Kristillisdemokraattien, RKP:n ja Sinisten kannatuksissa ei ole tapahtunut muutoksia. Pahnan pohjaa pitää edelleen siniset 1,3 prosenttiyksikön kannatuksellaan.

Kantar TNS haastatteli tutkimukseen reilu 2 300 ihmistä 22.1.–15.2. välisenä aikana. Suosituimpien puolueiden kohdalla tutkimuksen virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

”Nyt ehkä jo riittää” – ay-pomon veropuheet suututtivat talousprofessorin ja Feministisen puolueen varapuheenjohtajan: ”Hälytyskellot soimaan”

Kuva: Lehtikuva
Sture Fjäderin veropuheet hämmentävät.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin kommentointi veroasioissa herättää närää. Fjäder kirjoitti tiistaina Twitter-tilillään, että Suomi tarvitsee verouudistuksen.

”Tiesitkö että 9,1 % veronmaksajista maksaa 75 valtion tuloveroista. Tästä maksetaan esim. työttömyysturvaa ja muita sosiaalisia tulonsiirtoja. Valtion verotuksessa progessiota on lievennetteva ja siirtää painopiste muihin veromuotoihin”, Akavan nokkamies muotoili.

Fjäderin twiittiä on jaettu ahkerasti eteenpäin ja päivityksellä on yli kaksijapuolisataa tykkääjää. Alkuunkaan kaikki eivät kuitenkaan ole mieltyneet Fjäderin ajatuksenjuoksuun.

Tukholmassa vaikuttava taloustieteilijä Markus Jäntti lukeutuu tyytymättömiin. Jäntti kirjoitti omalla Twitter-tilillään keskiviikkona sapekkaan ytimekkään viestin.

”Uskomatonta kyllä kuulun edelleen tähän järjestöön. Nyt ehkä jo riittää.”

Myös Feministisen puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja, ekonomi Tuuli Kamppila ilmaisi pettymyksensä Twitterissä.

”Hälytyskellot soimaan aina kun joku puhuu siitä, miten pieni hyvätuloisten joukko maksaa valtaosan Suomen *tuloveroista*. Tuloverot ovat vain 10 % Suomen koko verokannasta. Silti jopa Akavan puheenjohtaja käyttää sitä johtaakseen keskustelua harhaan.”

Keskustelua aiheesta

”Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on” – Äitiyslaki herätti tunteita eduskunnassa

Kansalaisaloitteeseen pohjautuva äitiyslaki herätti odotetusti kiihkeää vastustusta kristillisdemokraateissa sekä osassa perussuomalaisia ja keskustalaisia, kun lakivaliokunnan mietinnön käsittely eduskunnan täysistunnossa alkoi keskiviikkona.

Kansalaisaloitteen toinen käsittely on ensi viikolla, jolloin eduskunta äänestää lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Kansalaisaloitteella halutaan helpottaa hedelmöityshoidoilla lapsen saavien naisparien asemaa siten, että myös se äiti, joka ei synnytä, olisi lapsen virallinen äiti jo ennen lapsen syntymää. Aloitetta kannattavat kansanedustajat ja lakivaliokunta perustelevat tätä etenkin lapsen oikeusturvalla. Laki turvaa lapselle syntymästä lähtien kaksi juridista vanhempaa ja siten oikeudet muun muassa elatukseen ja perintöön.

Toisekseen laki helpottaisi byrokratiaa. Lapsen tunnustaminen tapahtuisi isyyden tunnustamista vastaavalla tavalla, eikä naisparin tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota, kuten nykyisin.

Laki koskee vain naispareja, joille on annettu hedelmöityshoitoja tuntemattomien luovuttajien siittiöillä – siis sellaisten luovuttajien, jotka ovat kieltäneet mahdollisuuden isyyden vahvistamiseen.

Tämä vastustajilta herkästi puheenvuoroissa unohtui, kun he painottivat ennen kaikkea sitä, että lain myötä syntymättömällä lapsella ei olisi koskaan oikeutta isään.

– Lainsäädäntöön nojaten nyt voivat aikuiset päättää, että tällä syntymättömällä lapsella ei ole koskaan isää. Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on, murehti esimerkiksi Tapani Tölli (kesk.).

Täysistunto ei halunnut aloitetta enää perustuslakivaliokuntaan

Aloitteen hylkäämistä lakivaliokunnassa ainoana esittänyt Antero Laukkanen (kd.) esitti nyt sen viemistä perustuslakivaliokunnalle keskustan Markus Lohen kannatuksella. Täysistunto kuitenkin torppasi ehdotuksen äänestyksessä.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) painotti valiokunnan käsitelleen aloitetta huolella. Se on kuullut kymmeniä asiantuntijoita, ja lapsivaikutukset on arvioitu laajasti.

Tolvasen mukaan kansalaisaloite on poikkeuksellinen, sillä se pohjautuu sanasta sanaan oikeusministeriön lakiluonnokseen vuodelta 2015.
STT–SANNA NIKULA

”Politiikan Camel-boots-mies” riemastui hallituksen merkkipaalusta – ”Tämä mies on totta”

Kuva: Lehtikuva-AFP

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) riemuitsee blogissaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen 1000-päivää kestäneestä taipaleesta. Soini pitää tuhannen päivän rajaa yhden sortin merkkipaaluna pitkällä poliitikon urallaan.

– Minulle tulee tuhat päivää täyteen ministerinä. Tänään Tokiossa. Työn merkeissä, hän kirjoittaa.

Soini kiittää kotipaikkansa Espoon Iivisniemen äänestäjiä, jotka auttoivat häntä ponnistamaan ensin kaupunginvaltuustoon, sitten eduskuntaan. Hän vakuuttaa puhtaan omatunnon olevan paras päänalunen.

”Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio.”

– Kokemus auttaa kaikessa. Se ei vapauta kaikesta. Olen politiikan Camelboots- mies. Omat polut, omat lelut. Toiset tykkää, toiset ei. Hätkähdyttävä hetki on katsoa peiliin ja havaita, että tämä mies on totta.

– Tämänpuoleinen gospel on rajallista. Tämä on hyvä päivä olla hengissä. Vaikka sitten ministerinä Juha Sipilän hallituksessa. Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio. Iivisniemeen, Soini päättää.

Keskustelua aiheesta