”Näen suuria uhkia” – Ammattikoulujen vaarallinen ihmiskoe huolestuttaa OAJ:n puheenjohtajaa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen (kuvassa) mukaan ammattikoulu-uudistus näyttää tällä hetkellä nuorten tulevaisuuden kannalta pahalta.

– Näen kehityssuunnassa suuria uhkia. Olen suuresti huolissani siitä, miten oppilaiden ammatillisen taitotason käy.  Myös nuorten syrjäytymiskierteen paheneminen on valitettavan realistinen vaihtoehto.

Ammattikoulu-uudistus nousi eilen julkiseen keskusteluun helsinkiläinen päätoimittajan ja kriitikon Aleksis Salusjärvi julkaistua Ylen verkkosivuilla kolumnin, jossa hän toteaa ammattikouluissa olevan käynnissä vaarallisen ihmiskokeen.

– Hallituksen koulutusleikkaus tuli pahimmalla mahdollisella hetkellä. Edellinen hallitus halusi nuorisotakuun myötä mahdollisimman monta nuorta takaisin koulun penkille keinolla millä hyvänsä. Koulutuksesta tehtiin lääke syrjäytymistä vastaan, hän kirjoittaa.

Salusjärven mukaan edellisen hallituksen päätöksen seurauksena ammattikoulut täyttyivät oppilaista, joiden elämänhallinta vaatii aktiivista tukea. Nykyinen hallitus kuitenkin laittoi leikkurin pyörimään, ja 15 prosenttia ammattikoulujen rahoituksesta katoaa.

– Opetuksessa tämä näkyy niin, että koulujen johto painostaa opettajia päästämään oppilaita kursseiltaan mitättömillä näytöillä. Vaativiin ammatteihin, kuten hoitoalalle, on siksi lähivuosina valmistumassa ihmisiä, jotka eivät ole saaneet asianmukaista opetusta työhönsä, ammattikouluissa ympäri Suomen opetusta antanut Salusjärvi huomauttaa.

Ei osaaminen itsenäisellä työskentelyllä kyllä valitettavasti hoidu.

OAJ:n Luukkainen yhtyy Salusjärven huoleen.

– Osaamisen tasoa pitäisi muuttuvan työelämän myötä pystyä ennemmin nostamaan. Lähiopetusta on enää vain 20 tuntia, jopa vähemmän. Ei osaaminen itsenäisellä työskentelyllä tai jollain ohjaamisella kyllä valitettavasti hoidu. Elinkeinoelämässä tai työpaikoilla ei ole aikaa eikä tarvittavaa pedagogista osaamista nuorten ohjaamiseen. Kyllä tämä on iso uhka.

– Nyt tulisikin huolehtia rahojen oikeasta ohjaamisesta siten, että nuoret saavat riittävästi ammattitaitoisia ohjaamisia.

Luukkaisen mukaan esimerkiksi Hyvinkäällä ja Riihimäellä on jo aloitettu toimia, joissa ammatillisen taidon lisäksi pedagogisesti koulutettuja opettajia on alettu korvata ammattinsa osaavilla työmiehillä.

– Väheksymättä lainkaan työmiehien alaansa liittyvää osaamista, heillä ei ole samanlaisia valmiuksia kouluttaa nuoria pedagogisessa mielessä. Tämä kehityskulku pitää ampua alas heti.

Nuorisotakuusta on paradoksaalisesti vaarassa tulla syrjäytymistä kiihdyttävä hanke.

Osaamisen vähentymisen lisäksi Salusjärvi esittää kolumnissaan olevansa huolissaan myös syrjäytymisvaarassa olevien nuorten pärjäämisestä ammattikoulu-uudistuksen pyörteissä. Hallituksen uudistuksen seurauksena ammattikoululaisten on etsittävä itsellensä yritys, jossa he täyttäisivät leikkausten entisestään vähentämää kouluopetusta tekemällä töitä.

Salusjärvi korostaa tämän sopivan vain sellaisille oppilaille, joilla on korkea motivaatio ja kyky itsenäiseen työskentelyyn.

– Nuorisotakuun myötä kouluihin saaduista uusista oppilaista luultavasti yksikään ei täytä näitä kriteerejä. He saavat karun opetuksen, kun heille tehdään selväksi, että he eivät ole sopivaa ainesta yhteiskuntaamme, hän kirjoittaa.

– Nuorisotakuusta on paradoksaalisesti vaarassa tulla syrjäytymistä kiihdyttävä hanke.

Tämänkin väite on Luukkaisen mukaan täysin totta. Ammatillisessa koulutuksessa on paljon sellaisia nuoria, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea saadakseen elämänsä uomiinsa sekä vakiinnutettua.

– Hallituksen päättämä koulutusrahoituksen leikkauksen uhkaa estää nuorten tarvitseman tuen saamista.

Resursseja opettajien antamaan koulutukseen sekä ohjaamiseen.

Mikä sitten olisi paras ratkaisu vallitsevassa tilanteessa nuorten kannalta? Luukkainen kehottaa ammattikouluja panostamaan resurssejaan opettajien antamaan koulutukseen sekä ohjaamiseen, joka sisältää myös elämänhallintataitojen kartuttamista.

– Ammatillisen koulutuksen uudistuksen periaate tulisi olla sellainen, että nuoret saavat riittävän pohjan ammatilliseen osaamiseen. Mutta myös elämänhallintataitoihin. Tämä tulisi taata ennen kaikkea riittävällä määrällä lähiopetusta.

Antti Lindtman: ”Tyttö tuli, kaikki hyvin”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Antti Lindtman.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman, 35 ja hänen puolisonsa Kaija Storbom, 54 ovat saaneet tyttölapsen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Antti Lindtman on kertonut asiasta Facebookissa.

– Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni. Tyttö tuli, 3440g/50cm. Kaikki hyvin❤️ Elämä on tässä ja nyt.

Jussi Niinistö, vielä kerran: Liikkeellä väärää tietoa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) palaa blogikirjoituksessaan vielä kertaalleen ”suursotaharjoituksista” ja niihin kutsumisista syntyneeseen jupakkaan.

Niinistö oli tänään eduskunnan puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavana asiasta. Niinistön mukaan liikkeellä on ollut väärääkin tietoa.

”Epäselvyyttä on ollut mm. siitä, millainen harjoitus Suomeen on 2020-luvun alussa suunnitteilla. Pääsotaharjoitukset ovat puolustusvoimien normaalia harjoitustoimintaa ja niitä järjestetään noin kahden vuoden välein – viimeisin suurempi oli vuonna 2009 Maanvyöry-harjoitus, johon osallistui noin 18 000 sotilasta. 1970- ja 1980-luvulla oli jopa 30 000–40 000 miehen sotaharjoituksia. Suurempi kokoonpano on tarpeen, jotta sotilaat oppivat johtamaan.”

Niinistö kirjoittaa, että keskustelua herättänyt pääsotaharjoitus olisi Ruotsin Aurora-harjoituksen kaltainen monikansallinen, kaikki puolustushaarat käsittävä niin sanottu joint-harjoitus, joka olisi puolustusselonteon mukainen.

”Siihen voisi osallistua esimerkiksi kymmenisen tuhatta varusmiestä, mikä on yleensä loppusotakokoonpano varusmiesikäluokalla, sekä joitain tuhansia reserviläisiä.”

Niinistö toistaa kertoneensa valiokuntakuulemisessa, että informoi eri maiden puolustusministereitä mahdollisuudesta osallistua Suomessa mahdollisesti järjestettävään monikansalliseen sotaharjoitukseen.

”Minkäänlaisia virallisia kutsuja ei kuitenkaan ole esitetty.”

Martti Ahtisaari paljastaa talvisodan kansallisen muistomerkin

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Talvisodan kansallinen muistomerkki paljastetaan yleisölle marraskuun 30. päivä Kasarmitorilla Helsingissä.

Muistomerkin paljastaa hankkeen suojelija, presidentti Martti Ahtisaari. Tervehdyksen esittävät tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Talvisotayhdistyksen puheenjohtaja Ossi Kettunen.

Muistomerkki on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta ja Suomen syntymäpäiväviikon juhlintaa.

Kello 17 alkava tilaisuus on myös yleisölle avoin. Muistomerkin paljastustilaisuuden jälkeen pidetään kutsuvieraille pääministeri Juha Sipilän vastaanotto Säätytalossa.

Osavoitto ”Loimaan kassasta” ei riittänyt – SAK:laiset työttömyyskassat valittavat korkeimpaan oikeuteen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SAK:laiset työttömyyskassat ovat tänään jättäneet valituslupahakemuksen ja valituksen korkeimpaan oikeuteen. Valitus liittyy monta vuotta kestäneeseen prosessiin, joka koskee Yleisen työttömyyskassan YTK:n tapaa markkinoida omia palveluitaan vuosina 2013–2015.

Markkinaoikeus totesi syyskuun lopulla, että ”Loimaan kassana” tunnetun YTK:n yksi mainosvideo oli harhaanjohtava. Siinä vertailtiin eri työttömyyskassojen jäsenmaksuja. Kassa antoi väärän mielikuvan, että sen jäsenmaksu on edullisin.

Koko prosessi lähti liikkeelle vuonna 2014, kun Julkis- ja hyvinvointialojen liitto JHL kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle YTK:n markkinointitempauksesta, jossa se mainosti liiton mielestä omaa työttömyyskassaansa väärin perustein muita halvemmaksi.

Asian selvittämistä vaati JHL:n lisäksi kahdeksan muun SAK:laisen liiton kassaa. JHL:n työttömyyskassan johtaja Pasi Koskinen totesi markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, että oli jo puoli voittoa, että oikeus ylipäänsä tutki asian.

– Markkinoinnille saadaan näin selkeät pelisäännöt lainsäädännössä, hän totesi tuolloin Demokraatille.

Yhden mainosvideon tuomitseminen harhaanjohtavaksi ei kuitenkaan riitä SAK:laisille työttömyyskassoille. Se vaati alun perin laajempaa kieltovaatimusta YTK:n markkinoinnissa. Markkinaoikeuden mielestä se taas olisi estänyt YTK:lta hintavertailun esimerkiksi tietyn tulotason palkansaajille. JHL:n työttömyyskassa piti oikeuden tulkintaa kieltovaatimuksesta ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta vääränä.

Pasi Koskinen JHL:stä arveli jo lokakuun alussa, että työttömyyskassat ”todennäköisesti” valittavat päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Valituslupahakemus ja valitus on nyt jätetty korkeimpaan oikeuteen, joka käyttää ylintä tuomiovaltaa muun muassa riita-asioissa.

”Sanni Grahn-Laasonen sulkee silmänsä ongelmilta – toistuvasti”

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on yhdessä opettajajärjestö OAJ:n kanssa huolissaan ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvistä ongelmista, joilta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) toistuvasti sulkee silmänsä.

Mäkisalo-Ropponen haluaa kiinnittää ministerin huomion työvoimakoulutukseen kirjallisella kysymyksellään .

Työvoimakoulutuksen uudistaminen on yksi osa ammatillisen koulutuksen reformia. Sen keskeinen tavoite on reagoida nopeasti ongelmiin työmarkkinoilla sekä nostaa väestön työllisyysastetta. Vuoden 2018 alusta työvoimakoulutusta ohjataan, rahoitetaan ja toteutetaan kahden eri rahoitus- ja ohjausjärjestelmän puitteissa.

Työ- ja elinkeinohallinnolla säilyy vastuu työvoimakoulutustarpeiden ennakoinnista, koulutustarjonnan suuntaamisesta, työnhakijoiden ohjaamisesta, opiskelijavalinnasta ja työttömyysetuuden maksamisen työvoimapoliittisten edellytysten selvittämisestä.

Tutkintotavoitteinen ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyy osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa ammatillista koulutusta ja valtionosuusrahoituksen piiriin siirtyy tähän tarkoitukseen asteittain 80 miljoonaa euroa.

Mäkisalo-Ropposella on lista huolia esitettävänään:

– Uuteen ammatilliseen koulutukseen siirtymisen käytännön toteutus, kireä aikataulu ja valtakunnallisen Ura-järjestelmän päivitys vasta vuodenvaihteessa ovat synnyttäneet ongelmia, joihin on puuttuva välittömästi.n.

– Kuka on vastuussa siitä, jos työvoimakoulutuksen epärealistinen aikataulu ja tekniset ongelmat järjestelmissä aiheuttavat useille sadoille aikuiskouluttajille lomautuksia ja osa-aikaistamisia?

Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee.

Lisäksi sd-edustaja huomauttaa, että katkos uhkaa synnyttää 2–3 kuukauden mittaisen lomautusjakson sadoille aikuiskoulutuksen opettajille.

– Tampereen, Turun ja Helsingin osalta pelkästään on noin kaksisataa opettajaa yt-neuvottelujen piirissä. Heistä noin 130 uhkaa lomautus ja 70 uhkaa irtisanominen.

Jo ilman työvoimakoulutuksen viivettäkin aikuiskoulutuksen opettajien tilanne on Mäkisalo-Ropposen mukaan vaikea.

– Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee. Tähän mennessä tiedossa olevien yt-neuvottelujen seurauksena ensi vuonna irtisanotaan noin 60 opettajaa ja lomautetaan toistasataa.

– Työvoimakoulutukseen toteutetut muutokset aiheuttavat useiden kuukausien viivettä työvoimakoulutuksen järjestämiseen, työllistymiseen ja aikuiskoulutuksen opettajien työllisyyteen. Menikö kaikki oikein, ministeri Grahn-Laasonen, kysyy Mäkisalo-Ropponen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta