Lapsiperheiden köyhyys alkoi vuonna 2012 jälleen yleistyä, eikä kasvu näytä viime vuosina taittuneen. Köyhyydestä kärsivät nykyään yhä useammin esimerkiksi koulutettujen vanhempien lapset.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan Suomessa on yli 60 000 köyhää perhettä. Vuonna 2014 köyhiä lapsia oli 126 000, käy ilmi viime vuonna julkaistusta THL:n laajasta tutkimusraportista.
Köyhiä lapsia on Suomessa siis enemmän kuin Lahdessa on asukkaita.

– Köyhyys koskettaa yli kymmentä prosenttia lapsista, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen STT:lle.

Selvästi suurin riski vajota köyhyyteen on tutkimusten mukaan yksinhuoltajaperheillä. Muita riskiryhmiä ovat monilapsiset perheet ja pienten lasten perheet, Iivonen sanoo. THL:n tutkimuksen mukaan köyhyyden yleistyminen onkin viime vuosina ollut jyrkintä kahden huoltajan pikkulapsiperheissä.

– Kun vuonna 1995 alle viisi prosenttia köyhien perheiden huoltajista oli korkeakoulutettuja, viimeisimmän tarkastelun perusteella heistä viidenneksellä on korkeakoulututkinto.

Karvonen pitää osuutta suurena. Syynä köyhyyden yleistymiseen tässä ryhmässä on muun muassa se, että korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt ja pitkittynyt.

– Lisäksi ollaan usein siinä elämänvaiheessa, että on pieniä lapsia. Ja mitä pienempiä lapsia, sitä suurempi köyhyysriski, Karvonen tiivistää.

Lapsiperheiden köyhyyden taustalla on usein työttömyys ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys, jolloin vanhempi ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan vaan peruspäivärahaan. Myös vanhemman työkyvyttömyys tai pitkäaikaissairaudet ovat riskitekijöitä, Iivonen sanoo.

Hänen mukaansa köyhyydestä kärsitään myös perheissä, joissa vanhemmat ovat pätkätöissä tai osa-aikaisissa työsuhteissa.

– Köyhyys koskee merkittävää osaa sellaisia ihmisiä, jotka ovat töissä, joten myös Suomessa voidaan puhua työssäkäyvien köyhien perheiden ryhmästä.

Lapsettomissa työssä käyvissä kotitalouksissa on hyvin vähän köyhyyttä, Iivonen lisää.

Köyhyyttä on Iivosen mukaan lisännyt perhepoliittisten etuuksien, kuten lapsilisän, heikentyminen.

– Taso on lähes 20 prosenttia alhaisempi kuin vuosituhannen alussa. Vuoteen 1994 verrattuna taso on 30 prosenttia alhaisempi. Tulonsiirrot lapsiperheille ovat rapautuneet.

Lapsilisän leikkauksen lisäksi köyhyyttä on lisännyt muun muassa kotihoidontuen heikkeneminen pitkällä aikavälillä, Iivonen sanoo.

– Toinen juttu on palveluissa, on leikattu varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta, ja ne leikkaukset vaikuttavat varmasti köyhiin lapsiperheisiin eniten.

Myös THL:n Karvonen pitää lapsilisän reaaliarvon alentumista merkittävänä syynä lapsiperheiden köyhyydelle.

– Tulonsiirtojen reaaliarvon nostaminen sellaiseksi, ettei jouduta köyhyysrajan alapuolelle, olisi asia, johon hallitus pystyisi helposti vaikuttamaan.

Jecaterina Mantsinen, STT