Turva – Hymy

Näille pienille suomalaisille ei tule joulu – köyhiä lapsia on enemmän kuin Lahdessa asukkaita

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Töölön yhteiskoulun kuraattori Elisa Parikka (vas) ja opinto-ohjaaja Riina Ståhlberg toivat koulun oppilaiden keräämiä lahjoja Joulupuu-keräykseen Helsingin Forum-kauppakeskukseen perjantaina 14. joulukuuta 2017. Joulupuussa kerätään lahjoja lapsille, jotka eivät välttämättä muuten saisi yhtäkään pakettia.

Lapsiperheiden joulunajan kulutus on viime vuosina kasvanut, mutta samalla Suomessa on yhä enemmän perheitä, joissa lahjat ja laatikot jäävät ostamatta.

Lapsiperheiden köyhyys alkoi vuonna 2012 jälleen yleistyä, eikä kasvu näytä viime vuosina taittuneen. Köyhyydestä kärsivät nykyään yhä useammin esimerkiksi koulutettujen vanhempien lapset.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan Suomessa on yli 60 000 köyhää perhettä. Vuonna 2014 köyhiä lapsia oli 126 000, käy ilmi viime vuonna julkaistusta THL:n laajasta tutkimusraportista.
Köyhiä lapsia on Suomessa siis enemmän kuin Lahdessa on asukkaita.

– Köyhyys koskettaa yli kymmentä prosenttia lapsista, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen STT:lle.

Joka viides huoltaja korkeakoulutettu

Selvästi suurin riski vajota köyhyyteen on tutkimusten mukaan yksinhuoltajaperheillä. Muita riskiryhmiä ovat monilapsiset perheet ja pienten lasten perheet, Iivonen sanoo. THL:n tutkimuksen mukaan köyhyyden yleistyminen onkin viime vuosina ollut jyrkintä kahden huoltajan pikkulapsiperheissä.

Lisäksi köyhyys on tasaisesti yleistynyt korkeakoulutettujen huoltajien perheissä, sanoo tutkimusprofessori Sakari Karvonen THL:ltä.

– Kun vuonna 1995 alle viisi prosenttia köyhien perheiden huoltajista oli korkeakoulutettuja, viimeisimmän tarkastelun perusteella heistä viidenneksellä on korkeakoulututkinto.

Karvonen pitää osuutta suurena. Syynä köyhyyden yleistymiseen tässä ryhmässä on muun muassa se, että korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt ja pitkittynyt.

– Lisäksi ollaan usein siinä elämänvaiheessa, että on pieniä lapsia. Ja mitä pienempiä lapsia, sitä suurempi köyhyysriski, Karvonen tiivistää.

Pätkä- tai osa-aikatyö on köyhyysriski

Lapsiperheiden köyhyyden taustalla on usein työttömyys ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys, jolloin vanhempi ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan vaan peruspäivärahaan. Myös vanhemman työkyvyttömyys tai pitkäaikaissairaudet ovat riskitekijöitä, Iivonen sanoo.

Hänen mukaansa köyhyydestä kärsitään myös perheissä, joissa vanhemmat ovat pätkätöissä tai osa-aikaisissa työsuhteissa.

– Köyhyys koskee merkittävää osaa sellaisia ihmisiä, jotka ovat töissä, joten myös Suomessa voidaan puhua työssäkäyvien köyhien perheiden ryhmästä.

Lapsettomissa työssä käyvissä kotitalouksissa on hyvin vähän köyhyyttä, Iivonen lisää.

”Tulonsiirrot lapsiperheille ovat rapautuneet”

Köyhyyttä on Iivosen mukaan lisännyt perhepoliittisten etuuksien, kuten lapsilisän, heikentyminen.

– Taso on lähes 20 prosenttia alhaisempi kuin vuosituhannen alussa. Vuoteen 1994 verrattuna taso on 30 prosenttia alhaisempi. Tulonsiirrot lapsiperheille ovat rapautuneet.

Lapsilisän leikkauksen lisäksi köyhyyttä on lisännyt muun muassa kotihoidontuen heikkeneminen pitkällä aikavälillä, Iivonen sanoo.

– Toinen juttu on palveluissa, on leikattu varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta, ja ne leikkaukset vaikuttavat varmasti köyhiin lapsiperheisiin eniten.

Myös THL:n Karvonen pitää lapsilisän reaaliarvon alentumista merkittävänä syynä lapsiperheiden köyhyydelle.

– Tulonsiirtojen reaaliarvon nostaminen sellaiseksi, ettei jouduta köyhyysrajan alapuolelle, olisi asia, johon hallitus pystyisi helposti vaikuttamaan.

Jecaterina Mantsinen, STT

”Nyt on selityksen paikka” – Rinne vaatii Sipilältä selitystä Lindströmin puheille yleissitovuudesta: Onko tämä hallituksen virallinen kanta?

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kuvattuna eduskunnassa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaatii pääministeri Juha Sipilää kertomaan hallituksen kannan yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Työministeri Jari Lindström (sin.) antoi MustReadin haastattelussa ymmärtää, että edessä on keskustelu työehtosopimusten yleissitovuudesta ja irtisanomissuojasta.

– Kuinka paljon työministeri haluaa leikata suomalaisten palkkoja? Onko tämä hallituksen virallinen kanta? Pääministeri Sipilä piileksi työttömiä rankaisevan aktiivimallin kohdalla liian pitkään. Sama peli ei vetele enää. Sipilän on kerrottava suoraan, aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Nyt on turha leikkiä kuurupiiloa. Nyt on selityksen paikka, Rinne vaatii tiedotteessa.

Rinne sanoo, että Sipilän hallituksen aikana palkansaajia ja työttömiä on kuritettu kohtuuttomasti.

– Pakkolaeista tunnettu Sipilän hallitus on heikentänyt ihmisten toimeentuloa. Lomarahoja on leikattu. Taloustilanteen aiheuttama lasku on maksatettu pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla ja työttömillä ihmisillä. Työttömien rankaisumalli ei olekaan viimeinen asia, vaan lisää on tulossa. Nyt työministeri puhuu yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan koskemisesta. Sipilän on vihellettävä peli poikki, Rinne vaatii.

Rinne huomauttaa, että SDP on useaan otteeseen esittänyt vaihtoehtoja hallituksen talouspolitiikalle ja tarjonnut keinoja parantaa työllisyyttä.

– SDP:n yksi tärkeimmistä tehtävistä on palauttaa suomalainen luottamusyhteiskunta takaisin. Yksi konkreettinen esimerkki on se, että työllisyyttä voidaan parantaa ilman, että työttömiä rangaistaan. Siksi SDP on luvannut, että perumme työttömiä rankaisevan aktiivimallin ja uudistamme työllisyyspolitiikkaa niin, että työttömiä tuetaan ja autetaan. Se on pohjoismainen tapa hoitaa työllisyyttä.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Pitäisikö olla huolissaan? – Mihin katosi Petteri Orpo?

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Mihin katosi Petteri Orpo?

Mieltäni on kaihertanut jo pidempään kysymys, mihin on kadonnut kokoomuksen johtotähti, varapääministeri ja puheenjohtaja Petteri Orpo? Hän on ollut jo pitempää hiljaa kuin…niin no hienommin ilmaistuna…kuin pissi housuissa.

Ensin ajattelin syyksi vuodenaikaa, olihan joulu ja mielelläni sallin poliitikoillekin joululoman. Mutta nyt on kohta jo helmikuu ja hiljaisuus jatkuu. Tähän huopatossutehtaan haalausporukkaan ovat yhtyneet muutkin kokoomuslaiset valtuutetusta kansanedustajiin ja ministereihin.

Ihmetykseni vain lisääntyi, kun huomasin presidentinvaalien olevan ihan ovella. Kokoomukselta ei ole tullut viime aikoina yhtään kannanottoa, jossa olisi pohdittu näihin vaaleihin liittyviä teemoja. Ei ulkopolitiikkaa, ei nato-kannanottoja. Ei siis mitään.

Orpolle riittää, että kansanliikkeen sitoutumaton ehdokas vetelee omia linjojansa.

Toisaalta luulisi, että gallupeissa maan suurimmalla puolueella olisi ollut edes jotain sanottavaa vaikkapa presidentin tehtävistä. Vaalithan ovat kuitenkin vain joka kuudes vuosi.

Vai haluaako kokoomus, että presidentin tehtävistä keskustellaan vasta sitten, kun sen entinen puheenjohtaja ei ole ehdolla?

Kysymykseen ei vastaa kukaan. Kokoomus näyttelee kuollutta.

 

Heinäluoma – Maailma minuutissa: Nämä neljä tekijää ovat Suomen Nato-kannan takana

Kuva: Pekko Korvuo

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) tarttuu tällä viikolla Ruotsin Sälenissä pidetyn turvallisuuskonferenssin käynnistämään Nato-keskusteluun. Tviitin murtajassa puolestaan pohditaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin terveyttä.

Videon kuvaajana sekä editoijana toimii Pekko Korvuo.

Tarja Halonen: Äänestäminen on erinomainen tapa kunnioittaa sadan vuoden itsenäisyyttä

Kuva: Kari Hulkko
Viime eduskuntavaaleissa Tarja Halonen äänesti ennakkoon Helsingin kaupungintalolla.

Presidentti Tarja Halonen kehottaa Twitterissä kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan.

Äänestäminen on tietysti aina tärkeää, ja nyt se on samalla erinomainen tapa kunnioittaa käytännössä Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys jatkuu 23.1. saakka.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta.

Ministeri äimän käkenä: ”Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) painottaa, että perhevapaaneuvottelut ovat vielä kesken. HS uutisoi tänään, että ”sinisten leirissä hanketta pidetään jo lähes kuopattuna”.

– Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut. Neuvotteluthan ovat vielä kesken ja toteuttamiskelpoista mallia etsitään.

Mattilan mukaan siniset haluaa saada perhevapaauudistuksen maaliin siinä missä muutkin hallituspuolueet.

– Joitain uudistuksia on tarpeen tehdä. Sovitut reunaehdot ovat toki tiukat.

Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä.

Hän pitää työnantajien roolia merkittävänä, kun keskustellaan miesten jäämisestä perhevapaille.

– Meillähän on jo joustoja perhevapaiden käytössä. Kotihoidontuella lasta voi hoitaa kumpi tahansa vanhemmista kolmevuotiaaksi asti.

Mattila toivoo työelämään enemmän joustoa ja myönteisempää suhtautumista osa-aikatyöhön ja lyhyempään työviikkoon.

– Ja tietenkin myönteisempää ja kannustavampaa otetta isien mahdollisuuteen perhevapaiden käyttöön. Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä. Meille ensisijaista on, että perheiden vapaus päättää vapaiden käytöstä säilyy.

Siniset tekee ministerin mukaan parhaansa, että hallitus pääsee perhevapaauudistuksesta soputulokseen.