Näin Akava perustelee päätöstään: ”Se kohtelee meitä kuitenkin tasapuolisemmin kuin pakkolakipaketti”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Akavan hallitus on hyväksynyt kilpailukykysopimusta koskevan neuvotteluratkaisun. Akava on valmis hyväksymään ratkaisun, koska sen mielestä yritykset saisivat sopimuksen avulla nopeavaikutteista parannusta kustannuskilpailukykyyn. Tätä kautta vienti saisi vauhtia, julkisen talouden kestävyys paranisi ja ennen kaikkea työllisyys lisääntyisi.

– Ratkaisu ei ole työntekijöille kivuton. Se kohtelee meitä kuitenkin tasapuolisemmin kuin pakkolakipaketti, jonka maan hallitus hylkää, jos kaikki osapuolet hyväksyvät ratkaisun. Ratkaisu on myös yrityksille parempi ja joustavampi kuin pakkolait, puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.

Akavan mielestä työajan pidentäminen 24 tunnilla sekä julkisen sektorin lomarahojen leikkaus kolmen vuoden määräajaksi parantavat kilpailukykyä tehokkaammin kuin loma- ja palkkaleikkaukset olisivat tehneet.

– Akava on pitänyt työajan pidennystä esillä kestävämpänä ratkaisuna kesäkuusta alkaen ja sillä olikin merkittävä osuus sopimuksen syntymisessä. Työntekijöiden ostovoiman rapauttaminen palkkaa leikkaamalla olisi vienyt Suomen taloutta vielä huonompaan suuntaan, Fjäder toteaa.

Akava muistuttaa, että työmarkkinakeskusjärjestöt solmivat historiallisen ratkaisun, koska tämänhetkiset työehtosopimukset ja työrauha jatkuvat vähintään syksyyn 2017 saakka, mikäli liitot sen hyväksyvät.

– Jatkamme voimassa olevaa erittäin maltillista työllisyys- ja kasvusopimusta vuodella ilman palkankorotuksia ja turvaamme työrauhan puoleksitoista vuodeksi. Tämä antaa yrityksille ja maan hallitukselle vakautta, mutta lisäksi se on merkittävä osoitus palkansaajaliikkeen vastuullisuudesta ja nykyaikaisuudesta, Akavan hallituksessa muistutettiin.

Akava on valmis lisäämään paikallista sopimista. Paikallinen sopiminen laajenee nyt myös järjestäytymättömään kenttään yleissitovien työehtosopimusten mukaisesti.

– Järjestäytymättömät yritykset ovat halunneet mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen ja sen ne saavat. Tämä on erittäin merkittävä muutos nykytilaan. Nyt on yritysten vuoro osoittaa, että ne käyttävät tämän kädenojennuksen vastuullisesti, luovat lupaamiaan uusia työpaikkoja eivätkä lähde epäterveeseen työehtokilpailuun, sanoo johtaja Maria Löfgren.

Keskustelua aiheesta

Vainajallekin pitää hakea perustoimeentuloa – Kelan byrokratia saa jo kafkamaisia piirteitä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan on aiheuttanut monenlaisia ongelmia. Lahtelainen sosiaalityöntekijä on kokenut, että kunnallisessa aikuissosiaalityössä siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

– Suuri ongelma on lakiin kirjattu sosiaalityöntekijän mahdollisuus myöntää kriisitilanteessa täydentävää tai ehkäisevää toimeentulo­tukea, hän kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivulla.

Esimerkiksi jos perheen koti tuhoutuu tulipalossa, perheenjäsenet voi majoittaa kriisimajoitukseen vasta, kun heille on ensin haettu Kelasta perustoimeentulotukea.

– Kuka ammattilainen ryhtyy hoitamaan puhelimitse Kelan kanssa hakuprosessia kesken traumaattisen kriisitilanteen, jossa voi olla läsnä myös lapsia, sosiaalityöntekijä kysyy.

Siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

Hänen mukaansa ongelmiin ovat joutuneet myös muun muassa korvaushoitolääkityksessä olevat ja päihdekuntoutuksissa käyvät asiakkaat, joille on pääsääntöisesti myönnetty bussikortit päihteettömyyden tukemiseen.

– Nyt he ovat Kelan päätösten armoilla. Yksikin epäonnistunut korvaushoito on yhteiskunnalle raskas ja kallis asia.

Sosiaalityöntekijä näkee Kelan toiminnassa jopa kafkamaisen byrokratian piirteitä.

– Vähävaraisen vainajan hautaaminen edellyttää sitä, että vainajalle haetaan ensin perustoimeentulotukea Kelasta. Perustoimeentulotukea ei sinällään voi myöntää kuolleelle, koska se on tarkoitettu elämiseen viimesijaiseksi sosiaaliturvaksi, mutta kuolleelle kansalaiselle sitä pitää omaisten kuitenkin hakea.

Aikuissosiaalityöllä on myös esimerkiksi maahanmuuttaja-asiakkaita, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa.

– Nyt heidän oletetaan täyttävän itsenäisesti suomeksi sähköiset hakemukset ja toimittavan ne skannattuine liitteineen Kelaan. Osa näistä ihmisistä jättää hakemukset tekemättä, mistä seuraa muun muassa se, että heidän vuokransa ja sähkölaskunsa jäävät hoitamatta, sosiaalityöntekijä huomauttaa.

Hän huomauttaa, että aikuissosiaalityö on vuosien ajan turvannut yhteiskunta­rauhan omalla työskentelyllään vähäosaisten kansalaisten parissa.

– Kela ei tämänhetkisen lainsäädännön ja käytäntöjen perusteella kykene samaan.

Tämä ei ole uutinen enää – kelit liukkaita tänäänkin

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Myös jalkakäytävät ovat paikoin kaljamalla, kuten tässä Helsingin Kaisaniemessä.

Ajokeli on tänään mahdollisesti vaarallinen isossa osassa maata. Ilmatieteen laitos antoi tiesäästä varoituksen muualle paitsi viiteen eteläisen maakuntaan ja Lapin maakunnan pohjoisosaan.

Ajokeliä heikentää monin paikoin satava lumisade.

Läntisillä merialueilla voi tuulla kovaa, minkä lisäksi jäätämisvaroitus on annettu Perämeren eteläosaan ja Selkämeren pohjoisosaan.

AVAINSANAT

Yliopisto vastaa Sipilän huutoon: Kansanedustajat kipin kapin lainvalmistelua oppimaan

Kuva: Thinkstock

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos käynnistää ensi syksynä ensimmäisenä suomalaisena yliopistona lainvalmistelijoiden koulutuksen. Se pätevöittää sääntelyn valmistelun ja arvioinnin asiantuntijatehtäviin.

Hallituksen lainvalmistelun ongelmia setvittiin tiistaina. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esitti pohdittavaksi, että vaalikausien alkupuolella kansanedustajat ja ministerit kävisivät heille räätälöidyn lainvalmistelun kurssin.

Pyrimme paikkaamaan koulutuksellisen aukon.

– Sipilä totesi, että ”lainvalmistelijan ammattiin ei ole mahdollista opiskella missään oppilaitoksessa”. Pyrimme paikkaamaan tämän pääministerinkin havaitseman koulutuksellisen aukon, oikeustieteiden laitoksen johtaja, professori Tapio Määttä toteaa.

Oikeustieteiden laitoksella voi suorittaa oikeustieteen maisterin tai hallintotieteiden maisterin tutkinnon pääaineena lainsäädäntötutkimus.

Uudessa lainvalmistelun perusopintokokonaisuudessa opiskelijat suorittavat opintoja vähintään 25 opintopisteen laajuisesti. Kahden pakollisen kurssin lisäksi tarjolla on 8 valinnaista kurssia.

Pakollisina kursseina opiskelijat suorittavat Lainsäädäntötutkimuksen perusteet ja Lainvalmistelu -opintojaksot. Valinnaisia kursseja on useita.

Lainvalmistelun perusopintokokonaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille ja sen voi suorittaa myös Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa.

Sipilä ei kommentoi JSN-päätöksiä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Juha Sipilä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei kommentoi Julkisen sanan neuvoston (JSN) päätöksiä, koska hänellä on itseään koskevia kanteluita kesken oikeuskanslerinvirastossa. Sipilä ei itse ole osallinen JSN:n päätöksiä koskevissa tapauksissa.

Pääministeri ei myöskään ole ehtinyt vielä perehtyä JSN:n päätösten perusteluihin.

Sipilästä on tehty useita kanteluita oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Ylen vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen mielestä Julkisen sanan neuvoston päätökset osoittavat, että journalismissa pitää kunnioittaa reilun pelin sääntöjä. Hän pitää JSN:n tänään antamia päätöksiä odotettuina.

Yle sai JSN:ltä vapauttavan ja Suomen Kuvalehti langettavan päätöksen niin sanotussa Terrafame-vyyhdissä. JSN:n mielestä Jääskeläinen joutui SK:n jutussa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi, joten häntä olisi pitänyt kuulla juttua varten.

Lehti lähetti hänelle kommenttipyynnön sähköpostitse ja tekstiviestillä keskellä yötä alle tunti ennen jutun julkaisemista.

Atte Jääskeläinen. (Kuva: Lehtikuva)

Yksi päätepiste Sipilä-kohulle: Suomen Kuvalehdelle langettava, Ylelle vapauttava päätös

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut Suomen Kuvalehdelle langettavan päätöksen Yleä ja pääministeri Juha Sipilää (kesk.) koskeneesta jutusta, lehti kertoo verkkosivuillaan.

JSN:n mukaan lehti laiminlöi samanaikaisen kuulemisen, eli se ei antanut kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuneelle Ylen päätoimittajalle Atte Jääskeläiselle aidosti tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä.

Yle puolestaan on saanut vapauttavan päätöksen Terrafamea ja Sipilää koskeneesta uutisoinnistaan. JSN:n päätökset liittyvät Terrafame-uutisointia koskeneisiin kahteen kantelukokonaisuuteen.

Keskustelua aiheesta