Näin Akava perustelee päätöstään: “Se kohtelee meitä kuitenkin tasapuolisemmin kuin pakkolakipaketti”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Akavan hallitus on hyväksynyt kilpailukykysopimusta koskevan neuvotteluratkaisun. Akava on valmis hyväksymään ratkaisun, koska sen mielestä yritykset saisivat sopimuksen avulla nopeavaikutteista parannusta kustannuskilpailukykyyn. Tätä kautta vienti saisi vauhtia, julkisen talouden kestävyys paranisi ja ennen kaikkea työllisyys lisääntyisi.

– Ratkaisu ei ole työntekijöille kivuton. Se kohtelee meitä kuitenkin tasapuolisemmin kuin pakkolakipaketti, jonka maan hallitus hylkää, jos kaikki osapuolet hyväksyvät ratkaisun. Ratkaisu on myös yrityksille parempi ja joustavampi kuin pakkolait, puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.

Akavan mielestä työajan pidentäminen 24 tunnilla sekä julkisen sektorin lomarahojen leikkaus kolmen vuoden määräajaksi parantavat kilpailukykyä tehokkaammin kuin loma- ja palkkaleikkaukset olisivat tehneet.

– Akava on pitänyt työajan pidennystä esillä kestävämpänä ratkaisuna kesäkuusta alkaen ja sillä olikin merkittävä osuus sopimuksen syntymisessä. Työntekijöiden ostovoiman rapauttaminen palkkaa leikkaamalla olisi vienyt Suomen taloutta vielä huonompaan suuntaan, Fjäder toteaa.

Akava muistuttaa, että työmarkkinakeskusjärjestöt solmivat historiallisen ratkaisun, koska tämänhetkiset työehtosopimukset ja työrauha jatkuvat vähintään syksyyn 2017 saakka, mikäli liitot sen hyväksyvät.

– Jatkamme voimassa olevaa erittäin maltillista työllisyys- ja kasvusopimusta vuodella ilman palkankorotuksia ja turvaamme työrauhan puoleksitoista vuodeksi. Tämä antaa yrityksille ja maan hallitukselle vakautta, mutta lisäksi se on merkittävä osoitus palkansaajaliikkeen vastuullisuudesta ja nykyaikaisuudesta, Akavan hallituksessa muistutettiin.

Akava on valmis lisäämään paikallista sopimista. Paikallinen sopiminen laajenee nyt myös järjestäytymättömään kenttään yleissitovien työehtosopimusten mukaisesti.

– Järjestäytymättömät yritykset ovat halunneet mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen ja sen ne saavat. Tämä on erittäin merkittävä muutos nykytilaan. Nyt on yritysten vuoro osoittaa, että ne käyttävät tämän kädenojennuksen vastuullisesti, luovat lupaamiaan uusia työpaikkoja eivätkä lähde epäterveeseen työehtokilpailuun, sanoo johtaja Maria Löfgren.

Keskustelua aiheesta

SDP:n Kari: Rajavartiolaitoksen leikkaukset peruttava – uhka viennille

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Samaan aikaan, kun maassamme tulisi etsiä keinoja Suomen nostamiseksi taantumasta, uhkaavat maan hallituksen väärin kohdentuvat säästötoimet leikata jo olemassa olevia kasvun eväitä. Rajavartiolaitoksen rajanylityspaikkojen heikennykset on peruttava, katsoo hallintovaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mika Kari (sd.).

Rajavartiolaitos pohtii Imatran ja Niiralan rajanylityspaikkojen sulkemista yöajaksi. Lisäksi se harkitsee aukiolon rajoittamista Vartiuksessa, Kuusamossa, Sallassa ja Raja-Joosepissa. Heikennysten syynä on hallituksen Rajavartiolaitokselle esittämät lisäsäästöt.

– Rajavartiolaitokselle asetetut määrärahojen lisäleikkaukset kohdentuvat esityksessä heikennyksinä muun muassa kotimaiselle vientiteollisuudelle, matkailuelinkeinolle ja liikenneturvallisuudelle. Rajaliikenteen sulkeminen Niiralan ja Imatran rajanylityspaikalla yöksi toisi yöllä liikkuvan raskaanliikenteen päiväliikenteen sekaan. Tällä on suoraan liikenneturvallisuutta heikentävä vaikutus.

– Nyt leikataan kasvun eväitä ja vaarannetaan jo ennestään huolestuttavaan suuntaan kulkevaa tieliikenteen valvontaa ja turvallisuutta, Kari sanoo.

Hänen mukaan hyvin hoidettu ja toimiva Euroopan pisin ulkorajamme on ollut Kaakkois,- Itä- ja Pohjois-Suomen matkailuelinkeinon, kaupan ja teollisuuden keskeinen kilpailuetu.

– Maan hallitus on tästä kilpailuedusta leikkaamassa, kun sen sijaan pitäisi etsiä keinoja, joilla vientiä ja talouskasvua saadaan aikaan. SDP vaatiikin, että hallitus peruu Rajavartiolaitokselle esitetyt rajaliikennettä ratkaisevasti heikentävät leikkaukset.

Ministeriö: Varhaiskasvatuksen ei pidä kysellä vanhempien sairauslomatodistuksia

Kuva: Kari Hulkko

Opetusministeriössä selvitellään, rajaako sairausloma lasten päivähoito-oikeutta.

– Asia on juristilla valmistelussa. Ministeriön kanta tässä vaiheessa on se, että sairausloma ei ole syy rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta. Sairauslomalla ollaan kuitenkin työsuhteessa, opetusneuvos Kirsi Alila sanoo Demokraatille.

– Esimerkiksi pitkät lomautukset ovat sellaisia, jolloin voidaan mahdollisesti rajata, hän jatkaa.

Kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) kertoi ilmi tulleista tapauksista, joissa lapsen päivähoito-oikeutta on rajattu tilanteessa, jossa perheessä on kaksi kokoaikatyössä käyvää huoltajaa ja joista toinen on joutunut sairauslomalle.

– On pyydetty toimittamaan päiväkotiin lääkärinlausunto, jossa käy ilmi, jos ei ole kykenevä hoitamaan lastaan, vaan tarvitsee yhä kokopäivähoidon lapselleen sairauslomansa aikana. Näin, vaikka huoltajan työelämästatus on ”kokoaikatyössä”, Taavitsainen hämmästelee.

Hän jätti eduskunnassa tänään asiaa käsittelevän kirjallisen kysymykseen. Näin ollen asia tulee myös tätä kautta ministeriön pöydälle.

– Varhaiskasvatuksen tehtävä ei ole kysellä vanhempien sairauslomatodistuksia. Päivähoidon pitää perustua luottamukseen ja siihen, että vanhemmat kertovat asioista ja sairauslomallakin voi olla monesta eri syystä. Sairausloma on aikaa, jolloin vanhemman pitäisi kuntoutua työkykyiseksi, esimerkiksi käydä fysioterapiassa tai levätä, Kirsi Alila toteaa.

– Sairauslomatodistus toimitetaan työnantajalle. Varhaiskasvatuksessa ei ole osaamista eikä pätevyyttä arvioida sairauslomien sisältöä eikä tehdä niiden pohjalta johtopäätöksiä rajauksen perusteeksi. Kyseessä on myös vanhempien yksityisyyden suoja, hän sanoo.

Varhaiskasvatuslain muutokset astuivat voimaan 1.8.2016. Laki rajasi varhaiskasvatuksen kaikille lapsille 20 tuntiin viikossa kunnallisessa tai yksityisessä varhaiskasvatuksessa.

Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on, jos huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat päätoimisesti tai toimivat yrittäjinä.

SAK: Tulorekisteri vähentää paperinpyörittelyä sosiaaliturvaa hakiessa

kaukorantailkkahulkko
SAK:n ekonomisti kantaa Ilkka Kaukoranta huomauttaa, ettei sosiaaliturva saa heikentyä tulorekisterin vuoksi.

SAK:n mukaan tulorekisteri vähentäisi merkittävästi byrokratiaa ja muuta paperinpyörittelyä sosiaaliturvaa käsiteltäessä.

– Tulorekisteri on tärkeä uudistus. Viranomaisille ei tarvitsi enää toimittaa paperisia palkkakuitteja esimerkiksi vanhempainpäivärahoja, asumislisää, työttömyysturvaa tai muita sosiaalitukia hakiessa, kun kaikki tiedot olisivat saatavilla yhdessä rekisterissä, SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta huomauttaa.

Byrokratian vähenemisestä hyötyvät tavallisten ihmisten ja viranomaisten lisäksi myös yritykset.

Kaukorannan mukaan joillekin yrityksille saattaa tulla kustannuksia, kun palkkahallinnon tietojärjestelmiä uudistetaan, mutta valtaosalle siitä ei koidu lainkaan lisäkustannuksia.

– Uudistuksen ensisijaisena tavoitteena on työnantajien taakan vähentäminen. Nykyisin työnantajat joutuvat raportoimaan useille eri viranomaisille työntekijöidensä palkkatietoja. Uusi rekisteri helpottaisi käytäntöä, kun palkkatiedot toimitettaisiin vain yhdelle taholle.

Suomen suurin palkansaajajärjestö haluaa toteuttaa tulorekisteriuudistuksen huolellisesti ja sosiaaliturvaa heikentämättä.

– Jotta tulorekisteristä saadaan kaikki hyödyt irti, sosiaaliturvalainsäädäntöä on muutettava joiltain osin ja etuuksien sääntöjä yksinkertaistettava. Muutoksia tehtäessä on varmistettava, ettei sosiaaliturva heikkene, Kaukoranta painottaa.

Myös STTK ja EK ovat kommentoineet tänään tulorekisteriuudistusta.

Tukholman lähettilään tehtävä päättyy 19. syyskuuta

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
LKS 20160825 Suomen Tukholman suurlähettiläs Jarmo Viinanen suurlähettiläskokouksessa Helsingissä maanantaina 22. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Suomen Tukholman suurlähettiläs Jarmo Viinanen.

Jarmo Viinasen tehtävä Tukholman-suurlähettiläänä päättyy 19. syyskuuta. Asia oli esillä valtioneuvoston istunnossa ja presidentin esittelyssä.

Tapauksen taustalla on ulkoministeriön lähetystöön tekemä sisäinen tarkastus. Se tehtiin, koska Viinasta oli syytetty sopimattomasta käytöksestä. Ministeriön mukaan tarkastuksessa ilmeni epäasiallista kohtelua.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) sanoi aikaisemmin, että Viinasen toimintaedellytykset olivat huonontuneet.

STTK: Sosiaaliturva ei saa heikentyä tulorekisterin vuoksi

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK kannattaa valtiovarainministeriön tulorekisterihanketta.

STTK kuitenkin painottaa, että uudistus pitää tehdä yritysten ja palkansaajien hallinnollista taakkaa vähentäen. Tulorekisterihanke ei saa myöskään toimia perusteena muuttaa sosiaalivakuutuslainsäädäntöä kuin teknisiltä osin kustannusneutraalisti.

– STTK pitää tulorekisterihanketta kannatettavana. Onnistuessaan se vähentäisi sekä työnantajien että palkansaajien hallinnollista taakkaa, sekä helpottaisi sosiaalietuuksien hakemiseen liittyvää byrokratiaa, STTK:n johtaja Katarina Murto sanoo.

– On kuitenkin korostettava, että tulorekisterihanke ei saa toimia perusteena muuttaa sosiaalivakuutuslainsäädäntöä kuin teknisiltä osin kustannusneutraalisti. Häntä ei saa heiluttaa koiraa, eli sosiaaliturvaa ei saa heikentää tulorekisterin johdosta, Murto lisää.

STTK uskoo, että tulorekisterin myötä yrityksille voi tulla kertakustannuksia palkkahallinnon tietojärjestelmien osalta, mutta kustannukset maksavat itsensä takaisin todennäköisesti melko pian.

– Yritykset uusivat palkkajärjestelmiään joka tapauksessa aika ajoin. Uudistus tukisi osaltaan siirtymistä digitalisaation aikaan, Murto jatkaa.

– Tulorekisterihankkeeseen liittyy niin paljon selvitettäviä yksityiskohtia, että sen valmistelu tulee tehdä maltilla ja huolella.

Elinkeinoelämän keskusliitto kertoi tänään kannattavansa sähköistä palkansaajista kerättävää tulorekisteriä, mutta huolellisesti valmisteltuna. Rekisterin avulla pitää pystyä keventämään työnantajien hallinnollista taakkaa ja helpottamaan viranomaisten toimintaa.

AVAINSANAT